Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu muutti viisivuotiaiden lasten kasvuympäristöä varhaiskasvatuksessa

Opetus- ja kulttuuriministeriö toteutti valtakunnallisen kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun 148 kunnassa. Siihen osallistui vuosina 2016 ja 2017 syntyneitä lapsia, joista noin 15 000 lasta aloitti esiopetuksen jo viisivuotiaina kokeiluryhmissä ja noin 20 000 lasta osallistui tavalliseen tapaan varhaiskasvatukseen verrokkiryhmissä.

Tuoreessa Yhteiskuntapolitiikka (YP) -lehden analyysiartikkelissa tarkastellaan, miten kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu- ja verrokkiryhmät erosivat opetus- ja kasvatushenkilöstöön ja lapsiryhmän koostumukseen liittyvien tekijöiden osalta. Näitä tekijöitä pidetään keskeisinä varhaiskasvatuksen laadun kannalta.

Tutkimusryhmä on aiemmin tarkastellut näitä laadun ns. rakennetekijöitä vuonna 2016 syntyneiden lasten ikäkohorttia koskien. Nyt ilmestynyt julkaisu on ensimmäinen, jossa on tarkasteltu myös vuonna 2017 syntyneiden ikäkohortin esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämistä. Lisäksi verrataan näitä kahta ikäkohorttia toisiinsa.

Viisivuotiaiden lasten esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen ryhmien rakenteet vaihtelivat

Tutkimustulokset vahvistavat aiemman havainnon siitä, että lapsiryhmän kokeilustatus oli yhteydessä opettajien kelpoisuuteen, ryhmän henkilöstörakenteeseen sekä lapsiryhmän ikäjakaumaan. 

– Kaksivuotisen esiopetuksen kokeiluryhmien opettajat olivat useammin kelpoisia tehtäväänsä kuin verrokkiryhmien opettajat. Lisäksi kokeiluun osallistuvia lapsiryhmiä ohjasivat verrokkiryhmiä useammin kahdesta opettajasta ja yhdestä lastenhoitajasta koostuvat tiimit. Verrokkiryhmissä puolestaan oli useammin yksi opettaja ja kaksi lastenhoitajaa, kertoo projektitutkija Mimmu Sulkanen Jyväskylän yliopistosta.

Kokeiluryhmissä oli myös verrokkiryhmiä useammin vain viisivuotiaita tai viisivuotiaita ja heitä vanhempia lapsia. Verrokkiryhmät puolestaan olivat tyypillisemmin viisivuotiaiden ja sitä nuorempien lasten sekaryhmiä. Kokeiluun osallistuvien lapsiryhmien painottuminen erityisesti viisi- ja kuusivuotiaiden sekaryhmiin korostui etenkin kokeilun jälkimmäisen ikäkohortin eli vuonna 2017 syntyneiden kohdalla. 

Tulosten perusteella kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu näyttäisi siis muuttaneen viisivuotiaiden lasten sosiaalista kasvuympäristöä varhaiskasvatuksessa, vaikka kokeilulaki tai kokeiluopetussuunnitelma eivät ohjanneet järjestämään esiopetuskokeilua tietyllä tavalla.

– Ainoa lain edellyttämä seikka oli, että kokeiluryhmissä yhdellä opettajalla tuli olla esiopetuksen opettajan kelpoisuus, kun verrokkiryhmissä edellytettiin varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuutta, hankkeen johtaja professori Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopistosta sanoo. 

Kokeilu- ja verrokkitoimipaikat sekä kokeiluun osallistuvat lapset valittiin satunnaisotannalla, jolloin ryhmien välillä ei pitäisi olla lähtökohtaisesti tutkimuksessa havaittuja eroja. Toimipaikkojen välillä on siis voitu tehdä erilaisia valintoja sen suhteen, miten lapsiryhmiä oli muodostettu ja miten kokeilua järjestettiin. 

– Nyt saatu havainto on tärkeä arvioitaessa, miten kaksivuotinen esiopetus toteutuessaan mahdollisesti muuttaisi varhaiskasvatusta. Näin muutoksia voidaan ennakoida päätettäessä mahdollisesta siirtymisestä kaksivuotiseen esiopetukseen, professori Maarit Alasuutari Jyväskylän yliopistosta toteaa.

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilua seurataan ja arvioidaan monitieteisellä seurantatutkimuksella, jonka toteuttavat Jyväskylän yliopisto, Aalto-yliopisto, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto. Kokeilun loppuraportti julkaistaan loppuvuodesta 2025. Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa EDUCA – Koulutuksen tulevaisuus -lippulaivaa. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun koulutuspoliittisia päätöksiä tullaan tekemään tutkimusperustaisesti.