Finnveran Mauri Kotamäki: Kasvua odotetaan, mutta tuleeko sitä – ”On Suomelta hyvä suoritus, jos ennustettu talouskasvu toteutuu 2025”

Kaikkia talouden käänteen signaaleja tulkitaan nyt toiveikkaasti. Suomalaiset ennustelaitokset povaavat tulevalle vuodelle Suomen mittapuussa hyvinkin ripeää eli 1–2 prosentin talouskasvua. Ennusteiden hajonta kertonee osaltaan näkymien epävarmuudesta.

– Tietty optimismi on perusteltua – varsinkin, kun inflaatiovauhti ja korkotaso ovat normalisoituneet. Usein heikon kasvukauden jälkeen nähdään ilmiö, jossa talouskasvu on lyhyen aikaa poikkeuksellisen nopeaa. Näin oli myös pandemian alkuvaiheen jälkeinen kasvupyrähdys vuonna 2021, sanoo pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Yksityinen kulutus kääntynee lähiaikoina mietoon kasvuun, samoin ulkomainen kysyntä on vilkastunut, mikä näkyy viennin luvuissa. Suomen viennin alakulon taustalla on maailmankaupan kasvun hidastuminen sekä keskeisten kauppakumppanien, eritoten Euroopan talouden heikkous.

– Käänne parempaan on varmuudella tapahtunut, mutta kuinka voimakkaana, se on vielä auki. En odota jyrkkää kasvupyrähdystä heti vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vaan pikemminkin maltillista kasvuvauhtia. Eri tekijöistä johtuva epävarmuus on suurta. On Suomelta hieno suoritus, jos ennustettu lähes kahden prosentin talouskasvu vuonna 2025 toteutuu, Kotamäki sanoo.

Vientivetoinen kasvu on Kotamäen mukaan vielä hauraalla pohjalla.

– Kiinteähintaisen viennin määrässä on hädin tuskin ylitetty vuoden 2019 taso. Suunta on kuitenkin oikea, kun sekä tavaroiden että palveluiden osalta lasku on kääntynyt maltilliseksi nousuksi. Palveluissa kasvu on ollut nopeaa ja jatkunut jo kolme vuosineljännestä, tavaroissa kaksi. On siten mahdollista, että vientimarkkinoilla suhdannekäänne olisi jo tapahtunut, joskin elpyminen on vielä heiveröistä, koska maailmalla tilanne on mikä on.

Epävarmuudesta huolimatta potentiaalia on paljon, mutta sen toteutuminen vie aikaa

Kotamäen mukaan huolta herättävät Suomen taloushistoriassa havaitut kehityssuunnat. Finanssikriisin 2008–2009 jälkeen, vuodesta 2012 alkaen, talous ei lähtenyt kasvuun, vaikka talousennusteet niin toistuvasti arvasivat. Suomea kohtasi monen vuoden kärsimysten tie, jolloin talouskasvu oli lievästi negatiivista tai lähellä nollaa. Samat riskitekijät ovat läsnä nytkin: väestön ikääntyminen, heikko tuottavuuskehitys, vaikea julkisen talouden tilanne ja globaali epävarmuus.

Euroopan suuret taloudet Saksa, Ranska ja Italia ovat tällä hetkellä poliittisen myllerryksen keskellä, mikä lisää euroalueen epävarmuustekijöitä. Kiinan-markkinat eivät kasva odotetusti, ja Yhdysvaltain suunnalta odotetaan, mitä Donald Trumpin presidenttikausi tuo tullessaan.

– Epävarmuudesta huolimatta potentiaalia on paljon. Lyhyellä aikavälillä hyvää on, että makroympäristö on korkojen ja inflaation osalta tasainen. Kotimaassa rakentaminen kyllä kääntyy nousuun. On paljon ulkopuolisia tekijöitä, jotka vaikuttavat vientiin. Kustannuskilpailukyvyn säilyminen on asia, joka lyhyellä aikavälillä on omissa käsissämme. Ulkomaisen pääoman houkuttelussa onnistuminen voisi olla toinen kasvua ajava tekijä, Kotamäki listaa.

Rakenteellisia ja pitemmän aikavälin mahdollisuuksiakin on runsaasti: maahanmuuton kasvu, joka toivottavasti jatkuu, monipuolinen energiantuotanto ulkomaisten sijoitusten houkuttelijana, työmarkkinauudistukset ja julkisen talouden sopeuttaminen, joka sattuu lyhyellä aikavälillä, mutta lisää työvoiman liikkuvuutta ja parantaa tuottavuutta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

– Potentiaalia siis on paljonkin, mutta sen toteutuminen ottaa aikaa. Kaikkea yli 1 prosentin talouskasvua voi pitää positiivisena yllätyksenä nykyhetkeen nähden, Kotamäki sanoo.

Lisää aiheesta:

Linkki: Rahoitus & kasvu -katsaus, joulukuu 2024 (PDF)