Pojat kapinoivat, tytöt myöntyvät? Lasten toimijuus lapsi–vanhempisuhteiden konflikteissa paljastaa sukupuoliroolien vaikutukset
Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin 3–6 -vuotiaiden lasten toimijuuden mahdollisuuksia lapsi-vanhempisuhteiden konflikteissa. Lasten kertomuksissa näkyvät niin valtadynamiikan epäsymmetrisyys kuin sisäistetyt sukupuoliroolit.
Lapsilla on aiempaa enemmän mahdollisuuksia ilmaista toimijuuttaan perheissä. Siitä huolimatta valtadynamiikka säilyy epäsymmetrisenä ja näkyy lapsen ja vanhemman eriävien näkemysten aiheuttamissa konflikteissa.
Vaikka konfliktit ovat tavanomainen osa lasten arkea, pienten lasten näkemyksiä lapsi-vanhempisuhteen konflikteista on tutkittu harvoin. KM Maria Lahtinen Jyväskylän yliopistosta tarkasteli väitöskirjassaan, kuinka 3–6-vuotiaat lapset kuvaavat lapsen toimijuuden mahdollisuuksia kuvitteellisissa lapsi-vanhempisuhteiden konflikteissa. Lisäksi hän vertasi, miten poikien ja tyttöjen kertomukset erosivat toisistaan.
Lapsen toimijuus myöntymisenä, vastustuksena ja neuvotteluna
Väitöstutkimus osoitti, että lapsen toimijuus toteutui lasten tarinoissa eri tavoin. Lasten kerronnasta tunnistettiin myöntymis-, vastustus- ja neuvottelutarinoita. Suurin osa lasten tarinoista kuvasi lapsen myöntymistä vanhemman pyyntöihin ja käskyihin. Näissä tarinoissa vanhemman kerrottiin käyttävän ylivaltaansa lapseen, mikä ilmeni lapsen käyttäytymisen ohjaamisena ja kontrollointina sekä lapsen näkemysten ja toimijuuden sivuuttamisena. Kuitenkin lapset kertoivat myös tarinoita lapsen mahdollisuudesta vastustaa ja neuvotella vanhemman kanssa.
”Tutkimuksessa tunnistettiin sekä pojille että tytöille yhteiset tavat kuvata lapsen toimijuutta. Kertomuksissa oli kuitenkin havaittavissa myös sukupuolieroja, jotka heijastelevat yhteiskunnassa ja kulttuurissa vallitsevia stereotyyppisiä käsityksiä pojille ja tytöille sopivasta käyttäytymisestä ”, Lahtinen kertoo.
Sukupuolierot näkyvät vihamielisyyden ja solidaarisuuden ilmaisuissa
Lahtisen väitöstutkimus osoitti vain poikien kertovan lapsen vihamielisistä, jopa aggressiivisista toimistaan ilman katumusta. Sen sijaan ainoastaan tytöt kertoivat lapsen kompensoivan vastustustaan eli sopimattomaksi tulkitsemaansa käyttäytymistään esimerkiksi tuomalla vanhemmalle kukkia ja myöntyvän vanhemman tahtoon miellyttääkseen häntä. Tällaiset toimet olivat osoitus lapsen solidaarisuudesta. Lisäksi vain tyttöjen tarinoissa lapsi pyysi anteeksi, jos hän vastusti vanhempaansa vihamielisesti.
”Tarinat välittivät näin myös sukupuolisidonnaisia tapoja kuvata lapsen toimijuutta”, Lahtinen toteaa.
Kohti tasa-arvoisempia sukupolvisuhteita
Väitöskirjatutkimus osoittaa, että demokraattisessa ja dialogisuuteen perustuvassa suhteessa lapsi voi osallistua päätöksentekoon tasavertaisena toimijana.
”Toivon, että vanhemmat ja lasten parissa työskentelevät aikuiset pohtivat kriittisesti, miten he kohtaavat lapsia ja rajoittavat, joskus tahattomasti, heidän toimijuuttaan. Aikuisten olisi myös hyvä muistaa, että jokainen konfliktitilanne tarjoaa mahdollisuuden joko vahvistaa olemassa olevaa sukupuoli-ideologiaa tai haastaa se. Olisi tärkeää, että kaikki lapset, sukupuolesta riippumatta, oppivat oikeudenmukaisuutta ja yhteistä päätöksentekoa”, Lahtinen toteaa.
”Lapsi-vanhempisuhteiden konfliktit voidaan nähdä myös myönteisesti kasvatuksessa ja ne voivat edistää lasten oikeuksien toteutumista ja sukupuolten tasa-arvoa”, hän summaa.
Lisätietoja
KM Maria Lahtisen kasvatustieteen väitöskirjan "Resisting boys and complying girls? Young children's narratives of child's opportunities for agency in child-parent conflicts" tarkastustilaisuus järjestetään lauantaina 11.1.2025 kello 12 alkaen Jyväskylän yliopiston Vanhassa juhlasalissa S212. Vastaväittäjänä toimii professori Mia Heikkilä (Stockholms universitet) ja kustoksena yliopistonlehtori Marja Leena Böök (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuuden kieli on suomi. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/99017.
Maria Lahtinen on valmistunut Itä-Suomen yliopistosta kasvatustieteen maisteriksi vuonna 2010. Sen jälkeen hän on työskennellyt kouluttajana, ja tällä hetkellä hän toimii projektitutkijana Jyväskylän yliopistossa kasvatustieteiden laitoksella. Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos, Suomen Kulttuurirahasto, OLVI-säätiö, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, sekä Suomalainen Konkordia-liitto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
KM Maria Lahtinen
maria.e.lahtinen@jyu.fi
puh. 050 440 9135
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+359 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Taiteen ja kulttuurin valtionavustusten leikkaukset uhkaavat toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan tuoreessa tutkimuksessa25.6.2025 12:05:37 EEST | Tiedote
Taiteen ja kulttuurin (harkinnanvaraisten) valtionavustusten leikkaukset koettelevat lähes kaikkia tukea saavia organisaatioita, erityisesti yhdistyksiä. Vaikka leikkaukset heikentävät perustoimintaa, ne rajoittavat ennen kaikkea toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Selvityksen tilasi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Jyväskylän yliopiston uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma tarjoaa jatkotutkintoväylän bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille25.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa alkaa täysin uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma, joka tarjoaa jatkokoulutusmahdollisuuden erityisesti bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille. Vastaavaa tiedeyliopistotasoista koulutusta ei Suomessa ole muualla tarjolla.
Sosiaali- ja terveysministeriöltä 1,1 miljoonaa euroa rahoitusta Jyväskylän yliopiston sosiaalityön tutkimushankkeille24.6.2025 09:24:49 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt valtionavustusta 18 sosiaalityön yliopistotasoiselle tutkimushankkeelle. Tutkimushankkeiden tavoitteena on vahvistaa sosiaalityön ja sosiaalihuollon vaikuttavuutta, laatua ja asiakasturvallisuutta sekä asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta sosiaalihuollossa.
Jyväskylän Kesän puheohjelmassa pohditaan sivistyksen merkitystä ajassa24.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Tänä vuonna Jyväskylän Kesän sivistys-teemaisessa puheohjelmassa tarkastellaan muun muassa sananvapauden ja vastuun suhdetta, koulutuksen ja demokratian tulevaisuutta sekä arkkitehtuurin roolia yhteiskunnassa. Festivaaliviikolla 2.–7.7.2025 voi osallistua myös tiedettä ja taidetta yhdistävälle luontoretkelle, jaloitella ajatuksiaan filosofien opastamana, tutustua niityn perustamiseen niittytalkoisiin osallistumalla.
Sivistyksen vuoksi -kirjan tavoitteena on sivistyneen elämän kunnianpalautus: Tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen Jyväskylän Kesän avajaispäivänä ke 2.7.23.6.2025 09:09:04 EEST | Tiedote
Sivistys ei kuulu vain harvoille ja valituille, vaan meille kaikille. Sivistyksen vuoksi -kirjan kantava ajatus on, että sivistyksen tavoittelu niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla rakentaa merkityksellistä, hyvää elämää. Kirjan 32 kirjoittajaa käsittelevät sivistystä eri näkökulmista kirkastaen sivistyksen olemusta, kielen ja kulttuurin sivistävää voimaa, ruumiin sivistystä, polarisaation ja sivistyksen suhdetta sekä sivistyksen merkitystä yksilöllisenä ja yhteiskunnallisena tavoitteena. Kirjoittajajoukkoon kuuluvat muun muassa Tarja Halonen, M. A. Numminen, Jarkko Martikainen, Kirsi Piha, Juha Hurme, Julia Thurén ja Piia Viitanen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme