Lahonkestävän lehtikuusen kysyntä ylittää tarjonnan
Markkinoille tulee vuosittain sahattua lehtikuusta noin 3000 kuutiota, josta puolet jalostetaan sahatavaraksi nurmijärveläisessä Huppusen höyläämössä. Kysyntää lehtikuusesta jalostetulle sahatavaralle olisi moninkertainen määrä niin kotimaassa kuin vientimarkkinoillakin.
– Kun kotimaisen Siperian lehtikuusen kasvu on vuosittain noin 400 tuhatta kuutiota, potentiaalia olisi moninkertaistaa sahatavaran tuotanto, sanoo nurmijärveläinen kolme vuosikymmentä lehtikuusen parissa työskennellyt Olavi Nieminen Metsätila-arviointi O. Nieminen Oy:stä.
Suomessa aloitettiin osin valtion tuella lehtikuusen viljely ja kasvatus noin 60 vuotta sitten, kun haluttiin lahonkestävää puuta markkinoille. Vaikka kyllästystekniikoiden kehittyminen syrjäyttikin lehtikuusen kasvatusinnon, Suomessa on kymmeniä tuhansia hehtaareita viljeltyä, hakkuukypsää lehtikuusta.
– Tuotannon kasvun esteenä on piensahureiden puute, kun isot sahat eivät ota vastaan lehtikuusta. Tiukkasyisenä ja pihkaisena puuna lehtikuusi on vaativa sahattava. Vientimahdollisuuksia olisi Keski-Eurooppaan, joka sekin on käyttänyt aikaisemmin venäläistä lehtikuusta. Mutta siihenkään ei piensahojen kapasiteetti riitä.
Lehtikuusi on luonnon kestopuu
Päätuotteet ovat 32 mm ja 45 mm lankkuja, jotka kuivataan ja höylätään terassilaudoiksi, pitkospuiksi ja muuhun ulko- ja puistorakentamiseen sopiviksi tuotteiksi. – Kysyntä räjähti Venäjän tuonnin loppumisen myötä ja nyt emme ehdi sahat ja höylätä niin paljon kuin olisi kysyntää.
–Me toimitamme tavaraa yksityisille rakentajille, rakennusliikkeille, tukkukaupalle, ja Helsingin kaupungin kaltaisille suurasiakkaille, jotka käyttävät lehtikuusta ulkoilualueiden rakenteissa.
Siperianlehtikuusi on suomalaista laadultaan korkeatasoista lähipuuta, josta valmistettuja tuotteita voi käyttää ilman kyllästysaineita. Voiko ekologisempaa tuotetta olla, kysyy Nieminen.
Lehtikuusen lahon kestävyys perustuu sen pihkaisuuteen. – Erityisesti puun sydänpuusta sahatun tavaran lahon kestävyys on suuri. Mitä vanhempia ja järeämpiä tukit ovat, sitä enemmän sydänpuuta saadaan. Nyt lehtikuusesta menee pintojen lisäksi valitettavan paljon sydänpuutakin energiapuuksi, harmittelee Nieminen.
–Lehtikuusi on nopeakasvuisena puuna hakkuukypsä 50 vuodessa ja sitä voidaan korjata hehtaarilta jopa 300 kuutiota. Nyt istutuksia tehdään enää vähissä määrin. Joillakin alueilla tautikestävällä lehtikuusella korvataan metsätuhojen seurauksena päätehakattuja mänty- tai kuusimetsiä. Sahalla lehtikuusen hinta on ollut nyt hieman alempi kuin mänty- tai kuusitukin, eli vähän alle sata euroa kuutiolta.
Lehtikuusella on LÄHIPUU® merkki
Siperianlehtikuusesta valmistetuilla tuotteilla on LÄHIPUU® on merkki. Merkin omaavat tuotteet ovat sertifioidusta suomalaisesta metsästä, se kertoo pienestä hiilijalanjäljestä ja tuotteet ovat kokonaan suomalaista työtä.
Nieminen vastaa lehtikuusen raaka-aineen hankinnasta, myynnistä ja toimituksista. Lehtikuusen sahauksesta vastaavat yhteistyökumppanit Pentti Huppunen ja Mikko Nieminen, kuivauksen ja höyläyksen hoitaa Jyrki Huppunen.
Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olavi Nieminen, olli@ollinmetsa.fi
Pentti Huppunen, susanna.huppunen@gmail.com
Kuvat
Lisätietoja julkaisijasta
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Luken tutkimusprofessorit: Ilmastotavoitteita ei pidä laskea metsien nielujen varaan16.7.2025 08:22:28 EEST | Artikkeli
Hakkuiden vähentämisellä saavutettava ilmastohyöty vähäinen 17 vuotta Britanniassa työskennelleen Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinosen mukaan Suomen ilmastopolitikka on epäonnistunut, jos politiikan tavoitteena on vain hakkuiden rajoittaminen ja metsien nielujen kasvattaminen. – Kun hakkuiden vähentämisellä nielu saadaan vain hetkellisesti kasvamaan poistuman vähentyessä, tarvitaan tehokkaampia toimia. Tutkimusprofessori MMT Annika Kankaan mukaan ilmastotavoitteita ei voi laskea metsien kasvavien nielujen varaan. – Kun vaaditaan hakkuiden rajoittamista nielujen kasvattamiseksi, se toisi hetken ilon, mutta sen jälkeen nielujen kasvu kääntyisi laskuun ja laskisi edelleen mitä enemmän hakkuita vähennetään. Tässä voidaan uhrata Suomen talous, saadaan suomalaiset köyhiksi, mutta saavutettava ilmastohyöty on marginaalinen. –Lukessa on tehty maakuntakohtaisia mallinnuksia eri kasvupaikoilla puuston kasvusta, mikä on maksimissaan 35-40 vuotta vanhoissa metsissä. Näissä metsissä on myös suur
Satelliittiseurannalla ajantasaista tietoa metsätuhojen seurantaan3.7.2025 10:58:26 EEST | Artikkeli
Tavoitteena estää laajojen metsätuhojen leviäminen Suomeen Kasvavien metsätuhojen laajenemisen ehkäisemiseksi on Suomen Metsäkeskus käynnistänyt metsätuhojen satelliitti- ja ilmakuvamonitoroinnin. –Viime vuosina erityisesti hyönteistuhojen, kuten kirjanpainajahyönteisen leviäminen on ollut nopeaa. Kun niiden aiheuttamat vahingot ovat suuria, perinteisen valvonnan rinnalle tarvitaan ajantasaista tietoa, mikä mahdollistaa metsätuhojen havainnoinnin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sanoo projektipäällikkö Lauri Haataja. –Perinteinen valvonta ja kenttätyö ovat jääneet toisinaan riittämättömiksi, erityisesti kun metsätuhoja esiintyy laajoilla alueilla ja maanomistajat eivät ole paikalla valvomassa metsiään. Satelliittikuvien ja ilmakuvien käyttö metsätuhojen monitoroinnissa on noussut uudeksi, tehokkaaksi työkaluksi. Kun Keski-Euroopassa ja Ruotsissa kirjanpainaja on aiheuttanut jo kymmenien miljoonien kuutioiden metsätuhot, ei tätä epidemiaa haluta Haatajan mukaan Suomeen. – Tavoittee
MTK:n Mikko Tiirola: EU:n ilmastopolitiikka uudistettava – realismia kunnianhimon sijaan25.6.2025 10:04:05 EEST | Artikkeli
Kansallinen ilmastolaki perustuu vanhentuneisiin olettamuksiin MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan mukaan EU:n ilmastopolitiikka tarvitsee suunnanmuutoksen, jossa metsien rooli arvioidaan uudelleen. – Pääongelman eli fossiilisten käytön vähentämisessä on edelleen monilla jäsenmailla paljon tehtävää. – EU:n ilmasto- ja maankäyttösektorin LULUCF-asetus perustuu vanhentuneisiin oletuksiin metsien hiilinieluista ja niihin pohjautuva kansallinen ilmastolaki on viemässä Suomea harhaan. Meillä rakennettiin ilmastolaki oletukselle vahvoista hiilinieluista, jotka eivät enää toteudu uusien mittaus- ja mallinnustapojen perusteella, Tiirola sanoo. LULUCF-asetus ei kohtele Tiirolan mukaan jäsenmaita tasavertaisesti, koska jäsenmaiden mittaustavat eivät ole vertailukelpoisia. – Vaikka Suomi tekee tarkkaa inventointia metsämaan hiilitaseesta, valtaosa EU-maista ei edes mittaa sitä. Suomea uhataan mittavilla sakoilla, jos emme pysy päästö- ja tavoitteissa, vaikka kellään maalla ei ol
Hirsitaloteollisuuden Seppo Romppainen: Asuntopolitiikka ei vastaa asukkaiden toiveisiin pientaloasumisesta18.6.2025 12:57:32 EEST | Artikkeli
Puurakentaminen tarjoaa uuden asuntopoliittisen vision Hirsitaloteollisuus ry.n toimitusjohtaja Seppo Romppaisen mukaan valtio ei ohjaa asuntorakentamista suomalaisten toiveiden mukaan. –Kaksi kolmesta suomalaisesta haluaisi asua omakoti- tai paritalossa, mutta niiden tuotanto on romahtanut. Omakotitalojen osuus valmistuneista asunnoista on vain viidennes. Valtion tukeman ARA -tuotannon painopiste on kasvukeskusten kerrostalorakentamisessa, kun sen myöntämä yli kaksi miljardia euroa menee kaikki kerrostalotuotantoon. Yhteiskunnan tulisi ohjata asuntotuotantoa Romppaisen mielestä suomalaisten haluamaan pientalovaltaisempaan suuntaan. –Sen sijaan että asuntotuotanto keskittyy ja asuntojen koko pienenee, valtion tulisi edistää erityisesti lapsiperheiden haluamaa pientalotuotantoa lainoilla ja korkotuella. –Kuntien tulisi kaavoittaa betonivaltaisen kerrostalotuotannon sijaan pientaloalueita puurakentamiselle. Lähiöissä sijaitsevien puutalojen asumisen hiilijalanjälki on tutkitusti pienempi
Stora Enson Tuomas Hallenberg: Maaperäpäästöt ja puustonielut erotettava ilmastokeskustelussa12.6.2025 08:51:22 EEST | Artikkeli
Kannattaako ilmastotavoitteita sitoa metsiin Stora Enson metsädivisioonan ja yhtiön Suomen maajohtaja Tuomas Hallenbergin mukaan erityisesti LULUCF-asetuksen myötä EU:n ilmasto- ja metsätavoitteet ovat tuoneet lisää painetta metsänielujen rooliin. –On muistettava, että metsien puusto on edelleen positiivinen nielu. Maaperäpäästöt ja puustonielut tulisi erottaa keskustelussa. Nyt ilmastotavoitteiden uhkaksi koetaan maaperän päästöt, joiden mittauksia tehdään jäsenmaissa eri menetelmin. Kun eri jäsenmaissa maaperän päästöjä mitataan eri tavoin, mittaustulokset eivät Hallenbergin mukaan ole täysin yhdenvertaisia. – Metsien maaperä on herkkä luonnon vaihteluille, kuten metsätuhoille ja metsäpaloille. Esimerkiksi Saksan metsien kyky täyttää nielutavoitteita on romahtanut kirjanpainajatuhojen myötä. Metsäpalot ja talven pituus vaikuttavat myös maaperän päästöihin. –Kun metsät ja maaperä ovat ulkoisille tekijöille näin herkkiä, kannattaako vahvoja ilmastotavoitteita sitoa nykyisellä painotuks
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme