Pienituloisten perheiden nuoret käyttävät vähemmän reseptilääkkeitä kuin muut, poikkeuksena psyykenlääkkeet
Nuorten reseptilääkekäytössä on suuret tuloryhmittäiset erot, paljastaa tuore tutkimus. Yleisimpien reseptilääkkeiden käyttö nuorilla on sitä yleisempää, mitä suuremmat lapsuusperheen tulot ovat olleet. Nuorten yleisimpien reseptilääkkeiden käyttö ei näytä kohdentuvan tarpeen mukaan.
Suurempituloisten perheiden nuoret käyttävät yleisimpiä reseptilääkkeitä todennäköisemmin kuin pienempituloisten perheiden nuoret, kertoo tuore tutkimus. Yleisimpiä reseptilääkkeitä ovat muun muassa antibiootit, kipulääkkeet sekä allergia- ja astmalääkkeet.
Suurituloisimpaan viiteen prosenttiin kuuluvien perheiden nuoret käyttivät yleisimpiä reseptilääkkeitä 15–55 prosenttia todennäköisemmin kuin pienituloisimpaan viiteen prosenttiin kuuluvien perheiden nuoret, riippuen lääkeryhmästä. Suurin ero oli allergia- ja astmalääkkeissä.
Reseptilääkkeiden käyttö ei näytä kohdentuvan tarpeenmukaisesti
Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että terveysongelmat ovat kuitenkin yleisempiä pienituloisista perheistä tulevilla nuorilla. Jos reseptilääkkeiden käyttö kohdentuisi tarpeen mukaan, pienituloisten perheiden nuorten pitäisi siis periaatteessa käyttää enemmän reseptilääkkeitä.
– Pienituloisten perheiden nuoret saattavat käyttää reseptilääkkeitä vähemmän kuin terveydenhoidollinen tarve edellyttäisi. Näillä nuorilla voi olla esimerkiksi vaikeuksia päästä hoitoon tai kustantaa reseptilääkkeiden omavastuuosuuksia, sanoo Kelan erikoistutkija Heta Moustgaard.
Tutkijat huomauttavat, että toisaalta suurempituloisten perheiden nuoret puolestaan saattavat käyttää lääkkeitä lieviinkin vaivoihin, koska heidän on helpompi päästä terveydenhuollon piiriin. Suurempituloisten perheiden nuoret ovat useammin opiskelijoita, joilla on pääsy koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palveluihin, ja heillä on useammin yksityinen sairausvakuutus, joka korvaa yksityislääkärikäyntejä ja reseptilääkkeiden omavastuuosuuksia.
Psyykenlääkkeiden käyttö yleisempää pienituloisten perheiden nuorilla
Psyykenlääkkeiden kohdalla tilanne oli päinvastainen kuin muissa yleisimmissä lääkeryhmissä: niiden käyttö oli yleisempää pienituloisista perheistä tulevilla nuorilla. Pienituloisimpien nuorten todennäköisyys käyttää psyykenlääkkeitä oli kaksinkertainen verrattuna suurituloisimpien perheiden nuoriin.
Vaikuttaa siltä, että nuorten psyykenlääkkeiden käyttö kohdentuu enemmän tarpeen mukaisesti kuin muiden reseptilääkkeiden käyttö.
– Mielenterveysongelmat ovat tutkimusten mukaan yleisempiä pienituloisten perheiden nuorilla, joten lääkehoitoa näyttäisi saavan ryhmä, jossa tarvekin on suurin, toteaa Moustgaard.
Toisaalta lääkehoitoa ei suositella nuorilla ensisijaiseksi hoitomuodoksi esimerkiksi lievään ja keskivaikeaan masennukseen. Lääkehoito on kuitenkin suhteellisen edullista verrattuna hoitosuositusten mukaiseen psykoterapiaan. Onkin aiempaa näyttöä siitä, että erimerkiksi Kelan osittain korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa saavat vähiten pienituloisten perheiden nuoret.
Aineistona 1,5 miljoonan suomalaisen tietoja
Aineistona tutkijat käyttivät lähes 1,5 miljoonan vuosina 1979–2003 syntyneen suomalaisen rekisteritietoja. Tutkijat analysoivat yleisimpien Kela-korvattujen reseptilääkeryhmien käytön todennäköisyyttä 16–20 vuoden iässä ja vertasivat sitä samojen ihmisten lapsuusperheen tuloihin 11–15 vuoden iässä. Tutkimusaineistossa ei ollut tietoa ilman reseptiä ostetuista lääkkeistä tai lääkkeistä, jotka eivät olleet Kela-korvauksen piirissä. Esimerkiksi monia allergia- ja kipulääkkeitä saa apteekista myös ilman reseptiä.
Tutkijat vertailivat myös sisaruksia, jotka olivat altistuneet erilaisille lapsuusperheen tuloille. Nämä sisarukset eivät eronneet lääkekäytön osalta toisistaan, mikä voi kertoa yhtäältä siitä, että perheen tulojen mukaisia eroja lääkekäytössä selittävät muut sisarusten jakamat perheiden ominaisuudet, ei niinkään itse tulotaso. Toisaalta sisarusten väliset erot tulotasossa olivat pienemmät kuin koko väestössä, joten sisarusvertailulla ei pystytty luotettavasti vertailemaan tulotasoltaan kovin erilaisista perheistä tulevia nuoria.
Lisätietoa
Moustgaard, Heta; Hiltunen, Elina; Malmberg, Satu; Tarkiainen, Lasse; Martikainen, Pekka: Childhood family income and medication use in youth, Journal of Epidemiology and Community Health Epub ahead of print: 15.1.2024. DOI: 10.1136/jech-2024-222129
Yhteyshenkilöt
Heta MoustgaarderikoistutkijaKela
Puh:020 634 2087heta.moustgaard@kela.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Inkomstgränserna för studiestödet överskreds för uppskattningsvis 35 000 studerande i fjol – studiestöd för år 2024 kan betalas tillbaka ännu i april3.4.2025 08:33:48 EEST | Pressmeddelande
Studiestödets inkomstgräns överskreds för cirka 35 000 studerande år 2024. Om inkomstgränsen har överskridits, har den studerande tid fram till slutet av april att återbetala studiestöd från fjolåret. Hen undviker därigenom återkrav och en höjning på 7,5 procent.
Arviolta 35 000 opiskelijan opintotuen tulorajat ylittyivät viime vuonna – vuoden 2024 opintotukea ehtii palauttamaan vielä huhtikuun ajan3.4.2025 08:33:48 EEST | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Pressrelease in English (kela.fi). Opintotuen tuloraja ylittyi noin 35 000 opiskelijalla vuonna 2024. Jos tuloraja on ylittynyt, opiskelijalla on huhtikuun loppuun saakka aikaa palauttaa viime vuoden opintotukea ja välttyä takaisinperinnältä sekä 7,5 %:n korotukselta.
Approximately 35,000 students exceeded their income limit for student financial aid in 2024 – overpaid student financial aid can be paid back voluntarily before the end of April3.4.2025 08:33:48 EEST | Press release
In 2024, approximately 35,000 students exceeded their income limit for student financial aid. These students have until the end of April to pay back financial aid they received in 2024 if they want to avoid the recovery process that will add a 7.5% increase to the amount they owe Kela.
Kela muuttaa palvelutorille Hyvinkäällä3.4.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Hyvinkään Kelan palvelupiste muuttaa palvelutorille 8.4.2025. Palvelutorin ideana on tarjota yksilö- ja yritysasiakkaille kattavasti palveluita yhdestä toimipisteestä. Olipa kyse työllistymisestä, koulutuksesta, yrittäjyydestä tai muista arjen asioista, palvelutorilta löytyy monipuolista tukea helposti ja keskitetysti.
Ökningen av antalet unga pojkar som inleder medicinering vid adhd har planat ut – fortfarande vanligt att medicinering inleds3.4.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
I Finland inleds adhd-medicinering i synnerhet bland pojkar i åldern 6–8 år, dvs. pojkar i förskolan och på och grundskolans lägsta klasser. Även om den långvariga tillväxttrenden avstannade i fjol, började fortfarande 2,9 procent av pojkarna i den åldersgruppen med medicinering. Adhd-medicinering inleds i större utsträckning i östra Finland än på annat håll i landet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme