Työeläkeala kannattaa YEL-työtulon muuttamista kohti todellisia työtuloja

Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti tänään yrittäjäeläkkeitä koskevan selvityshankkeen käynnistymisestä. Selvityshanke on osa pääministeri Orpon hallitusohjelmaa. Hallitusohjelmassa on niin ikään lueteltu joukko työntekijöiden työeläkejärjestelmää koskevan uudistuksen kohdalla säilytettäviä periaatteita, kuten etuus- ja vakuutusperusteisuus, lakisääteisyys ja ansiosidonnaisuus.

– Näistä samoista periaatteista tulee mielestämme pitää kiinni myös yrittäjien eläkelakia eli YEL:iä koskevassa selvityshankkeessa. Työntekijöiden ja yrittäjien ansioeläketurvan järjestäminen samojen periaatteiden pohjalta on tärkeää niin eläketurvan johdonmukaisuuden kuin työn tekemisen eri muotojen välisen kilpailuneutraliteetin näkökulmasta, Pelkonen painottaa.

Yrittäjien eläkelaki vertautuu pohjimmiltaan työntekijän eläkelakiin muun muassa etuuksien ja eläkemaksujen osalta. Yrittäjien työeläkemaksu on kytketty keskimääräiseen työntekijän eläkelain mukaisen työeläkemaksuun.

Ansiopohjainen malli voisi olla nykyistä työtuloa selkeämpi ja ymmärrettävämpi

Yrittäjäeläkkeiden selvityshankkeeseen asetetun selvityshenkilö Jukka Rantalan keskeisenä tehtävänä on kartoittaa yrittäjien nykyisen työtulomäärittelyn ongelmia ja etsiä vaihtoehtoisia tapoja niiden ratkaisemiseksi. Selvityshenkilö arvioi työnsä yhteydessä myös muita tarpeellisia muutoksia yrittäjien eläkejärjestelmän kehittämiseksi. Selvitystyön tukena toimii sosiaali- ja terveysministeriön nimeämä seurantaryhmä, johon kutsutaan mukaan myös Telan edustaja. 

Yrittäjän eläketurvan ja maksujen perusteena olevan työtulon tulee voimassa olevan lain mukaan vastata sellaista palkkaa, joka olisi maksettava, jos yrittäjän työn tekisi joku toinen yhtä ammattitaitoinen henkilö yrittäjän sijaan. Tämä on koettu yrittäjien keskuudessa usein hankalaksi ja perusteiltaan vaikeasti hahmotettavaksi. 

YEL-työtulon periaatteellinen muuttaminen teoreettisesta työtulosta kohti ansiopohjaisuutta on saanut työeläkealalla kannatusta jo pitkään. Asiaa ja varsinkin tähän olennaisesti kytkeytyvää työtulon joustavuutta on pidetty esillä pitkin 2000-lukua eri selvityshankkeiden yhteydessä. 
 
Tänä päivänä digitalisaatio ja rekisteritiedon kehittyminen mahdollistaisivat todellisten ansiotulojen hyödyntämisen yrittäjän työtulon määrittelyssä – toisin kuin lain voimaantullessa 1970-luvulla. Muutos voisi parhaimmillaan selkeyttää, joustavoittaa, yhdenmukaistaa ja tehostaa YEL:n toimeenpanoa.

– Merkittävä hyöty yrittäjän näkökulmasta olisi YEL-maksujen reaaliaikaisempi ajoittuminen yrityksestä nostettuihin ansioihin, ja ansiopohjainen malli olisi myös perusteiltaan selkeämpi ja ymmärrettävämpi kuin nykyinen työtulon käsite. Yrittäjien eläkejärjestelmää kohtaan kokeman epäluottamuksen taustalla voi monesti olla YEL-työtulon määrittelyn jäykkyys, Pelkonen arvioi.

Yrittäjien eläketurva ei voi luisua vapaaehtoisuuteen, rahastointia syytä selvittää

Työeläkealan näkökulmasta selvityshankkeessa keskeistä tulee olla yrittäjien riittävän työeläketurvan varmistaminen yrittäjyyden muuttuessa sekä YEL:n kattavuudesta ja yrittäjän vakuuttamisvelvollisuudesta huolehtiminen. 

– Yrittäjä ei voi itse valita olla maksamatta maksuja ja sulkea itseään siten ulos kollektiiviseen vastuuseen perustuvasta vakuutusjärjestelmästä. Tällä olisi vaikutusta myös alati kasvavaan ja veronmaksajien kattamaan valtiontukeen, joka on jo noin 500 miljoonaa euroa vuodessa, Pelkonen huomauttaa.

Koska yrittäjäeläkkeitä ei ole rahastoitu, kattaa valtio vuosittain verovaroin sen osan maksettavista YEL-eläkkeistä, mikä ylittää samana vuonna perityt YEL-maksut. Valtion osuus on viime vuosina kasvanut merkittävästi: esimerkiksi vuonna 2015 valtion osuus oli noin 84 miljoonaa eli kuusi prosenttia yrittäjäeläkemenosta, kun se jo viime vuonna oli yli 30 prosenttia. 

Työeläkeala toivoo, että selvityshenkilö kartoittaisi myös rahastoinnin vaihtoehtoja. 

– Yrittäjien eläkerahastoinnin aloittamista on tärkeää selvittää, vaikka esimerkiksi kysymys kustannuksista ja niiden maksajista onkin täysin auki. Jos katsotaan palkansaajien eläkejärjestelmää, siellä rahastointi on yhä tärkeämmässä roolissa eläkkeiden rahoituksen turvaamisessa. Ennakkorahastointi voisi helpottaa myös yrittäjäeläkkeiden menoista suoriutumista pitkällä aikavälillä, riippuen mahdollisista ratkaisuista, Pelkonen toteaa. 

Pelkonen nostaa selvityshankkeeseen kohdistuvista odotuksista esiin myös sidosryhmien kuulemisen tärkeyden. Hankkeessa olisi tärkeä tuottaa tilannekuva kuunnellen laajasti eri sidosryhmiä YEL:n kehittämisen tarpeista.

– YEL:n ongelmanratkaisu ei kuitenkaan ole helppoa, koska siinä joudutaan yhteensovittamaan valtiontalouden, työmarkkinoiden, sosiaalivakuutuksen ja elinkeinotoiminnan muuttuvan toimintaympäristön intressejä keskenään, Pelkonen toteaa.