Etla: Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenivät voimalla – energiateollisuus sai päästöjään pienemmiksi Olkiluodon sekä tuuli- ja vesivoiman avulla
Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenivät voimakkaasti vuonna 2023, kun fossiilisten polttoaineiden käyttö väheni energiantuotannossa. Etlan tänään julkaisemasta päästöennusteesta käy ilmi, että myös liikenteen päästöt vähenivät. Hakkuiden väheneminen puolestaan vahvisti metsien hiilinieluja. Kokonaispäästöt alenivatkin nyt selvästi, mutta lähivuosina odotettavissa on hitaampaa kehitystä.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaiseman päästöennusteen (Etla Erikoisartikkeli 11) mukaan Suomen kasvihuonekaasupäästöjen (CO2-ekvivalentin määrän) odotetaan vuoteen 2028 mennessä laskevan keskimäärin noin 3,4 prosenttia vuodessa, poislukien maankäyttösektori. Tahti on hieman aiempaa hitaampaa.
Päästöjen väheneminen on nyt keskittynyt erityisesti energiantuotantoon, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on vähentynyt merkittävästi ja korvautunut päästöttömällä energiantuotannolla. Päästöjen vähenemiseen myötävaikuttivat niin Olkiluoto 3-reaktorin käyttöönotto kuin tuulivoiman lisärakentaminen ja vesivoiman kasvanut tuotanto. Myös liikenteen päästöt vähentyivät.
- Energiahuollon toimiala oli vielä vuonna 2022 merkittävin päästölähde, mutta tällä toimialalla päästöjen väheneminen on ollut nopeinta, kun fossiilisten polttoaineiden käyttö on vähentynyt ja korvautunut päästöttömällä tuotannolla. 2020-luvun lopulla maatalouden sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialoista on tulossa suurimpia päästölähteitämme, arvioi päästöennusteen laatinut Etlan tutkija Ville Kaitila.
Hiilineutraalisuuskehitys nousi parhaalle tasolleen sitten vuoden 2012
Metsämaan hiilinielut kasvoivat viime vuonna hakkuiden vähenemisen seurauksena. Hiilineutraalisuuskehitys vahvistui siten selvästi ja nousi parhaalle tasolleen sitten vuoden 2012. Pitkällä aikavälillä Suomi ei kuitenkaan ole muuttunut hiilineutraalimmaksi, koska päästöjen vähenemisen rinnalla metsämaan hiilinielu on jatkuvasti pienentynyt.
Hiilineutraalisuustavoitteeseen päästäkseen Suomen pitäisi pystyä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä kaikilla sektoreilla, myös maankäyttöalalla. Päästöjen hinnoittelun laajentaminen maankäyttösektorille voisikin Kaitilan mukaan tarjota tehokkaan keinon vahvistaa hiilinieluja ja tukea päästötavoitteiden saavuttamista.
- Ennusteiden mukaan on olemassa riski maankäyttösektorin muuttumisesta uudelleen päästölähteeksi lähivuosina. Tällä olisi negatiivisia vaikutuksia, sillä maankäyttösektori on yksi keskeinen tekijä Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa vuoteen 2035 mennessä, toteaa Etlan Kaitila.
Liitteet:
Kaitila, Ville: Kasvihuonekaasupäästöjen aleneminen jatkuu – maankäyttösektorilta ei apuja (Etla Erikoisartikkeli 11)
Kuvio 1: Kasvihuonekaasupäästöt, ennuste vuosille 2023-2028
Kuvio 3: Kasvihuonekaasupäästöennuste
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville KaitilaTutkija, ETLA
Puh:050-410 1012ville.kaitila@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Kutsu medialle: Etlan suhdanne-ennuste julki keskiviikkona 17.9.10.9.2025 10:45:00 EEST | Kutsu
Etla julkistaa vuoden toisen laajan talousennusteensa, syksyn Suhdanteen, keskiviikkona 17.9. Tuore ennuste julkaistaan verkossa klo 9, ja lukuja ja arvioita käydään tarkemmin läpi klo 9.30 alkavassa julkistuswebinaarissa.
Etla: Suomen bioteknologia-ala vahvasti kasvuhakuinen, mutta viranomaisten hitaat lupaprosessit sekä haasteet myynnissä ja markkinoinnissa tulppaavat kasvua9.9.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan bioteknologia-ala on noussut merkittäväksi osaksi Suomen kansantaloutta. Ala tuottaa jo yli seitsemän miljardin euron vuosittaisen liikevaihdon ja työllistää yli 19 000 ihmistä. Erityisesti molekyylibiologiaan perustuvan modernin bioteknologian yritykset tavoittelevat vauhdikasta kasvua, mutta kamppailevat viranomaislupien, jakelukanavien ja rahoituksen saatavuuden kanssa.
Tukea mutta mihin? Energiankäyttöön ja ympäristöön liittyvät yritystuet Etla-vertailussa1.9.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Ympäristöön ja energiankäyttöön liittyvät yritystuet painottuvat Suomessa verohelpotuksiin ja säilyttäviin tukimuotoihin. Pienemmän osuuden kokonaisuudesta muodostavat investointi- ja innovaatiotuet, joilla vihreää siirtymää voisi vauhdittaa. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan Suomi erottuu kansainvälisesti korkealla tukitasollaan, mutta tukien vaikuttavuudesta ei ole näyttöä. Analyysi viittaa siihen, että tukien kohdentaminen verohelpotuksista kohti ehdollisia ja vaikuttavuuteen sidottuja tukimuotoja voisi paremmin tukea pysyviä päästövähennyksiä, teknologian kehitystä ja talouden uudistumista.
Viennin kysynnän äkillinen kasvu nostaa vientiyritysten energiankulutusta, mutta energiatehokkuutta vientipomppu ei kohenna25.8.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan viennin kasvua lisäävät kysyntäsokit nostavat suomalaisten teollisuusyritysten energiankulutusta, mutta eivät johda kokonaisvaltaisiin parannuksiin yritysten energiatehokkuudessa. Yrityskohtaiset erot – erityisesti taloudellinen asema – vaikuttavat siihen, millaisia ympäristövaikutuksia kasvava vienti synnyttää.
Aki Kangasharju: Elintasomme kasvu perustuu vain kahteen alaan, kasvu on liian kapeilla harteilla18.8.2025 00:02:00 EEST | Tiedote
Suomen talouskasvu on ollut keskimäärin plussalla 10 viime vuotta, mutta kasvu on perustunut vain kahteen alaan. Tietotekniikka- ja muiden tietointensiivisten palvelujen vaikutus Suomen elintasoon on ollut ylivoimaisesti merkittävin. Vaikka sote-sektorikin on tuonut kasvua, on sen kasvu perustunut julkiseen rahoitukseen. Aki Kangasharjun tänään julkaistussa Etla Muistiossa osoitetaan, että kasvu on liian kapeilla harteilla. Tehdasteollisuus kokonaisuutena on alentanut Suomen elintasoa ja talouskasvun kannalta vielä heikoimmin ovat menestyneet rakentaminen, kuljetus ja kauppa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme