Pienituloisten perheiden nuoret käyttävät vähemmän reseptilääkkeitä kuin muut, poikkeuksena psyykenlääkkeet
Nuorten reseptilääkekäytössä on suuret tuloryhmittäiset erot, paljastaa tuore tutkimus. Yleisimpien reseptilääkkeiden käyttö nuorilla on sitä yleisempää, mitä suuremmat lapsuusperheen tulot ovat olleet. Nuorten yleisimpien reseptilääkkeiden käyttö ei näytä kohdentuvan tarpeen mukaan.
Suurempituloisten perheiden nuoret käyttävät yleisimpiä reseptilääkkeitä todennäköisemmin kuin pienempituloisten perheiden nuoret, kertoo tuore tutkimus. Yleisimpiä reseptilääkkeitä ovat muun muassa antibiootit, kipulääkkeet sekä allergia- ja astmalääkkeet.
Suurituloisimpaan viiteen prosenttiin kuuluvien perheiden nuoret käyttivät yleisimpiä reseptilääkkeitä 15–55 prosenttia todennäköisemmin kuin pienituloisimpaan viiteen prosenttiin kuuluvien perheiden nuoret, riippuen lääkeryhmästä. Suurin ero oli allergia- ja astmalääkkeissä.
Reseptilääkkeiden käyttö ei näytä kohdentuvan tarpeenmukaisesti
Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että terveysongelmat ovat kuitenkin yleisempiä pienituloisista perheistä tulevilla nuorilla. Jos reseptilääkkeiden käyttö kohdentuisi tarpeen mukaan, pienituloisten perheiden nuorten pitäisi siis periaatteessa käyttää enemmän reseptilääkkeitä.
– Pienituloisten perheiden nuoret saattavat käyttää reseptilääkkeitä vähemmän kuin terveydenhoidollinen tarve edellyttäisi. Näillä nuorilla voi olla esimerkiksi vaikeuksia päästä hoitoon tai kustantaa reseptilääkkeiden omavastuuosuuksia, sanoo Kelan erikoistutkija Heta Moustgaard.
Tutkijat huomauttavat, että toisaalta suurempituloisten perheiden nuoret puolestaan saattavat käyttää lääkkeitä lieviinkin vaivoihin, koska heidän on helpompi päästä terveydenhuollon piiriin. Suurempituloisten perheiden nuoret ovat useammin opiskelijoita, joilla on pääsy koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palveluihin, ja heillä on useammin yksityinen sairausvakuutus, joka korvaa yksityislääkärikäyntejä ja reseptilääkkeiden omavastuuosuuksia.
Psyykenlääkkeiden käyttö yleisempää pienituloisten perheiden nuorilla
Psyykenlääkkeiden kohdalla tilanne oli päinvastainen kuin muissa yleisimmissä lääkeryhmissä: niiden käyttö oli yleisempää pienituloisista perheistä tulevilla nuorilla. Pienituloisimpien nuorten todennäköisyys käyttää psyykenlääkkeitä oli kaksinkertainen verrattuna suurituloisimpien perheiden nuoriin.
Vaikuttaa siltä, että nuorten psyykenlääkkeiden käyttö kohdentuu enemmän tarpeen mukaisesti kuin muiden reseptilääkkeiden käyttö.
– Mielenterveysongelmat ovat tutkimusten mukaan yleisempiä pienituloisten perheiden nuorilla, joten lääkehoitoa näyttäisi saavan ryhmä, jossa tarvekin on suurin, toteaa Moustgaard.
Toisaalta lääkehoitoa ei suositella nuorilla ensisijaiseksi hoitomuodoksi esimerkiksi lievään ja keskivaikeaan masennukseen. Lääkehoito on kuitenkin suhteellisen edullista verrattuna hoitosuositusten mukaiseen psykoterapiaan. Onkin aiempaa näyttöä siitä, että erimerkiksi Kelan osittain korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa saavat vähiten pienituloisten perheiden nuoret.
Aineistona 1,5 miljoonan suomalaisen tietoja
Aineistona tutkijat käyttivät lähes 1,5 miljoonan vuosina 1979–2003 syntyneen suomalaisen rekisteritietoja. Tutkijat analysoivat yleisimpien Kela-korvattujen reseptilääkeryhmien käytön todennäköisyyttä 16–20 vuoden iässä ja vertasivat sitä samojen ihmisten lapsuusperheen tuloihin 11–15 vuoden iässä. Tutkimusaineistossa ei ollut tietoa ilman reseptiä ostetuista lääkkeistä tai lääkkeistä, jotka eivät olleet Kela-korvauksen piirissä. Esimerkiksi monia allergia- ja kipulääkkeitä saa apteekista myös ilman reseptiä.
Tutkijat vertailivat myös sisaruksia, jotka olivat altistuneet erilaisille lapsuusperheen tuloille. Nämä sisarukset eivät eronneet lääkekäytön osalta toisistaan, mikä voi kertoa yhtäältä siitä, että perheen tulojen mukaisia eroja lääkekäytössä selittävät muut sisarusten jakamat perheiden ominaisuudet, ei niinkään itse tulotaso. Toisaalta sisarusten väliset erot tulotasossa olivat pienemmät kuin koko väestössä, joten sisarusvertailulla ei pystytty luotettavasti vertailemaan tulotasoltaan kovin erilaisista perheistä tulevia nuoria.
Lisätietoa
Moustgaard, Heta; Hiltunen, Elina; Malmberg, Satu; Tarkiainen, Lasse; Martikainen, Pekka: Childhood family income and medication use in youth, Journal of Epidemiology and Community Health Epub ahead of print: 15.1.2024. DOI: 10.1136/jech-2024-222129
Yhteyshenkilöt
Heta MoustgaarderikoistutkijaKela
Puh:020 634 2087heta.moustgaard@kela.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
I fortsättningen kan man få brådskande utkomststöd endast för nödvändiga utgifter såsom mat och mediciner2.4.2025 10:42:50 EEST | Pressmeddelande
FPA ändrar processen för brådskande utkomststöd i april. Förändringen innebär att FPA i fortsättningen oftare beviljar den brådskande delen av utkomststödet som betalningsförbindelser till exempel för livsmedel och läkemedel. Till övriga delar behandlas ansökan inom den normala utsatta tiden.
Kiireellistä toimeentulotukea voi jatkossa saada vain välttämättömiin menoihin, kuten ruokaan ja lääkkeisiin2.4.2025 10:42:50 EEST | Tiedote
Kela uudistaa kiireellisenä myönnettävän perustoimeentulotuen käytäntöjä huhtikuussa. Uudistus tarkoittaa sitä, että jatkossa asiakkaat saavat hakemuksen kiireellisimpiin osiin nykyistä useammin maksusitoumuksen esimerkiksi elintarvikkeisiin ja lääkkeisiin. Muilta osin hakemus käsitellään normaalissa ajassa.
Urgent social assistance soon to be granted only for essential expenses such as food and medicine2.4.2025 10:42:50 EEST | Press release
Kela is changing the criteria for granting urgent basic social assistance as of April. Under the changed criteria, vouchers will be granted more often for customers' most urgent needs, such as food and medicine, while the rest of the customer’s application will be processed within the standard processing time.
Förändringar i tjänsterna vid Kervo stads servicepunkt – FPA:s tidsbokningstjänst upphör31.3.2025 08:47:16 EEST | Pressmeddelande
Det sker förändringar i verksamheten vid Kervo stads servicepunkt från och med den 1 april, då FPA:s tidsbokningstjänst upphör. Rådgivning i FPA-ärenden ges vid servicepunkten också i fortsättningen. Mer omfattande FPA-ärenden kan skötas i MittFPA, per telefon och på FPA:s serviceställen i närområdet.
Keravan kaupungin asiointipisteen palveluihin muutoksia – Kelan ajanvarauspalvelu päättyy31.3.2025 08:47:16 EEST | Tiedote
Keravan kaupungin asiointipisteen toiminta muuttuu 1.4. alkaen, kun Kelan ajanvarauspalvelu päättyy. Neuvontaa Kela-asioissa voi saada asiointipisteellä jatkossakin. Laajemmin Kela-asioita voi hoitaa OmaKelassa, puhelimessa ja lähialueen Kelan palvelupisteissä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme