Kulttuurimuutos työkykyjohtamisessa käänsi sairauspoissaolot laskuun Oma Hämeessä
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kotihoidon palvelualueella on onnistuttu merkittävästi parantamaan henkilöstön työkykyä ja vähentämään sairauspoissaoloja. Hyviin tuloksiin on päästy tavoitteellisella yhteistyöllä ja uudistamalla työkykyjohtamisen kulttuuria.

Oma Hämeen kotihoidon palvelualueella työkykyhaasteisiin ja sairauspoissaoloihin on löydetty monipuolisia ratkaisuja, joissa korostuvat erityisesti esihenkilöiden rooli, ratkaisukeskeisyys ja sitoutuminen.
Sairauspoissaolot ovat vähentyneet vuoden aikana keskimäärin 2,4 päivää henkilötyövuotta kohden – joissakin työyksiköissä sairauspoissaolot ovat vähentyneet jopa neljänneksellä. Kustannussäästöt, joita sairauspoissaolojen vähentymisellä on saatu aikaan, ovat niin ikään merkittäviä: työkykyjohtamisen uudistuksilla on arvioitu saatavan jopa 540 000 euron säästöt.
Työkykyhaasteita ja sairauspoissaoloja ovat kotihoidon palvelualueella aiheuttaneet muun muassa mielenterveyteen ja jaksamiseen liittyvät ongelmat, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä infektiot ja tapaturmat. Lisäksi liian vähäinen palautuminen työstä ja vähäiset vaikutusmahdollisuudet ovat nousseet esiin työkykyä heikentävinä tekijöinä.
Yhteistyö toi tuloksia
Tulosaluejohtaja Anne Hintsala ja kotihoidon päälliköt Anu Kinnunen ja Anne Tuominen nostavat esille yhteisten pelisääntöjen luomisen tärkeyden etenkin, kun niitä ei uudessa organisaatiossa aiemmin ollut.
– Aiemmin työkykyjohtamisen käytännöt vaihtelivat suuresti eri kunnissa. Yhtenäiset ja systemaattiset toimintamallit puuttuivat hyvinvointialueelle siirryttäessä, he toteavat.
Nyt käytäntöjä ja toimintamalleja on kirkastettu ja yhtenäistetty laajasti. Käytännön esimerkkinä Tuominen nostaa esiin keskustelut henkilöstön kanssa, jotka on tuotu osaksi toimintamallia. Tuomisen mukaan tämä on lisännyt luottamusta henkilöstön ja esihenkilöiden välillä, mikä mahdollistaa asioihin puuttumisen aikaisemmassa vaiheessa.
Toisena keskeisenä keinona Oma Hämeessä nähdään tiedolla johtaminen ja eri mittareiden tavoitteellinen seuranta. Kotihoidossa on otettu käyttöön mm. aktiivinen sairauspoissaolojen seuranta, jossa esihenkilöt analysoivat yksiköittäin poissaolotiedot kuukausittain.
Korvaavan työn mahdollisuuksia ja työtehtävien räätälöintiä työkyvylle sopivaksi on niin ikään onnistuttu lisäämään. Korvaavien tehtävien kartoittaminen kotihoidossa on joskus haasteellista, mutta Oma Hämeessä on tehty onnistuneita työkokeiluja esim. annosjakelulääkkeiden tarkastamisen parissa sekä kotihoidon etä- ja digikeskuksen palveluksessa.
Tavoitteet edelleen korkealla
Lisäksi kotihoidossa on panostettu yleisesti henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista tukeviin toimiin. Muun muassa työstä palautumista on tuettu painottamalla työn tauottamista. Infektiot on saatu entistä paremmin hallintaan säännöllisellä hygieniaohjauksella ja kampanjoinnilla. Hämeen ammattikorkeakoulun sairaanhoidon opiskelijoiden kanssa on käynnistetty yhteistyö, jossa opiskelijat tuottavat työhyvinvointia ja jaksamista tukevia tietoiskuja henkilöstölle.
Työkykyjohtamisen tulokset ovat jo nyt olleet Oma Hämeen kotihoidossa vaikuttavia – joissakin työyksiköissä sairauspoissaolot ovat vähentyneet jopa neljänneksellä.
– Tämä kertoo kulttuurimuutoksen voimasta ja yhteistyön merkityksestä, Tuominen toteaa.
Kotihoidon tavoitteena on jatkaa sairauspoissaolojen vähentämistä ja vahvistaa työkykyjohtamisen kulttuuria. Tavoitteet pysyvät kunnianhimoisina: vuonna 2025 sairauspoissaolot halutaan saada tippumaan 2,14 päivää per henkilötyövuosi.
– Työkykyjohtamisen onnistuminen vaatii monipuolisia toimenpiteitä ja yhteistyötä. Yksikään ratkaisu ei yksin riitä, mutta yhdessä ne luovat kestävän pohjan tulevaisuudelle, Hintsala kiteyttää.
Oma Hämeen kotihoidon palveluissa työskentelee lähes 700 vakituista ja yli 90 määräaikaista työntekijää.
Yhteistyöllä tuloksiin työkykyjohtamisessa
Oma Hämeen kotihoidon työkykyjohtaminen on onnistunut tiiviillä yhteistyöllä, jossa organisaation kaikilla toimijoilla on selkeästi määritelty rooli ja vastuut:
- Johto on asettanut sairauspoissaolojen vähentämisen tavoitteeksi ja tarjosi keinoja toteutukseen.
- Työhyvinvointiyksikkö tukee työkykytoimien käynnistämistä ja kehittämistä.
- Esihenkilöt toimivat avainroolissa seurannassa, keskusteluissa ja toimenpiteiden toimeenpanossa.
- Henkilöstö on osallistunut aktiivisesti tietoiskuihin ja kampanjoihin
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oma Häme
Kuvantamispalvelut koko Kanta-Hämeen alueella – neljä toimipistettä, yksi hoitopolku26.1.2026 07:48:10 EET | Tiedote
Kanta-Hämeen hyvinvointialue tarjoaa kuvantamispalvelut neljässä toimipisteessä: Hämeenlinnassa, Riihimäellä, Forssassa ja Viipurintiellä. Kaikkia pisteitä käytetään, jotta hoito sujuu ja hoitotakuu toteutuu. Uuteen Ahveniston sairaalaan siirtyminen voi vaikuttaa palveluiden saatavuuteen. AssiBussi helpottaa liikkumista nyykyisen Kanta-Hämeen keskussairaalan ja uuden Ahveniston sairaalan välillä.
Määrätietoinen työ on tuottanut tulosta – Oma Hämeen talous on kääntynyt ylijäämäiseksi23.1.2026 09:38:54 EET | Tiedote
Tilinpäätösennusteen mukaan vuoden 2025 tulos on 26,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen.
Oma Hämeen palveluseteleitä toimitetaan jo Suomi.fi-palvelun kautta22.1.2026 13:08:00 EET | Uutinen
Palvelusetelipäätöksiä on jo toimitettu Suomi.fi-viestinä niille asiakkaille, joilla on palvelu käytössä.
Palveluihin pääsy on parantunut Kanta-Hämeessä – seurantaraportti osoittaa myönteistä kehitystä lakisääteisissä palveluissa22.1.2026 10:48:47 EET | Tiedote
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella palveluihin pääsy on kahden viime vuoden aikana kehittynyt monissa palveluissa selvästi parempaan suuntaan. Lakisääteiset palvelut on saatu turvattua, vaikka toimintaa on samanaikaisesti uudistettu ja sopeutettu tiukkoihin taloudellisiin reunaehtoihin. Lakisääteisten tavoiteaikojen saavuttaminen ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii toimivia käytäntöjä, riittävää henkilöstöä ja toimivia järjestelmiä. Kyse on arjen kannalta olennaisista asioista: siitä, kuinka nopeasti saa yhteyden, kuinka kauan hakemuksen käsittely kestää ja milloin hoito tai palvelu alkaa. – Talouden sopeuttaminen on vaatinut vaikeita päätöksiä, mutta se ei ole tarkoittanut lakisääteisistä palveluista tinkimistä. Seurannan perusteella voimme todeta, että palvelut toimivat ja asukkaat saavat tarvitsemansa avun, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen. Palveluihin pääsemisestä ja lakisääteisten velvoitteiden toteutumisesta vuonna 2025 on laadittu erillinen seurantaraportti, joka
Hoitotarvikejakelun ruuhkaa puretaan Riihimäellä21.1.2026 11:02:31 EET | Uutinen
Hoitotarvikejakelu on ruuhkautunut syksyn 2025 aikana erityisesti Riihimäen seudulla. Ruuhkia ovat aiheuttaneet poikkeuksellisen suuri henkilöstövaje sekä noutolokerikkojen poistuminen Riihimäen, Oitin ja Lopen jakelupisteistä. Jakeluun on saatu lisäväkeä vastaanotoilta, mutta siitä huolimatta puheluiden ja sähköisten tilauslomakkeiden käsittelyajat ovat pitkittyneet yli palvelulupauksen (5 arkipäivää). Pahoittelemme puhelinpalvelussa ilmenneitä viivästyksiä ja teemme parhaamme puhelinpalvelun sekä tilausruuhkan nopeaksi purkamiseksi. Hoitotarvikejakeluun on rekrytoitu lisää työntekijöitä joulukuussa. Uudet hoitajat aloittavat työnsä tammi–helmikuun vaihteessa, minkä jälkeen ruuhka alkaa helpottua. Riihimäellä jakeluaikoja tullaan alkuvuoden aikana vielä lisäämään. Lisäksi joidenkin hoitotarvikkeiden toimitusvaikeudet ovat ajoittain hidastaneet tuotteiden saantia ja rajoittaneet kerralla jaettavia määriä. Esimerkiksi diabeteshoidossa käytettäviä sensoreita on asiakkaiden hoidon turvaam
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme