HUSissa on saatu uniapneapotilasjonot purettua

Uniapneapotilaiden jonot on saatu nollattua uniapnean tehokkaan digihoitopolun ja CPAP-ylipainehengityslaitteen käytön ryhmä- ja etäaloitusten avulla. Tavat vaihtelevat sairaaloittain ja hoitopaikoittain.

Vuonna 2025 saadaan käyttöön koko HUSin alueen yhteinen uniapnean digihoitopolku suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tämä helpottaa tilannetta entisestään. Kun hoidon aloitus on saatu nopeammaksi, hyötyvät ennen kaikkea potilaat.

Väsymykselle muitakin syitä kuin uniapnea

Uniapneapotilaiden määrä on ollut viime vuosina jatkuvassa kasvussa. Pelkästään helsinkiläisistä potilaista tulee vuodessa 2 500 lähetettä HUSille. Suurin osa jää pysyvästi CPAP-hoitoon ja riskiammatissa olevien seuranta jää HUSiin.

Vuonna 2023 päivitettiin koko HUSin alueen yhteinen uniapnean hoitoketju, missä sovittiin uniapnean työnjaosta perusterveydenhuollon ja HUSin välillä.

”Väsymyksen syitä on kymmeniä. HUSissa aloitettava CPAP-laite hoitaa uniapnean ja korjaa sen oireita, mutta jos oireiden takana on joku muu syy, ’uniapneaputkeen’ ajautuminen voi viivästyttää sen hoitoa”, sanoo osastonlääkäri Tiina Mattila Meilahden kolmiosairaalasta.

Jopa 30 prosenttia ei käytä CPAP-laitettaan

Pelkästään helsinkiläisillä potilailla on HUSilta lainassa noin 18 000 CPAP-laitetta. Ne auttavat pitämään hengitystiet avoimina ja vähentävät unenaikaisia hengityskatkoksia.

Tutkimusten mukaan eniten CPAP-hoidosta hyötyvät työikäiset, merkittävästi ylipainoiset ja ne, joilla on vaikea uniapnea.  Merkittävä hoitamaton uniapnea lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Jotta hoidosta on hyötyä, tulisi CPAP-laitetta käyttää vähintään 60-70 % ajasta ja yksittäisenä yönä vähintään 4 tunnin ajan. Kaikki eivät kuitenkaan sitoudu pitkäaikaiseen laitehoitoon ja laite jää käyttämättä. Laitekäytön lopetuksia tehdään HUSissa päivittäin.

HUSissa pystytään etänä seuraamaan CPAP-laitteiden käyttötuntimääriä. 20–30 prosenttia potilaista ei sitoudu laitteen käyttöön ja laite jää käyttämättä. Tavallisinta hoidosta luopuminen on hoidon alkuvaiheessa.

Ihmisillä on siis kodeissaan käyttämättömiä laitteita miljoonien eurojen edestä ja ongelma on valtakunnallinen. Terveydenhuollon kustannusten näkökulmasta laitteet pitäisi joko saada takaisin käyttöön potilaalle itselleen tai palauttaa sairaalalle, jotta laite voidaan antaa jollekin toiselle.

Laitehoitoon liittyvissä ongelmatilanteissa potilaat saavat ohjausta digihoitopolulta tai unihoitajalta. Jos laitehoito ei jatku lisäohjauksen, laitteen säätöjen uudelleen arvioinnin ja maskin uudelleen sovittelun jälkeenkään ja laite jää käyttämättä, se pyydetään palauttamaan. Kaikki eivät kuitenkaan tätä pyyntöä noudata.

”Osa kokee CPAP-laitteen käytön hankalammaksi kuin siitä saadun hyödyn. Toivommekin digihoitopolun tuovan lisätietoa ja -apua, jotta potilaamme onnistuvat hoidossa”, sanoo keuhkosairauksien linjajohtaja Paula Kauppi Sydän- ja keuhkokeskuksesta.

HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.