Väitös: Rentouttavaksi tarkoitettu somen selailu voikin lisätä uupumusta – tutkimus listaa ratkaisuja teknostressin lievittämiseen
10.1.2025 08:00:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Antti Hämäläisen väitöskirja tarkastelee vapaa-ajan teknologian käytön aiheuttamaa stressiä sekä siihen liittyviä hallintakeinoja keskittyen älypuhelimiin, sosiaaliseen mediaan ja digitaalisiin peleihin. Tutkimuksen mukaan teknostressin hallinta vaatii käyttäjältä sekä ennakoivia että reaktiivisia keinoja, esimerkiksi teknologiavapaita hetkiä ja keskustelua läheisten kanssa.
KTM Antti Hämäläinen tutki väitöskirjassaan teknologian käytöstä aiheutuvaa stressiä, eli niin sanottua teknostressiä, ja erilaisia teknostressin hallintakeinoja.
Tutkimus keskittyi erityisesti älypuhelinten, sosiaalisen median ja digitaalisten pelien vapaa-ajan käyttöön.
”Tutkimuksessa korostui vapaa-ajalla tapahtuvan teknologian käytön kaksijakoisuus. Esimerkiksi sosiaalisen median selailulla tavoitellaan usein rentoutumista, mutta se voikin yllättäen aiheuttaa käyttäjilleen uupumusta tai ahdistusta”, Hämäläinen kertoo.
Hämäläisen mukaan teknostressin välttäminen tällaisissa tilanteissa vaatii käyttäjiltä sekä ennakoivia että reaktiivisia keinoja.
”Teknologian käyttöä tulisi vähentää ennakoiden niissä tilanteissa, joissa muut aktiviteetit ovat tärkeämpiä. Teknologian käyttö näissä tilanteissa voi lisätä prokrastinaatiota, eli vitkuttelua ja lopulta esimerkiksi ulkoilemaan tai kuntoilemaan ei tule lähdettyä. Käyttäjän stressiä lisää, kun tärkeät asiat siirtyvät teknologian käytön takia”, Hämäläinen kuvailee.
Ennakoinnin lisäksi Hämäläinen kannustaa myös reaktiivisesti tunnistamaan tilanteita, joissa teknologian käyttö häiritsee omaa keskittymistä.
Älypuhelimen käyttö voi näyttäytyä heikentyneenä tylsyydensietokykynä
Teknostressiä on ilmiönä perinteisesti tarkasteltu stressinaiheuttajien ja niiden seurausten kautta. Hämäläisen väitöskirja laajentaa ilmiön ymmärtämistä korostamalla kognitiivisten, käyttäytymiseen liittyvien ja sosiaalisten ulottuvuuksien merkitystä.
Tutkimuksessa todettiin esimerkiksi, että älypuhelimen ja sosiaalisen median aiheuttama teknostressi voi oireilla heikentyneenä tylsyydensietokykynä.
”Nykyään moni saattaa tuntea olonsa ikävystyneeksi välittömästi, jos aivot ei saa jotain virikkeitä. Tällöin kynnys puhelimen ottamiseen käteen laskee, eikä mieli välttämättä saa tarvitsemiaan lepohetkiä”, Hämäläinen kertoo.
Liikaa itseltään vaativien digitaalisten pelien pelaaminen voi puolestaan saada jopa viihdyttävän vapaa-ajan aktiviteetin tuntumaan työltä.
”Nämä asiat havainnollistavat tarvetta löytää tasapaino teknologian käytön ja muiden elämän osa-alueiden välillä. On tärkeää kysyä itseltään miksi käytän teknologiaa ja vastaako sen käyttö tarpeitamme”, Hämäläinen sanoo.
Hämäläisen kertoo, että jos teknologian käyttö tuntuu turhalta tai siltä, ettei jokin toiminta ole tarpeeksi palkitsevaa, se voi korostaa koettua stressin tunnetta entisestään.
Apua teknostressiin keskustelusta ja teknologiavapaista hetkistä
Teknostressistä kärsiville Hämäläinen suosittelee avointa keskustelua esimerkiksi sosiaalisen median käytöstä, sillä keskusteleminen voi toimia sysäyksenä tarpeellisten muutosten tekemiselle omassa teknologian käytössä.
”Tutkimuksen mukaan yhteistyö läheisten kanssa, kuten esimerkiksi sopimukset teknologiavapaista hetkistä voivat helpottaa muutosten tekemistä ja vähentää stressin määrää”, Hämäläinen kertoo.
Hämäläinen kuitenkin huomauttaa, ettei teknostressin hallinta voi jäädä yksinomaan käyttäjien vastuulle, vaan myös teknologiayhtiöiden tulisi tarjota käyttäjille työkaluja hallita teknologiaa paremmin esimerkiksi mahdollistamalla sisällön näkyvyyden säätelyä.
”Teknologian käytön ei tulisi maksaa meille hyvinvointiamme”, Hämäläinen toteaa.
Antti Hämäläisen väitöskirjan “Browse, play, stress, repeat: Extending the view of technostress and coping in smartphone use, social media interactions, and digital gaming” tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 10.1.2025 klo 12 Jyväskylän yliopistossa. Väitöstilaisuutta voi seurata salissa S212 tai verkkovälitteisesti.
Vastaväittäjänä toimii professori Andreas Eckhardt (University of Innsbruck, Itävalta) ja kustoksena professori Markus Salo (Jyväskylän yliopisto).
Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/99200.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti HämäläinenVäitöskirjatutkijaJyväskylän yliopisto
Puh:+358505780568antti.o.hamalainen@jyu.fiTeemu RahikkaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 469 9377teemu.m.rahikka@jyu.fiKuvat
Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Suomen Kulttuurirahastolta lähes 900 000 euroa Jyväskylän yliopistoon vuonna 202612.2.2026 08:49:44 EET | Tiedote
Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt Jyväskylän yliopistoon 26 apurahaa, joiden yhteissumma on 891 500 euroa. Eniten apurahoja myönnettiin luonnontieteisiin, yhteensä 315 000 euroa.
Merkittävä rahoitus Business Finlandilta hauskuuden ja sitoutumisen tutkimukselle10.2.2026 10:12:35 EET | Tiedote
Business Finland on myöntänyt rahoituksen Turun ja Jyväskylän yliopistojen tutkimusprojektille FUNMERSIVE – Transformative and scalable customer engagement through immersive fun. Rahoitus myönnettiin Co-Innovation -yhteishankkeelle, josta Jyväskylän yliopiston projektin osuus on 885 920 euroa. Projektin kokonaisbudjetti on 1 107 400 euroa, josta yliopiston omarahoitusosuus on 221 480 euroa.
Parvovirusinfektio mullistaa isäntäsolun tumajyväsen rakenteen ja toiminnan10.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkimus paljastaa, että autonomiset parvovirukset, kuten koiran parvovirus, kykenevät perusteellisesti vaikuttamaan tumajyväsen sisäiseen tasapainoon. Tulokset tarjoavat uutta perustietoa virusten ja tumajyväsen vuorovaikutuksesta.
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme