Finnvera Oyj

Finnveran Mauri Kotamäki: Kasvua odotetaan, mutta tuleeko sitä – ”On Suomelta hyvä suoritus, jos ennustettu talouskasvu toteutuu 2025”

27.12.2024 08:00:00 EET | Finnvera Oyj | Tiedote

Jaa

Suomen talous on vihdoin kääntynyt varovaiseen kasvuun. Käänne on seurausta erityisesti viennin suotuisasta kehityksestä, yksityinen kulutus tai investoinnit ovat edelleen taantumassa. Myös viennin elpyminen on vielä heiveröistä eikä hurraahuutoihin ole aihetta, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Talouden käänne on tapahtunut, mutta mihin suuntaan ja millä voimalla, se on avoin kysymys. Suomen taloudessa on paljon kasvupotentiaalia sekä lyhyellä että rakenteellisesti pitkällä tähtäimellä.

Talvikuva Helsingistä.

Kaikkia talouden käänteen signaaleja tulkitaan nyt toiveikkaasti. Suomalaiset ennustelaitokset povaavat tulevalle vuodelle Suomen mittapuussa hyvinkin ripeää eli 1–2 prosentin talouskasvua. Ennusteiden hajonta kertonee osaltaan näkymien epävarmuudesta.

– Tietty optimismi on perusteltua – varsinkin, kun inflaatiovauhti ja korkotaso ovat normalisoituneet. Usein heikon kasvukauden jälkeen nähdään ilmiö, jossa talouskasvu on lyhyen aikaa poikkeuksellisen nopeaa. Näin oli myös pandemian alkuvaiheen jälkeinen kasvupyrähdys vuonna 2021, sanoo pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Yksityinen kulutus kääntynee lähiaikoina mietoon kasvuun, samoin ulkomainen kysyntä on vilkastunut, mikä näkyy viennin luvuissa. Suomen viennin alakulon taustalla on maailmankaupan kasvun hidastuminen sekä keskeisten kauppakumppanien, eritoten Euroopan talouden heikkous.

– Käänne parempaan on varmuudella tapahtunut, mutta kuinka voimakkaana, se on vielä auki. En odota jyrkkää kasvupyrähdystä heti vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vaan pikemminkin maltillista kasvuvauhtia. Eri tekijöistä johtuva epävarmuus on suurta. On Suomelta hieno suoritus, jos ennustettu lähes kahden prosentin talouskasvu vuonna 2025 toteutuu, Kotamäki sanoo.

Vientivetoinen kasvu on Kotamäen mukaan vielä hauraalla pohjalla.

– Kiinteähintaisen viennin määrässä on hädin tuskin ylitetty vuoden 2019 taso. Suunta on kuitenkin oikea, kun sekä tavaroiden että palveluiden osalta lasku on kääntynyt maltilliseksi nousuksi. Palveluissa kasvu on ollut nopeaa ja jatkunut jo kolme vuosineljännestä, tavaroissa kaksi. On siten mahdollista, että vientimarkkinoilla suhdannekäänne olisi jo tapahtunut, joskin elpyminen on vielä heiveröistä, koska maailmalla tilanne on mikä on.

Epävarmuudesta huolimatta potentiaalia on paljon, mutta sen toteutuminen vie aikaa

Kotamäen mukaan huolta herättävät Suomen taloushistoriassa havaitut kehityssuunnat. Finanssikriisin 2008–2009 jälkeen, vuodesta 2012 alkaen, talous ei lähtenyt kasvuun, vaikka talousennusteet niin toistuvasti arvasivat. Suomea kohtasi monen vuoden kärsimysten tie, jolloin talouskasvu oli lievästi negatiivista tai lähellä nollaa. Samat riskitekijät ovat läsnä nytkin: väestön ikääntyminen, heikko tuottavuuskehitys, vaikea julkisen talouden tilanne ja globaali epävarmuus.

Euroopan suuret taloudet Saksa, Ranska ja Italia ovat tällä hetkellä poliittisen myllerryksen keskellä, mikä lisää euroalueen epävarmuustekijöitä. Kiinan-markkinat eivät kasva odotetusti, ja Yhdysvaltain suunnalta odotetaan, mitä Donald Trumpin presidenttikausi tuo tullessaan.

– Epävarmuudesta huolimatta potentiaalia on paljon. Lyhyellä aikavälillä hyvää on, että makroympäristö on korkojen ja inflaation osalta tasainen. Kotimaassa rakentaminen kyllä kääntyy nousuun. On paljon ulkopuolisia tekijöitä, jotka vaikuttavat vientiin. Kustannuskilpailukyvyn säilyminen on asia, joka lyhyellä aikavälillä on omissa käsissämme. Ulkomaisen pääoman houkuttelussa onnistuminen voisi olla toinen kasvua ajava tekijä, Kotamäki listaa.

Rakenteellisia ja pitemmän aikavälin mahdollisuuksiakin on runsaasti: maahanmuuton kasvu, joka toivottavasti jatkuu, monipuolinen energiantuotanto ulkomaisten sijoitusten houkuttelijana, työmarkkinauudistukset ja julkisen talouden sopeuttaminen, joka sattuu lyhyellä aikavälillä, mutta lisää työvoiman liikkuvuutta ja parantaa tuottavuutta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

– Potentiaalia siis on paljonkin, mutta sen toteutuminen ottaa aikaa. Kaikkea yli 1 prosentin talouskasvua voi pitää positiivisena yllätyksenä nykyhetkeen nähden, Kotamäki sanoo.

Lisää aiheesta:

Linkki: Rahoitus & kasvu -katsaus, joulukuu 2024 (PDF)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj

Kutsu: Finnveran aluekatsaus Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan talouteen ja rahoitukseen tiistaina 8.9.2026 klo 9.30 (Teamsilla)25.8.2026 15:52:37 EEST | Kutsu

Hyvä median edustaja, tervetuloa seuraamaan Finnveran Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan aluekatsauksen julkistusta tiistaina 8.9.2026 kello 9.00 Teamsin välityksellä. Tilaisuudessa aluepäällikkö Päivi Kinnunen kertoa Finnveran alkuvuoden 2026 kotimaan rahoituksen jakautumisesta, investointien ja yrityskauppojen määrästä sekä yritysten näkymistä kolmessa maakunnassa. Tilaisuus kestää noin 30 minuuttia. Ilmoitathan osallistumisestasi Finnveran viestintään Johanna Norrenalle, johanna.norrena@finnvera.fi tai 040 837 2511 ennen tilaisuuden alkua. Lähetämme osallistujille Teams-linkin.

Kutsu: Finnveran aluekatsaus Keski-Suomen ja Etelä-Savon talouteen ja rahoitukseen torstaina 3.9. klo 9.30 (Teams)25.8.2026 15:35:57 EEST | Kutsu

Hyvä median edustaja, tervetuloa seuraamaan Finnveran Keski-Suomen ja Etelä-Savon aluekatsauksen julkistusta torstaina 3.9. kello 9.30 Teamsin välityksellä. Tilaisuudessa aluepäällikkö Markus Raaska kertoo Finnveran alkuvuoden 2026 kotimaan rahoituksen jakautumisesta, investointien ja yrityskauppojen määrästä sekä yritysten näkymistä kolmessa maakunnassa. Tilaisuus kestää noin 30 minuuttia. Ilmoitathan osallistumisestasi Johanna Norrenalle Finnveran viestintään johanna.norrena@finnvera.fi tai 040 8372 511 keskiviikkona 2.9. kello 14 mennessä. Lähetämme osallistujille Teams-linkin. Lämpimästi tervetuloa!

Kutsu: Finnveran aluekatsaus Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan talouteen ja rahoitukseen keskiviikkona 2.9.2026 klo 9.3025.8.2026 11:21:29 EEST | Kutsu

Hyvä median edustaja, tervetuloa seuraamaan Finnveran Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan aluekatsausta keskiviikkona 2.9. kello 9.30 Teamsin välityksellä. Tilaisuudessa aluepäällikkö Johanna Reinikainen kertoo alkuvuoden 2026 rahoituksen jakautumisesta alueen yrityksille, investointien ja yrityskauppojen määrästä sekä yritysten näkymistä. Tilaisuus kestää noin 45 minuuttia. Ilmoitathan osallistumisestasi Johanna Norrenalle Finnveran viestintään sähköpostitse johanna.norrena@finnvera.fi tai puhelimitse 040 8372 511 tiistaihin 1.9 klo 14 mennessä. Lähetämme osallistujille Teams-linkin ennen tilaisuuden alkua. Lämpimästi tervetuloa!

Vertailu euroalueeseen ja Ruotsiin paljastaa erot pk-yritysten suhteessa velkarahaan: Suomalaisyritykset pyrkivät rahoittamaan kasvun omasta kassastaan – Lainansaantia jarruttaa usein vakuuksien puute3.8.2026 09:57:13 EEST | Tiedote

Talouden käänne näyttää yrityskentän kannalta lupaavalta, mutta investoinnit kasvuun edellyttävät useimmiten ulkopuolista rahoitusta. Suomessa ulkopuoliseen rahoitukseen ei suhtauduta niinkään kasvun työkaluna vaan tyypillistä on, että yritys pyrkii pärjäämään ja kasvamaan omilla rahoillaan eikä edes hae lainaa. Toisaalta pk-yritysten lainansaantia jarruttaa Suomessa useimmiten vakuuksien puute toisin kuin monissa muissa euroalueen maissa. Erot käyvät ilmi Euroopan keskuspankin laajasta yrityskyselystä. Finnveran ekonomistin Anni Koskisen mukaan suomalaisten pk-yritysten kasvuhalukkuus on ollut pitkään vaatimatonta, ja yritysten varovaisuus velkarahan käytössä syö entisestään pk-yritysten kasvulukuja ja kilpailukykyä talouskasvun vauhdittuessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye