Etla: Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenivät voimalla – energiateollisuus sai päästöjään pienemmiksi Olkiluodon sekä tuuli- ja vesivoiman avulla
7.1.2025 00:01:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenivät voimakkaasti vuonna 2023, kun fossiilisten polttoaineiden käyttö väheni energiantuotannossa. Etlan tänään julkaisemasta päästöennusteesta käy ilmi, että myös liikenteen päästöt vähenivät. Hakkuiden väheneminen puolestaan vahvisti metsien hiilinieluja. Kokonaispäästöt alenivatkin nyt selvästi, mutta lähivuosina odotettavissa on hitaampaa kehitystä.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaiseman päästöennusteen (Etla Erikoisartikkeli 11) mukaan Suomen kasvihuonekaasupäästöjen (CO2-ekvivalentin määrän) odotetaan vuoteen 2028 mennessä laskevan keskimäärin noin 3,4 prosenttia vuodessa, poislukien maankäyttösektori. Tahti on hieman aiempaa hitaampaa.
Päästöjen väheneminen on nyt keskittynyt erityisesti energiantuotantoon, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on vähentynyt merkittävästi ja korvautunut päästöttömällä energiantuotannolla. Päästöjen vähenemiseen myötävaikuttivat niin Olkiluoto 3-reaktorin käyttöönotto kuin tuulivoiman lisärakentaminen ja vesivoiman kasvanut tuotanto. Myös liikenteen päästöt vähentyivät.
- Energiahuollon toimiala oli vielä vuonna 2022 merkittävin päästölähde, mutta tällä toimialalla päästöjen väheneminen on ollut nopeinta, kun fossiilisten polttoaineiden käyttö on vähentynyt ja korvautunut päästöttömällä tuotannolla. 2020-luvun lopulla maatalouden sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialoista on tulossa suurimpia päästölähteitämme, arvioi päästöennusteen laatinut Etlan tutkija Ville Kaitila.
Hiilineutraalisuuskehitys nousi parhaalle tasolleen sitten vuoden 2012
Metsämaan hiilinielut kasvoivat viime vuonna hakkuiden vähenemisen seurauksena. Hiilineutraalisuuskehitys vahvistui siten selvästi ja nousi parhaalle tasolleen sitten vuoden 2012. Pitkällä aikavälillä Suomi ei kuitenkaan ole muuttunut hiilineutraalimmaksi, koska päästöjen vähenemisen rinnalla metsämaan hiilinielu on jatkuvasti pienentynyt.
Hiilineutraalisuustavoitteeseen päästäkseen Suomen pitäisi pystyä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä kaikilla sektoreilla, myös maankäyttöalalla. Päästöjen hinnoittelun laajentaminen maankäyttösektorille voisikin Kaitilan mukaan tarjota tehokkaan keinon vahvistaa hiilinieluja ja tukea päästötavoitteiden saavuttamista.
- Ennusteiden mukaan on olemassa riski maankäyttösektorin muuttumisesta uudelleen päästölähteeksi lähivuosina. Tällä olisi negatiivisia vaikutuksia, sillä maankäyttösektori on yksi keskeinen tekijä Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa vuoteen 2035 mennessä, toteaa Etlan Kaitila.
Liitteet:
Kaitila, Ville: Kasvihuonekaasupäästöjen aleneminen jatkuu – maankäyttösektorilta ei apuja (Etla Erikoisartikkeli 11)
Kuvio 1: Kasvihuonekaasupäästöt, ennuste vuosille 2023-2028
Kuvio 3: Kasvihuonekaasupäästöennuste
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville KaitilaTutkija, ETLA
Puh:050-410 1012ville.kaitila@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Eläkeuudistus vahvistaa julkista taloutta sijoitustuottojen kautta, mutta jättää merkittävän päätösvallan työmarkkinajärjestöille18.2.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Etlan tuoreen arvion mukaan viime vuonna saavutettu neuvottelutulos työeläkeuudistuksesta pienentää kestävyysvajetta ja laskee pitkän aikavälin maksupaineita. Uudistus kasvattaa yksityisalojen eläkkeiden rahastointia ja eläkelaitosten mahdollisuuksia ottaa riskejä sijoitustoiminnassaan. Samalla uudistus kuitenkin lisää eläkemaksujen alttiutta sijoitusmarkkinoiden heilahteluille eikä lakiehdotuksessa ole mainittu, miten menetellään, jos riskit realisoituvat. Merkittäväksi kysymykseksi nousee myös finanssipoliittinen päätösvalta: koska sääntöpohjainen vakautusjärjestelmä jäi toteuttamatta, valta päättää eläkemaksuista ja seuraavista uudistuksista säilyvät edelleen työmarkkinajärjestöillä.
Etla: Suomi EU:n kärkijoukoissa vihreän siirtymän yritystuissa – tukirakenteemme kuitenkin poikkeaa muista ja vaikuttavuus jää epäselväksi9.2.2026 09:01:00 EET | Tiedote
Suomi käyttää vihreään siirtymään liittyviin yritystukiin suhteessa talouden kokoon enemmän kuin suurin osa muista EU-maista, mutta tukien vaikutukset jäävät vaatimattomiksi. Suomen tukijärjestelmä nojaa vahvasti verohelpotuksiin ja kustannusten kompensointiin, kun taas investointeihin ja teknologiseen uudistumiseen tähtäävät suorat tuet ovat selvästi pienemmässä roolissa. Tutkijoiden mukaan tukipolitiikan suurimmat haasteet liittyvät tukien rakenteeseen ja vaikuttavuuden arviointiin – eivät tukien määrään.
Suomella kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi – kasvuharppaus vaatii nyt osaavaa työvoimaa ja osaavaa omistajuutta6.2.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Kansantalouden tasolla Suomi on junnannut kohta kaksi vuosikymmentä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan samaan aikaan on kuitenkin perustettu useita innovatiivisia yrityksiä. Näiden yritysten dynamiikka on monin paikoin vertailukelpoinen jopa Yhdysvaltojen kanssa. Tänään julkaistun Etlan ja Laboren kirjan mukaan Suomella on kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi. Jotta potentiaali realisoituisi, on Suomen siirryttävä pankkikeskeisestä rahoituksesta kohti pääomarahoitteista ja aktiivista, osaavaa omistajuutta.
Etla: Kuntapalveluiden nykyinen tuottavuusmittaus ei kerro totuutta tuottavuudesta – data hajallaan, mittarit kapeita4.2.2026 14:00:00 EET | Tiedote
Kunnissa kerätään jo runsaasti dataa palveluiden järjestämisestä, mutta tieto ei jalostu systemaattisesti tuottavuuden kehittämiseksi. Tuottavuuden mittaamista vaikeuttavat erityisesti markkinahintojen puuttuminen, sekä eri rekisterien ja toiminnanohjausjärjestelmien hajanaisuus. Kannustimet ohjaavat päätöksiä liian kapeiden kustannus- ja suoritemittareiden perusteella. Etlan tuore tutkimus osoittaa, että kunnilla olisi mahdollisuus parantaa mittaamisen laatua, jos jo olemassa olevia tietovarantoja hyödynnettäisiin johdonmukaisesti ja liitettäisiin ne osaksi strategista johtamista.
Aki Kangasharju: Torille – talous on kääntynyt!4.2.2026 09:57:10 EET | Tiedote
Talouden käänne näkyy yleensä ensin tuotannossa ja vasta myöhemmin lisääntyneinä työntekijöinä. Nyt on käynyt toisin päin, minkä vuoksi käänne on jäänyt monilta huomaamatta, kirjoittaa tänään julkaistussa Etla-kolumnissaan Aki Kangasharju.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme