Katri Pellinen on laulava sosiaalityöntekijä, joka haluaa vaikuttaa ja ravistella sosiaalialaa

Pitkän uran tehnyt sosiaalityöntekijä, erityisasiantuntija Katri Pellinen on nähnyt vuosien aikana tapahtuneet muutokset sosiaalialalla. Muutoksia on tapahtunut erityisesti ajatuksellisella tasolla. Sosiaalityöntekijät eivät ole enää pelkkiä virkamiehiä, jotka kertovat, miten asiat tehdään, vaan nykyään asiakkaan kanssa tehdään yhteistyötä ja pohditaan, mikä hänelle olisi parhaaksi. Se on toisaalta tuonut etenkin viime vuosina liiaksikin yksilöllistä pohdintaa.  

– Saatamme ratkaista yhden ihmisen ongelman, mutta se on hirveän hidasta, jos 50 muuta on samassa tilanteessa. Silloin pitäisi miettiä yhteiskunnallisia rakenteita ja jopa uudenlaista ajattelua koko alalle. Albert Einstein on sanonut, että emme voi ratkaista nykyisiä ongelmia ajattelemalla samoin kuin silloin kuin loimme ne. Meidän on pakko välillä ravistella alaa! hän huomauttaa.  

Tiedolla johtaminen on tullut osaksi sosiaalityötä  

Vaikuttavuuden mittaamisen vaatimus on tullut myös osaksi sosiaalialaa. Datan ja tiedolla johtamisen avulla saadaan tietoa paitsi asiakasmääristä, myös siitä, ketkä käyttävät paljon palveluita hyvinvointialueella. Tiedon avulla on helpompi pureutua siihen, miten ihmisiä voisi auttaa.  

– Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalipalveluissa ei toisaalta ole aina niin yksinkertaista. Tiedon hyödyntäminen alkaa kirjaamisesta ja siinä meillä on vielä paljon tehtävää. Meidän pitää saada kaikkien ammattilaisten kirjaaminen hyvälle tasolle, jotta tieto tallentuu oikein ja saamme näin oikeaa tietoa. Mutta Oma Hämeessä tehdään kyllä todella hyvää tiedolla johtamisen työtä ja on satsattu vaikuttamisen mittaukseen, Katri kiittelee.  

Hän näkee hyvinvointialueissa edelleen paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia eri toimialojen yhteistyölle, kun sosiaali-, terveys- ja pelastusala ovat saman organisaation alla. Hän muistuttaa kuitenkin, että uudet organisaatiot ovat edelleen rakennusvaiheessa.   

–  Sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoimen pitäisi toimia mutkattomasti yhteen, mutta edelleen asioiden sujuvuuden eteen tehdään paljon töitä. On vanhoja siiloja ja omia tontteja, joita jokainen hoitaa ja vartioi. Aikaa on kulunut vasta niin vähän, että alueiden sujuva yhteistyö ottaa aikaa, mutta sitä rakennetaan koko ajan kestävämmäksi.   

– Totta kai toivoisin myös hallitukselta tukea hyvinvointialueille, eikä lisää kurjistamista. Esimerkiksi järjestöiltä rahojen leikkaaminen näkyy suoraan päihde- ja mielenterveyspuolella. Tämä on todella lyhytnäköistä touhua! Toivoisin, että myös hyvinvointialueille annettaisiin enemmän aikaa ja rahoitusta, että pystymme järjestämään nämä peruspalvelut kunnolla, Katri pohtii.  

Trubaduurista johtavaksi sosiaalityöntekijäksi  

Katri aloitti sosiaalihuollon erityisasiantuntijana Kanta-Hämeen hyvinvointialueella kesällä 2023, ja eläkkeelle siirtyminen koittaa ensi vuoden alkupuolella. Katrin työhön kuuluu tällä hetkellä paljon kirjoittamista: päätehtävänä on ollut rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman kirjoittaminen, ja hän on osallistunut esimerkiksi etsivän sosiaalityön käynnistämiseen. Myös sosiaalisen raportoinnin prosessissa näkyy hänen kädenjälkeään: Sosiaalinen raportti kertoo, että Kanta-Hämeessä tarvitaan asumisneuvontaa ja hätämajoitusta - Oma Häme

Nykyiseen tehtävään Katri on kuitenkin tullut monen mutkan kautta.   

–  Aloitin sosiaalialan urani ilman koulutusta 1980-luvulla lastenkodissa ohjaajana ja työskentelin siellä kuusi vuotta. Sen jälkeen tein opettajan töitä useamman vuoden. 

Sitten tein rakkaasta harrastuksesta ammatin ja kiersin pitkään Suomea ja Eurooppaa muusikkona, trubaduurina, hän valottaa.  

45-vuotiaana Katri päätti lähteä tavoittelemaan urahaaveitaan ja aloitti yliopistossa sosiaalityön opinnot. Tie vei vuosien aikana useisiin työtehtäviin esimerkiksi päihdehuollon ja aikuissosiaalityön pariin. Vuonna 2017 Katri valittiin johtavaksi sosiaalityöntekijäksi ja vuonna 2021 palvelupäälliköksi Hämeenlinnaan.  

–  Siitä tulikin sitten luonteva siirtyminen hyvinvointialueelle. Nykyään en ole johtavassa asemassa, saan keskittyä asiantuntijatyöhön. Työtiimini on tällä hetkellä kolme henkilöä. Se on ollut isoin muutos verrattuna aikaisempaan työhöni lähijohtajana ja päällikkönä. Teen myös pääsääntöisesti etätyötä Tampereelta käsin.   

Taloudellisen tuen yksikkö syntyi palosta korjata rakenteita  

Sosiaalialassa Katria on alusta asti innostanut ennen kaikkea rakenteellinen sosiaalityö ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Hänet on vuosien aikana totuttu näkemään usein antamassa lausuntoja mediassa sosiaalialasta tai vaikkapa hallituksen toimista.  

–  Totta kai ihmisten auttaminen on aina ollut myös tärkeää, mutta pääasiallinen motiivini on ollut yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Sosiaalityöntekijän ammatti on yhteiskunnallinen ammatti.  Ajattelen sosiaalialaa ensisijaisesti rakenteiden tasolla. Organisaationakin me pystymme auttamaan parhaiten yksilöitä siten, että varmistamme rakenteiden ja palveluiden toimivuuden, Katri sanoo.  

Hän kokee itse menneensä eteenpäin urallaan sisäisen motivaation, tai palon, voimin, ja pyrkinyt osaltaan edistämään asioiden parantumista. Onnistumisenaan hän mainitsee pienet vaikuttamisen hetket. Katri oli esimerkiksi mukana perustamassa Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle taloudellisen tuen yksikköä. Taloudellisen tuen yksikössä käsitellään täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen hakemuksia keskitetysti yhdessä paikassa. Vastaavaa palvelua ei ole käytössä kaikilla hyvinvointialueilla.  

– Puhuin siitä paljon ja usein, että Kanta-Hämeeseen tarvitaan taloudellisen tuen yksikkö, joten voi ehkä sanoa, että olen vaikuttanut vahvasti sen käyttöönottamiseen. Se on rakenteellista sosiaalityötä. Asioihin vaikuttamisen ei tarvitse aina olla suurta, vaan esimerkiksi asioiden ja ideoiden esiintuomista uudelleen ja uudelleen, Katri muistuttaa.  

Oma Hämeessä on ollut lupa kokeilla ja ideoida  

Kanta-Hämeen hyvinvointialuetta Katri kiittelee etenkin kokeilun kulttuurista. Taloudellisen tuen yksikön perustaminen oli siitä yksi esimerkki, mutta muutakin on saanut kokeilla.  

– Koen hyvin tärkeänä sen, että täällä on ollut lupa kokeilla ja on ollut tietynlainen ammatillinen vapaus. Mulla on sellainen oma sisäinen olympiatuli; on ihana tehdä asioita ja nähdä niiden menevän eteenpäin. Kaiken ei tarvitse johtaa mihinkään: pääasia saa tehdä töitä, joista innostuu. Ja olen tosi kiitollinen, että olen edelleen saanut tehdä tätä työtä innostuneesti ja intohimolla, ja koen myös työmääräni kohtuulliseksi.   

Hakijamäärät sosiaalialalle ovat viime vuosina kasvaneet, mutta Katri toivoisi ennen kaikkea uusia tekijöitä laajasti koko alalle, etenkin aikuissosiaalityön pariin. Iso osa nuorista sosiaalityöntekijöistä hakeutuu lastensuojeluun, joka voi toisinaan olla raskaskin työ uran alkuvaiheessa.  

– Lastensuojeluun toivoisi myös sitä senioriteettitasoa, joka voisi olla vastavalmistuneiden tukena. Mutta sosiaalialahan on mielettömän kiinnostava ja sosiaalityöntekijänä voi aika laajasti työskennellä vaikkapa asiakastyössä, asiantuntijana tai johtotehtävissä, Katri kuvailee.

Mutta mitä intohimolla asiaansa suhtautuvan sosiaalityön asiantuntijan elämään kuuluu eläkkeelle jäämisen jälkeen?  

– Vapaa-ajalla minut on pitänyt tasapainossa perhe. Harrastan musiikkia, käsityöitä, ja lukemista ja niitä jatkan totta kai eläkkeelläkin. Haluaisin myös opiskella puutöitä, mikä olisi mukavaa käsillä tekemistä. En varmasti vaikuttamistyöstäkään luovu kokonaan. Sori siitä!