Asumisoikeusasuntoja tarvitaan turvaamaan kasvukeskusten tasapainoinen kehitys

Asumisoikeusasuminen, joka niin sanottuna välimallina yhdistää omistusasumisen vakauden ja vuokra-asumisen joustavuuden, on ollut merkittävä työkalu asuinalueiden eriytymisen ehkäisemisessä. Ympäristöministeriön syyskuussa julkaisema selvitys painottaa välimallin asumisen tarpeellisuutta erityisesti kasvukeskuksissa. Mallin tärkein tavoite on ehkäistä asuinalueiden eriytymistä eli segregaatiota.

Väestönkasvu vaatii monipuolisia asumisratkaisuja

Kasvukeskusten väestömäärä kasvaa edelleen sisäisen muuttoliikkeen ja maahanmuuton myötä. Tilastokeskuksen ennuste vuosille 2024–2045 osoittaa merkittävää kasvua: Turun seudulle odotetaan 60 000, Tampereelle 89 000 ja pääkaupunkiseudulle peräti 326 000 uutta asukasta.

Tämä muuttoliike tukee talouskasvua, mutta kasvattaa paineita asuntojen saatavuuden ja hintatason suhteen. Kohtuuhintaiset asumisoikeusasunnot ovat vastanneet tarpeeseen tarjoamalla laadukkaita asumisvaihtoehtoja, jotka tukevat myös työvoiman liikkuvuutta.

Kasvavien kaupunkiseutujen yhteinen tavoite on ollut tasapainoinen kaupunkirakenne ja asuinalueiden eriytymisen ehkäiseminen. On välttämätöntä varmistaa jatkossakin, että mikään alue ei jää kehityksessä jälkeen. Ilman uusia asumisoikeusasuntoja vaarana on, että monipuolisen ja kohtuuhintaisen asuntotarjonnan puute hidastaa talouskasvua ja pahentaa segregaatiota.

Kaupungit edistävät tasapainoista kasvua asumisoikeusasumisella

Helsingissä asumisoikeusrakentamisella on ollut tärkeä rooli laadukkaan elinympäristön kehittämisessä ja asuntokannan monipuolistamisessa. Tämä on korostunut erityisesti vuokra-asuntovaltaisilla alueilla, joissa vuokra-asumisen osuutta ei ole haluttu kasvattaa segregaation hillitsemiseksi.

– Uusien omistusasuntojen saaminen kyseisille alueille on haastavaa, sillä niiden hintataso ylittää vanhan asuntokannan hintatason. Tässä asumisoikeusrakentaminen on toiminut erinomaisesti. Asumisoikeusmallin toimivuudesta kertoo myös erittäin korkea asuntojen käyttöaste ja uudiskohteiden kysyntä, toteaa Harri Palviainen, Helsingin Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja.

Myös Turussa on tavoiteltu kasvua ja panostettu erityisesti asumisen ja liikkumisen ratkaisuihin.

– Asukkaat ovat olleet tyytyväisiä asumisoikeusasumiseen ja se on ollut tärkeä työkalu Turun seudun tasapainoisen kasvun mahdollistamisessa. Asuntojen kysyntä on voimakasta – asukkaat arvostavat asumisoikeusasumisen kohtuuhintaisuutta ja jatkuvuutta, sanoo Maria Aspala, Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja.

Asuntopolitiikalla on oltava aktiivinen rooli

Vaikka muuttoliike kasvukeskuksiin on ollut voimakasta, segregaatio on onnistuttu pitämään Suomessa muihin pohjoismaihin verrattuna maltillisella tasolla. Toistaiseksi on onnistuttu luomaan yhtenäisiä asuinalueita, jotka ovat sosiaalisesti, taloudellisesti ja etnisesti monimuotoisia. Tämä vaatii johdonmukaisia toimia jatkossakin, jotta vältetään alueiden eriytymisen kielteiset vaikutukset.

Nykyinen hallitus on kuitenkin jättäytynyt pois asuntopolitiikan aktiivisesta ohjauksesta ja uskoo markkinoiden hoitavan asumistarpeiden ratkaisemisen. Tämä ei huomioi kasvukeskusten erityispiirteitä eikä segregaation ehkäisyn vaatimuksia. Kasvukeskusten menestymisen edellytys on, että niillä on kyky tarjota asukkailleen heidän tarpeitaan ja tulotasoaan vastaavia koteja, sekä miellyttäviksi ja turvallisiksi koettuja asuinympäristöjä.

– Tähän tarvitaan toimivia työkaluja. Yksi keskeisimmistä on asumisoikeusasuntojen uudisrakentamisen jatkuminen. Poliittisten päättäjien on tunnistettava kasvukeskusten erityistarpeet ja varmistettava asumisoikeusjärjestelmän ja sen uudistuotannon säilyminen aktiivisena osana asuntopolitiikkaa. Tavoitteenamme on oltava Suomi, jossa kasvu mahdollistetaan niin että asuinalueet eivät eriydy, toteavat Maria Aspala ja Harri Palviainen yhteen ääneen.