Kulttuurimuutos työkykyjohtamisessa käänsi sairauspoissaolot laskuun Oma Hämeessä

Oma Hämeen kotihoidon palvelualueella työkykyhaasteisiin ja sairauspoissaoloihin on löydetty monipuolisia ratkaisuja, joissa korostuvat erityisesti esihenkilöiden rooli, ratkaisukeskeisyys ja sitoutuminen.

Sairauspoissaolot ovat vähentyneet vuoden aikana keskimäärin 2,4 päivää henkilötyövuotta kohden – joissakin työyksiköissä sairauspoissaolot ovat vähentyneet jopa neljänneksellä.  Kustannussäästöt, joita sairauspoissaolojen vähentymisellä on saatu aikaan, ovat niin ikään merkittäviä: työkykyjohtamisen uudistuksilla on arvioitu saatavan jopa 540 000 euron säästöt.

Työkykyhaasteita ja sairauspoissaoloja ovat kotihoidon palvelualueella aiheuttaneet muun muassa mielenterveyteen ja jaksamiseen liittyvät ongelmat, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä infektiot ja tapaturmat. Lisäksi liian vähäinen palautuminen työstä ja vähäiset vaikutusmahdollisuudet ovat nousseet esiin työkykyä heikentävinä tekijöinä.

Yhteistyö toi tuloksia

Tulosaluejohtaja Anne Hintsala ja kotihoidon päälliköt Anu Kinnunen ja Anne Tuominen nostavat esille yhteisten pelisääntöjen luomisen tärkeyden etenkin, kun niitä ei uudessa organisaatiossa aiemmin ollut.

– Aiemmin työkykyjohtamisen käytännöt vaihtelivat suuresti eri kunnissa. Yhtenäiset ja systemaattiset toimintamallit puuttuivat hyvinvointialueelle siirryttäessä, he toteavat.

Nyt käytäntöjä ja toimintamalleja on kirkastettu ja yhtenäistetty laajasti. Käytännön esimerkkinä Tuominen nostaa esiin keskustelut henkilöstön kanssa, jotka on tuotu osaksi toimintamallia. Tuomisen mukaan tämä on lisännyt luottamusta henkilöstön ja esihenkilöiden välillä, mikä mahdollistaa asioihin puuttumisen aikaisemmassa vaiheessa.

Toisena keskeisenä keinona Oma Hämeessä nähdään tiedolla johtaminen ja eri mittareiden tavoitteellinen seuranta. Kotihoidossa on otettu käyttöön mm. aktiivinen sairauspoissaolojen seuranta, jossa esihenkilöt analysoivat yksiköittäin poissaolotiedot kuukausittain.

Korvaavan työn mahdollisuuksia ja työtehtävien räätälöintiä työkyvylle sopivaksi on niin ikään onnistuttu lisäämään. Korvaavien tehtävien kartoittaminen kotihoidossa on joskus haasteellista, mutta Oma Hämeessä on tehty onnistuneita työkokeiluja esim. annosjakelulääkkeiden tarkastamisen parissa sekä kotihoidon etä- ja digikeskuksen palveluksessa.

Tavoitteet edelleen korkealla

Lisäksi kotihoidossa on panostettu yleisesti henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista tukeviin toimiin. Muun muassa työstä palautumista on tuettu painottamalla työn tauottamista. Infektiot on saatu entistä paremmin hallintaan säännöllisellä hygieniaohjauksella ja kampanjoinnilla. Hämeen ammattikorkeakoulun sairaanhoidon opiskelijoiden kanssa on käynnistetty yhteistyö, jossa opiskelijat tuottavat työhyvinvointia ja jaksamista tukevia tietoiskuja henkilöstölle.

Työkykyjohtamisen tulokset ovat jo nyt olleet Oma Hämeen kotihoidossa vaikuttavia – joissakin työyksiköissä sairauspoissaolot ovat vähentyneet jopa neljänneksellä. 

– Tämä kertoo kulttuurimuutoksen voimasta ja yhteistyön merkityksestä, Tuominen toteaa.

Kotihoidon tavoitteena on jatkaa sairauspoissaolojen vähentämistä ja vahvistaa työkykyjohtamisen kulttuuria. Tavoitteet pysyvät kunnianhimoisina: vuonna 2025 sairauspoissaolot halutaan saada tippumaan 2,14 päivää per henkilötyövuosi.

– Työkykyjohtamisen onnistuminen vaatii monipuolisia toimenpiteitä ja yhteistyötä. Yksikään ratkaisu ei yksin riitä, mutta yhdessä ne luovat kestävän pohjan tulevaisuudelle, Hintsala kiteyttää.

Oma Hämeen kotihoidon palveluissa työskentelee lähes 700 vakituista ja yli 90 määräaikaista työntekijää.

Yhteistyöllä tuloksiin työkykyjohtamisessa

Oma Hämeen kotihoidon työkykyjohtaminen on onnistunut tiiviillä yhteistyöllä, jossa organisaation kaikilla toimijoilla on selkeästi määritelty rooli ja vastuut:

• Johto on asettanut sairauspoissaolojen vähentämisen tavoitteeksi ja tarjosi keinoja toteutukseen.
• Työhyvinvointiyksikkö tukee työkykytoimien käynnistämistä ja kehittämistä.
• Esihenkilöt toimivat avainroolissa seurannassa, keskusteluissa ja toimenpiteiden toimeenpanossa.
• Henkilöstö on osallistunut aktiivisesti tietoiskuihin ja kampanjoihin