Moni suomalainen aikoo viilata ruokavaliotaan vuonna 2025 – ravitsemussuositukset näkyvät

Uusissa kansallisissa ravitsemussuosituksissa suositellaan kasvipainotteista ruokavaliota. Viikossa tulisi nauttia kalaa 300-450 grammaa ja punaista lihaa enintään 350 grammaa. Prosessoitua lihaa, kuten leikkeleitä, suositellaan syömään mahdollisimman vähän. Kasviksia tulisi syödä 500–800 grammaa päivittäin.

Lidlin teettämän kyselyn mukaan moni suomalainen aikoo muuttaa ruokatottumuksiaan ravitsemussuositusten suuntaan. 29 prosenttia aikoo lisätä kasviproteiineja, 53 prosenttia kasviksia ja 47 prosenttia kalaa. 26 prosenttia aikoo vähentää punaista lihaa ja 23 prosenttia leikkeleitä. Suurin motivaattori ruokatottumusten muuttamiseen on terveellisyys, jonka valitsi muutoksen syyksi 60 prosenttia. Toisena tulee hinta (51 %) ja kolmantena maku (45 %).

– Ravitsemussuositukset ovat herättäneet keskustelua ja vaikuttavat myös monen suomalaisen ajatuksiin ruoasta. Ruokatottumukset kuitenkin muuttuvat hitaasti, joten radikaaleja ja äkkinäisiä liikkeitä tuskin tulemme näkemään. Varmasti kuitenkin pidemmällä tähtäimellä muutoksia on havaittavissa, ja tähän mekin haluamme kauppana kannustaa, kertoo Lidlin ostojohtaja Thomas Heinrichs. 

Kulutustottumuksissa muutos siirryttäessä joulukuusta tammikuuhun – kasvisbuumi alkaa 

Vuosittain on kuitenkin nähtävissä selkeä ruokatottumusten muutos vuodenvaihteessa. Kun joulukuu on suklaanmyynnin huippukuukausi, ei suklaa tai muutkaan herkut ja leivonnaiset mene enää tammikuussa samaan tapaan kaupaksi. Sen sijaan hedelmiä ja vihanneksia ostetaan reippaasti enemmän, ja myös kiinnostus kasvisruokaa kohtaan kasvaa. 

– Ostoskoreihin päätyy joulukuussa ja tammikuussa eri ruokia. Moni haluaa terveellisen startin uuteen vuoteen. Etenkin nyt uusien ravitsemussuositusten myötä olisi hienoa, jos kasvisbuumi ei jäisi vain tammikuuhun, Heinrichs toivoo.

Lidleissä vuosi alkaa vegeviikolla, kun torstaina 2.1.2025 myymälät täyttyvät kasvipohjaisista tuotteista. Vegeviikkoja on luvassa lisää myöhemmin vuoden aikana. Lidlin tavoitteena on muun muassa tuplata kasviproteiinien myynnin osuus 20 prosenttiin sekä vähentää suolaa, sokeria ja lisäaineita. Tutustu Lidlin kestävän ruokavalion linjaukseen.

Vähemmistö on kasvissyöjiä, mutta 28 prosenttia syödyistä aterioista on kasvisruokia

Lidlin tutkimuksessa 86 prosenttia kertoo olevansa sekasyöjiä, 4 prosenttia lihansyöjiä, 4 prosenttia semi-vegetaristeja (ei syö punaista lihaa), 3 prosenttia pesco-vegetaristeja (syö eläinkunnan tuotteista kalaa, maitotuotteita ja kananmunia), 1 prosentti lakto-ovo vegetaristeja (käyttää eläinkunnan tuotteista maitotuotteita ja kananmunia) ja 1 prosentti vegaaneja. Kasvissyöjät ovat siis selkeää vähemmistöä.

Kuitenkin kun selvitettiin suomalaisten viikoittaisia arkiruokia, eivät tulokset ole niin lihapainotteisia. Vastaajat arvioivat viikoittaisista aterioistaan 30 prosenttia olevan punaisen lihan ruoka, 28 prosenttia siipikarjaruokia, 14 prosenttia kalaruokia, 21 prosenttia kasvisruokia ja 7 prosenttia vegaanisia ruokia. Vaikka vain 2 prosenttia suomalaisista identifioi itsensä kasvissyöjäksi tai vegaaneiksi, on 28 prosenttia syödystä ruoasta kasvisruokia tai vegaanisia ruokia. Sekasyöjät arvioivat viikoittaisista aterioistaan 32 prosenttia olevan punaista lihaa ja 24 prosenttia kasvis- tai vegaaniruokaa.

Vähiten viikon ruoka-annoksistaan punaisen lihan aterioita syövät 65–79-vuotiaat (25 %) ja eniten 25–34-vuotiaat (34 %). 65–79-vuotiaat nauttivat eniten kalaruokia (19 %), kun 18–24-vuotiailla vastaava luku on 12 prosenttia. Vegaaniruokia tämä ikäryhmä nauttii eniten (9 %) ja 65–79-vuotiaat vähiten (5 %).

– Punaisen lihan ja kalan osalta saisimme ottaa vanhemmista mallia, vegaaniruokien osalta taas voisimme oppia nuoremmilta. Ohjenuorana siis, että vähemmän punaista lihaa ja enemmän kasviperäistä ruokaa ja kalaa. On hyvä kuitenkin muistaa, että kaikkien ei tarvitse olla kasvissyöjiä tai vegaaneja ja viikon arkiruokiin mahtuu myös liha-annoksia. On kuitenkin suositeltavaa, että jokainen lisäisi kasvisruokien osuutta ruokavaliossaan, Heinrichs muistuttaa.

Eniten punaisen lihan aterioita nautitaan pohjoisessa (34 prosenttia) ja vähiten etelässä (29 prosenttia). Kasvisruokia vastaavasti nautitaan eniten etelässä (23 prosenttia) ja vähiten pohjoisessa (17 prosenttia). 

*Tulokset perustuvat Lidlin teettämään kyselyyn, johon vastasi noin tuhat suomalaista kuluttajaa. Vastaukset on kerätty viikolla 49. Aineisto on suomalaista aikuisväestöä edustava otos.