Lääkitysvahingot tapahtuvat usein poikkeustilanteissa – valtaosa vahingoista olisi estettävissä
Potilasvakuutuskeskuksen tuoreen teemaraportin mukaan kaikista potilasvahingoista vain noin 4 prosenttia liittyy virheisiin lääkityksessä. Valtaosa, eli 76 prosenttia lääkehoidon vahingoista olisi kuitenkin ollut estettävissä olemassa olevilla keinoilla. Potilasturvallisuuden kannalta olennaista on kiinnittää huomiota rutiineihin ja poikkeustilanteiden riskienhallintaan.
Potilasvakuutuskeskuksen lääkitysvahinkoja käsittelevän teemaraportin aineisto koostuu vuosina 2021–2023 ratkaistuista korvatuista potilasvahingoista. Raportti tuo esiin riskitekijöitä, jotka liittyvät lääkkeiden virheelliseen annosteluun tai väärän lääkkeen antamiseen. Esimerkiksi adrenaliiniliuoksen yliannostus ja samankaltaisten lääkepakkausten sekaantuminen ovat usein toistuvia vahinkoja, joita voidaan ehkäistä tarkemmilla toimintamalleilla ja poikkeustilanteisiin liittyvällä riskien hallinnalla.
-Vahinkoja sattuu helposti silloin, kun joudutaan jostain syystä toimimaan poikkeustilanteessa. Rutiinit toimivat tärkeinä suojausmekanismeina vähentäen vahingoille alttiita olosuhteita. Lääkitysvahinkotapauksissa nousee esiin myös lääkkeen kaksoistarkastuksen merkitys, eli lääkkeen ja annostuksen varmistaminen kahteen kertaan, ettei väärää lääkettä tai annosta päädy potilaalle, teemaraportin laatinut Potilasvakuutuskeskuksen potilasturvallisuuslääkäri Morag Tolvi muistuttaa.
Lääkitsemättä jättäminen yleinen potilasvahingon syy
Korvatuista lääkehoidon vahingoista yli puolet oli lieviä, eli potilaalle aiheutui vain vähän tai ei lainkaan haittaa. Reilu kolmannes korvatuista vahingoista aiheutti vakavan haitan, ja 7 % tapauksista johti potilaan kuolemaan. Eniten lääkehoidon vahinkoja liittyi verenohennuslääkkeisiin (24 %), toiseksi eniten antibiootteihin (15 %) ja monilääkintään (15 %). Puolet korvatuista vahingoista tapahtui lääkehoidon suunnitteluvaiheessa. Lääkkeen annostelussa tapahtui 11 % vahingoista.
-Etenkin verenohennuslääkkeiden ja antibioottien vahingot liittyivät hyvin usein lääkitsemättä jättämiseen: Potilaalle olisi pitänyt aloittaa lääkitys, tai lääkitystä olisi pitänyt jatkaa pidempään. Huolellisen lääkityksen suunnittelun merkitystä ei voi liiaksi korostaa, Tolvi painottaa.
Lääkitykseen liittyvä vahinko voidaan korvata potilasvahinkona, jos lääkkeen määräämisessä tai antamisessa on tapahtunut kokeneen ammattihenkilön standardilla arvioiden virhe. Sen sijaan asianmukaisesti määrätyn ja annetun lääkkeen haittavaikutuksia ei käsitellä ja korvata potilasvahinkoina Potilasvakuutuskeskuksessa. Ne voivat tulla korvattaviksi Suomen Keskinäisen Lääkevahinkovakuutusyhtiön myöntämän vapaaehtoisen lääkevahinkovakuutuksen perusteella.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Viestintä
Arkisin yleensä klo 9–15
Kuvat
Linkit
Potilasvakuutuskeskus lyhyesti
Potilasvakuutuskeskus (PVK) käsittelee kaikki Suomessa annettua terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat potilasvahinkoilmoitukset. PVK ratkaisee potilasvahinkoja koskevan lainsäädännön perusteella, onko kyseessä korvattava potilasvahinko, ja maksaa korvaukseen oikeutetulle lain mukaiset korvaukset. PVK toimii potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten turvana ja tuottaa potilasvahingoista tietoa terveydenhuollon ja vakuutusyhtiöiden toiminnan sekä potilasturvallisuustyön tueksi. Keskuksen jäseniä ovat kaikki potilasvakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt Suomessa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Potilasvakuutuskeskus
Korvaus potilasvahingosta tuo potilaalle oikeutta7.10.2025 06:11:00 EEST | Tiedote
Valtaosa korvattavista potilasvahingoista on lieviä, ja vahingoista maksettavat korvaukset ovat satoja tai korkeintaan muutamia tuhansia euroja. Monelle potilaalle korvaus ei kuitenkaan ole pelkästään taloudellinen asia, vaan kyse on oikeudenmukaisuudesta.
Potilasvahingoista miljardikustannukset yhteiskunnalle9.9.2025 06:06:00 EEST | Tiedote
Potilasvahingoista maksettiin vuonna 2024 korvauksia yhteensä 25 miljoonaa euroa. Kalleimpia vahinkoja ovat ne, joista aiheutuu pitkäaikainen työkyvyttömyys ja ansionmenetys. Vahingot aiheuttavat myös yhteiskunnalle merkittäviä ylimääräisiä kustannuksia.
BLOGI | Turvallinen synnytys on jokaisen oikeus – myös muuttuvassa sairaalakartassa8.4.2025 07:10:00 EEST | Blogi
Suomessa on alhainen äiti- ja lapsikuolleisuus, mutta potilasvahinkoja voi yhä tapahtua. Synnytyksen etenemistä ja mahdollisia ikäviä yllätyksiä ei voi ennustaa. Nostaako synnytysten keskittäminen isompiin keskuksiin kotisynnytysten määriä entisestään, ja miten se vaikuttaa potilasturvallisuuteen, pohtii potilasturvallisuuslääkäri Morag Tolvi blogissaan.
BLOGI | Hoito ei vastannut odotuksia - onko kyseessä potilasvahinko?2.4.2025 06:50:00 EEST | Blogi
Suomen korkeatasoiseen terveydenhuoltoon kohdistuu suuria odotuksia. Aina hoidon lopputulos ei kuitenkaan vastaa toiveita, ja mieleen voi hiipiä epäilys hoitovirheestä. Terveydenhuoltoon liittyy väistämättömiä riskejä, eikä kaikkia sairauksia voida parantaa tai edes lievittää, muistuttaa Minna Plit-Turunen blogissaan.
BLOGI | Vuosiraportin suurin uutinen: valtakunnassa kaikki hyvin19.3.2025 06:19:00 EET | Blogi
Potilasvakuutuskeskus julkaisee vuosittain potilasvahinkotilastot sille ilmoitetuista tapauksista ja korvatuista vahingoista. Vuosiraportti tarjoaa harvoin yllätyksiä. Miksi näin on, pohtii Potilasvakuutuskeskuksen johtaja Minna Plit-Turunen blogissaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme