Tampereen yliopisto

Väitös: Materia määrittää käännöstekstin muotoa ja sisältöä

Jaa

Kieli ei voi olla viestintää ilman aineellista olomuotoa. Filosofian maisteri Riku Haapaniemi kehitti väitöstutkimuksessaan käännösprosessien analysointia varten mallin, joka korostaa käännettävien tekstien materiaalisten piirteiden merkitystä. Materiaalisuuden käsitteeseen perustuvat teoreettiset näkökulmat tarjoavat käännöstieteelle uusia mahdollisuuksia sekä tieteenalan sisäisiin että monitieteisiin keskustelunavauksiin.

Riku Haapaniemi.
Riku Haapaniemi väittelee lauantaina 18. tammikuuta 2025. Jonne Renvall, Tampereen yliopisto

Kun luet kirjoitusta tai kuuntelet puhetta, vastaanottamallasi tekstillä on aina materiaalinen muoto – jos ei olisi, et voisi vastaanottaa sitä tai tulkita sitä kielenä. Koska kieli ja muut merkitykselliset ilmaisut tarvitsevat aina jonkin aineellisen olomuodon, tekstin materiaalinen välittäjäaine eli media määrittää, millaisia ilmaisuja teksti voi sisältää. Filosofian maisteri Riku Haapaniemen väitöstutkimuksessa tätä materiaalista lähestymistapaa sovelletaan käännöstekstien tutkimukseen.

– Materiaalisuuden perusajatus on melko simppeli, mutta sillä on kauaskantoisia vaikutuksia kääntämisen tutkimukselle. Materiaalinen näkökulma nostaa teksti-ilmaisun konkreettiset lainalaisuudet kääntämisen keskiöön perinteisten kieli- ja kulttuurikeskeisten näkökulmien rinnalle. Materiaalisen tekstin ja sen vastaanottajan välinen suhde korostuu uudella tavalla, Haapaniemi kertoo.

Media määrittää käännöksen muotoa

Haapaniemen kehittämä materiaalinen käännösprosessin malli havainnollistaa, kuinka tekstuaalisen viestinnän materiaalinen luonne vaikuttaa kääntäjän työhön. Kääntäjän on sovitettava käännöksensä muodoltaan ja sisällöltään siihen tekstuaaliseen ympäristöön, jossa se välitetään ja vastaanotetaan. Väitöskirjansa osatutkimuksissa Haapaniemi on tutkinut, millä tavoin nämä reunaehdot ilmenevät käytännössä.

– Esimerkiksi laulua käännettäessä uusien lyriikoiden on oltava muodoltaan sellaiset, että ne on mahdollista esittää alkuperäisen musiikin tahtiin. Tämä on äärimmäinen esimerkki siitä, miten media määrittää käännöksen muotoa, mutta sama periaate pätee monenlaisessa käännöstyössä. Vaikkapa viranomaisviestinnässä käytetyt julkaisualustat voivat vaikuttaa käännösten muotoon ja sisältöön enemmän kuin usein ajatellaan.

Materiaalinen lähestymistapa laajentaa käsitystä kääntämisestä

Haapaniemen väitöstutkimuksessaan kehittelemä materiaalinen lähestymistapa tarjoaa monipuolisen käsitteistön, jolla erilaisia kääntämisen prosesseja voidaan tutkia samoista teoreettisista lähtökohdista. Materiaalinen lähestymistapa laajentaa käsitystä siitä, millaisia ilmiöitä voi tutkia kääntämisen ilmiöinä. Tämä avaa käännöstieteelle uusia mahdollisuuksia tuoda käännöstieteellistä ajattelua monitieteiseen yhteistyöhön ja ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin keskusteluihin.

– Vaikkapa tekstiä generoivan tekoälyn toiminnan voi mieltää käännösprosessiksi, jossa koneelle annettu syöte muuntuu sitä vastaavaksi tuotteeksi. Samaan aikaan materiaalinen näkökulma havainnollistaa, miten koneellinen tekstin generointi eroaa inhimillisestä kielenkäytöstä. Siinä missä ihminen havainnoi ja tulkitsee materiaalisia muotoja kielenä, kone tekee todennäköisyyslaskelmia muotojen välisistä vastaavuuksista.

Haapaniemi on lähtöisin Kannuksesta ja työskennellyt englannin kääntäjänä muun muassa Verohallinnolla. Väitöksensä jälkeen hän jatkaa Tampereen yliopistolla postdoc-tutkijana apulaisprofessori Mattia Thibault’n Euroopan tutkimusneuvoston rahoittamassa InterReal-tutkimusprojektissa, jossa tutkitaan erilaisten digitaalisten media-alustojen välillä tapahtuvia siirtymiä kääntämisen ilmiöinä.

Väitöstilaisuus lauantaina 18. tammikuuta

Filosofian maisteri Riku Haapaniemen käännöstieteen alaan kuuluva väitöskirja Materiality in Translation Theory and Practice tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa lauantaina 18.1.2025 kello 12 Päätalo-rakennuksen salissa D11 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Anthony Pym (Melbournen yliopisto, Australia). Kustoksena toimii professori Maija Hirvonen (informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta, Tampereen yliopisto).

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Riku Haapaniemi.
Riku Haapaniemi väittelee lauantaina 18. tammikuuta 2025.
Jonne Renvall, Tampereen yliopisto
Lataa

Linkit

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Tampereen yliopiston vuoden 2024 tilinpäätös: kansainvälinen tutkimusrahoitus kasvoi ja tutkintomäärät nousivat kaikilla koulutusasteilla27.3.2025 15:55:38 EET | Tiedote

Tampereen yliopiston saama kansainvälinen kilpailtu tutkimusrahoitus jatkoi kasvuaan vuonna 2024. Kymmeneltä koulutusalalta suoritettiin kaikkiaan 4 809 tutkintoa, mikä oli 400 edellisvuotta enemmän. Yliopisto valittiin mukaan Euroopan unionin sirusäädöksen pääinstrumentteihin. Liikevaihto kasvoi 367,5 miljoonaan euroon ja varsinaisen toiminnan tulos tasapainottui tavoitellusti. Tampereen korkeakoulusäätiön hallitus hyväksyi säätiön vuoden 2024 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen torstaina 27.3.2025.

Väitös: Kuoleman julkiseen käsittelyyn liittyvät talous, vaikuttaminen ja lohduttaminen, mutta kerrosten avaaminen vaatii historian tuntemusta27.3.2025 08:28:45 EET | Tiedote

FM Anna Huhtalan historia-alan väitöskirjatutkimus perehtyy 1920–1930-lukujen Suomen väkivalta- ja onnettomuuskuolemien eli poikkeuksellisten kuolemien julkiseen käsittelyyn ja osoittaa, että monet nykypäivän uutisten sisällöt pohjaavat vuosikymmeniä vanhoihin tapoihin ja käytänteisiin. Samaan aikaan kun uutisarvolla ja poliittisilla ja kaupallisilla tavoitteilla on merkityksensä, vaikuttaa kuolemasta kertovien uutisten sisältöön myös tarve ymmärtää tapahtunutta ja löytää lohdutusta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye