Etla: Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenivät voimalla – energiateollisuus sai päästöjään pienemmiksi Olkiluodon sekä tuuli- ja vesivoiman avulla
7.1.2025 00:01:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenivät voimakkaasti vuonna 2023, kun fossiilisten polttoaineiden käyttö väheni energiantuotannossa. Etlan tänään julkaisemasta päästöennusteesta käy ilmi, että myös liikenteen päästöt vähenivät. Hakkuiden väheneminen puolestaan vahvisti metsien hiilinieluja. Kokonaispäästöt alenivatkin nyt selvästi, mutta lähivuosina odotettavissa on hitaampaa kehitystä.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaiseman päästöennusteen (Etla Erikoisartikkeli 11) mukaan Suomen kasvihuonekaasupäästöjen (CO2-ekvivalentin määrän) odotetaan vuoteen 2028 mennessä laskevan keskimäärin noin 3,4 prosenttia vuodessa, poislukien maankäyttösektori. Tahti on hieman aiempaa hitaampaa.
Päästöjen väheneminen on nyt keskittynyt erityisesti energiantuotantoon, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on vähentynyt merkittävästi ja korvautunut päästöttömällä energiantuotannolla. Päästöjen vähenemiseen myötävaikuttivat niin Olkiluoto 3-reaktorin käyttöönotto kuin tuulivoiman lisärakentaminen ja vesivoiman kasvanut tuotanto. Myös liikenteen päästöt vähentyivät.
- Energiahuollon toimiala oli vielä vuonna 2022 merkittävin päästölähde, mutta tällä toimialalla päästöjen väheneminen on ollut nopeinta, kun fossiilisten polttoaineiden käyttö on vähentynyt ja korvautunut päästöttömällä tuotannolla. 2020-luvun lopulla maatalouden sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialoista on tulossa suurimpia päästölähteitämme, arvioi päästöennusteen laatinut Etlan tutkija Ville Kaitila.
Hiilineutraalisuuskehitys nousi parhaalle tasolleen sitten vuoden 2012
Metsämaan hiilinielut kasvoivat viime vuonna hakkuiden vähenemisen seurauksena. Hiilineutraalisuuskehitys vahvistui siten selvästi ja nousi parhaalle tasolleen sitten vuoden 2012. Pitkällä aikavälillä Suomi ei kuitenkaan ole muuttunut hiilineutraalimmaksi, koska päästöjen vähenemisen rinnalla metsämaan hiilinielu on jatkuvasti pienentynyt.
Hiilineutraalisuustavoitteeseen päästäkseen Suomen pitäisi pystyä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä kaikilla sektoreilla, myös maankäyttöalalla. Päästöjen hinnoittelun laajentaminen maankäyttösektorille voisikin Kaitilan mukaan tarjota tehokkaan keinon vahvistaa hiilinieluja ja tukea päästötavoitteiden saavuttamista.
- Ennusteiden mukaan on olemassa riski maankäyttösektorin muuttumisesta uudelleen päästölähteeksi lähivuosina. Tällä olisi negatiivisia vaikutuksia, sillä maankäyttösektori on yksi keskeinen tekijä Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa vuoteen 2035 mennessä, toteaa Etlan Kaitila.
Liitteet:
Kaitila, Ville: Kasvihuonekaasupäästöjen aleneminen jatkuu – maankäyttösektorilta ei apuja (Etla Erikoisartikkeli 11)
Kuvio 1: Kasvihuonekaasupäästöt, ennuste vuosille 2023-2028
Kuvio 3: Kasvihuonekaasupäästöennuste
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville KaitilaTutkija, ETLA
Puh:050-410 1012ville.kaitila@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.
Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.
Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote
Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Tuore tutkimus: Nelipäiväinen työviikko leikkaisi vientituloja miljardeilla, kiky-sopimus toi maltillista kasvua15.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon ilman työaikaa kompensoivaa tuottavuuden kasvua leikkaisi Suomen metsä- ja terästeollisuuden vientituloja neljässä vuodessa jopa 2,4 miljardia euroa, selviää Etlan, VATTin ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tuoreesta tutkimuksesta. Erityisesti pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa lyhyemmän työajan mahdolliset tuottavuushyödyt ovat tutkijoiden mukaan epätodennäköisiä tuotantoteknologian jäykkyyden vuoksi. Sitä vastoin vuosina 2017–2019 Suomessa toteutettu kilpailukykysopimus onnistui tavoitteessaan parantaa kustannuskilpailukykyä. Kikyn arvioidaan kasvattaneen tuloja vientimarkkinoilla liki 240 miljoonaa euroa.
Konepajoille ja rakennusalalle kustannuspaineita – EU:n hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin ei kuitenkaan romuta Suomen teollisuuden kilpailukykyä10.6.2026 09:01:00 EEST | Tiedote
EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) mahdollinen laajentaminen myös epäsuoriin päästöihin ei aiheuta Suomen tuontiin merkittäviä muutoksia. CBAM-laajennus vähentäisi jonkin verran tuontia päästökaupan ulkopuolisista maista. Tuonti reagoi laajennukseen voimakkaimmin alumiinisektorilla, kun taas raudan ja teräksen kohdalla vaikutukset ovat maltillisempia. Kustannuspaineet kohdistuvat Suomessa erityisesti rauta- ja terässektoriin sekä näitä hyödyntäviin toimialoihin, kuten rakennus- ja konepajateollisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme