Kaikki suomalaiset nuoret ansaitsevat rasismista ja vihapuheesta vapaan yhteiskunnan elää

Rasismi ei ole mielipidekysymys. Lucia-neitoon kohdistuva rasistinen hyökkäys teki jälleen näkyväksi, millaista rasismi Suomessa on. Tapahtunut ei yllätä, eikä kyse ole yksittäisestä tapauksesta, vaan tämä on jatkumoa jo pitkään jatkuneesta yhteiskunnallisesta kehityksestä, jossa normalisoidaan syrjivä ja rasistinen puhe. Kukaan ei enää kaipaa kauhisteluja asian tiimoilta vaan tekoja jokaiselta puuttua siihen. Rasismia vastustavan hiljaisen enemmistön äänen on oltava äänekkäämpi.

Jokainen Suomessa asuva nuori ansaitsee elää turvallisessa yhteiskunnassa ja kuulua joukkoon sekä tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on. Lapset ja nuoret seuraavat yhtä lailla mediaa ja siellä olevaa kielenkäyttöä. Lucia-neitoon kohdistuva vihapuhe toi esille sen, kuinka kapea on käsityksemme suomalaisuudesta. Suomessa asuu yli 130 000 sellaista alle 29-vuotiasta nuorta, joiden toinen vanhemmista on suomalainen ja toinen ulkomailta. Karkeasti arvioiden joka kymmenes nuori on kahden kulttuurin kasvatti, jotka ovat yhtä lailla suomalaisia kuin kuka tahansa muukin nuori. Kyse ei ole enää pienestä vähemmistöstä.

Suomi on aina ollut monikulttuurinen, mikä usein unohtuu julkisessa keskustelussa. Meillä on ollut omat vähemmistömme, saamelaiset ja romanit, vuosisatojen ajan. Ei ole ollut yhtä ainoaa totuutta suomalaisuudesta ja sen määritelmä on muuttunut sen mukaan, kuka on ollut vallassa. Tällä hetkellä vallassa olevat luovat vaarallista kuvaa siitä, kuka on suomalainen ja mitä voimme puhua. Tällainen puhe vaikuttaa erityisen heikentävästi nuortemme hyvinvointiin. Vallalla olevat käsitykset suomalaisuudesta vaikuttavat koko Suomeen ja Suomessa eläviin ihmisiin.

Rasismi vaikuttaa ihmisen elämään kokonaisvaltaisesti ja jättää arven. Nyt on aika poliittisen johdon suoristaa ryhtinsä rasisminvastaisten tekojen osalta. Jos halutaan kampanjoida rasisminvastaisuuden vuoksi, on poliittisen johdon aika näyttää esimerkkiä: lopettaa rasistisen puheen salliminen ja puuttua siihen teoilla. Rasisminvastaisuus ei voi jäädä vain sanoiksi, vaan sen on myös näyttävä päättäjien teoissa esimerkkinä siitä, miten puhumme toisista ihmisistä. Rasismin ja vihapuheen pois kitkeminen vaatii konkreettisia toimia, joilla nuortemme hyvinvointia ja yhteenkuuluvuutta tuetaan.