Liikenteen pakokaasujen ilmanlaatuhaitat laskussa pääkaupunkisedulla – katupöly ja puunpolton savut säilyvät haasteina
27.1.2025 09:00:00 EET | HSY | Tiedote
Liikenteen pakokaasujen aiheuttamat ilmanlaatuhaitat pääkaupunkiseudulla ovat HSY:n mukaan vähentyneet vuonna 2024. Pakokaasujen pitoisuudet laskivat hieman, mutta katupöly ja puunpolton päästöt heikentävät edelleen ajoittain ilmanlaadun huonoksi. Uusi ilmanlaatudirektiivi tiukentaa raja-arvoja. Nykytilassa uudet raja-arvot ylittyisivät katupölyn vuoksi, joten katupölyn torjuntaan on tärkeää panostaa lisää.

Pakokaasut vähenevät autokannan uudistuessa
Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) mittausten mukaan pakokaasuista peräisin olevan typpidioksidin pitoisuudet laskivat pääkaupunkiseudulla vuonna 2024.
- Pakokaasujen pitoisuudet laskivat viime vuonna kaikilla ilmanlaadun mittausasemillamme. Autokannan uudistuminen ja sähköistyminen vähentävät edelleen tulevaisuudessa typpidioksidin pitoisuuksia, kertoo HSY:n ilmansuojeluyksikön päällikkö Hanna Manninen.
Typpidioksidin nykyinen EU:n vuosiraja-arvo ei ole ylittynyt viime vuosina millään HSY:n ilmanlaadun mittausasemalla. Pitoisuudet alittavat myös uuden, tiukemman raja-arvon. Sen sijaan vielä tiukempi Maailman terveysjärjestö WHO:n vuosiohjearvo ylittyy edelleen pääkaupunkiseudun vilkasliikenteisissä ympäristöissä.
Katupöly aiheuttaa haasteita sekä katujen että väylien varsilla
Hengitettävät hiukkaset eli katupöly heikentää ilmanlaatua vilkasliikenteisissä ympäristöissä. Vuonna 2024 Helsingin keskustassa Teollisuuskadulla mitattiin eniten raja-arvotason ylittäviä päiviä, joita oli 19. Raja-arvotaso saa ylittyä enintään 35 päivänä vuodessa. Tiukempi WHO:n ohjearvo ylittyi laajasti liikenneympäristöissä.
- Vaikka katupölyä oli eniten ilmassa keväällä, mittasimme myös syksyllä talvirengaskauden alettua useita pölyisiä päiviä vilkkaiden katujen ja väylien varsilla. Nastarenkaat kuluttavat asfaltin pintaa ja tuottavat katupölyä selvästi enemmän kuin kitkarenkaat, Manninen kertoo. Suosimalla kitkarenkaita nastarenkaiden sijaan voitaisiin vähentää katupölyn muodostumista talven aikana, hän jatkaa.
Hengitettävien hiukkasten nykyiset raja-arvot eivät ylity pääkaupunkiseudulla. Uudessa direktiivissä vuorokausiraja-arvo hengitettäville hiukkasille kiristyy ja pölyisiä päiviä sallitaan puolet aiempaa vähemmän. Nykyisellään uusi raja-arvo ylittyisi monissa vilkasliikenteisissä ympäristöissä.
- Katupölyn raja-arvon tiukentuminen tuottaa suuria haasteita vilkasliikenteisten väylien ja katujen varsilla. Pölyntorjuntaan on tärkeää panostaa lisää, jotta pääsemme raja-arvon alapuolelle vuoteen 2030 mennessä, Manninen kertoo.
Puunpoltto heikentää pientaloalueiden ilmanlaatua
Puunpoltosta syntyy terveydelle haitallisia pienhiukkasia ja mustaa hiiltä, mutta hyvillä polttotavoilla päästöjä voi kuitenkin vähentää. HSY mittasi myös viime vuonna kohonneita pienhiukkasten ja mustan hiilen pitoisuuksia pientaloalueilla erityisesti tyyninä pakkasiltoina.
Puunpoltossa syntyy myös syöpäriskiä lisääviä PAH-yhdisteitä. Pääkaupunkiseudun pientaloalueilla mitatut pitoisuudet ovat olleet pääsääntöisesti alle nykyisen tavoitearvon, joka on jatkossa uusi sitova raja-arvo.
Tietoa ilmansaasteista
- Raja-arvot määrittelevät suurimmat hyväksyttävät terveysperusteiset ilmansaasteiden pitoisuudet. Jos raja-arvo ylittyy, kunnan on laadittava ja pantava toimeen ilmansuojelusuunnitelmia raja-arvon alittamiseksi.
- Hengitysilmassa olevat typen oksidit ovat peräisin liikenteen, erityisesti dieselautojen ja raskaan liikenteen, päästöistä. Typen oksideista eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi. Se supistaa korkeina pitoisuuksina keuhkoputkia ja lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla.
- Hengitettävät hiukkaset ovat suurimmaksi osaksi liikenteen nostattamaa katupölyä, joka voi aiheuttaa haittaa terveydelle. Katupölyn pitoisuuksien kohoaminen heikentää erityisesti hengityssairaiden hyvinvointia.
- Pienhiukkasia syntyy pääasiassa liikenteen ja puunpolton päästöistä. Lisäksi niitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka. Herkimpiä ilmansaasteiden terveyshaitoille ovat pienet lapset ja ikääntyvät sekä hengitys- ja sydänsairaat.
- Mustaa hiiltä eli nokea vapautuu ilmaan epätäydellisestä palamisesta. Tärkeimmät päästölähteet pääkaupunkiseudulla ovat suorat pakokaasupäästöt, puunpoltto tulisijoissa, laivaliikenne ja kaukokulkeuma. Palamisessa ilmaan vapautuvien nokihiukkasten pinnoille on kiinnittynyt terveydelle haitallisia orgaanisia yhdisteitä, kuten PAH-yhdisteitä, muita orgaanisia yhdisteitä ja metalleja.
Lisätietoa:
Yhteyshenkilöt
Manninen HannaIlmansuojeluyksikön päällikkö
Puh:050 401 7826hanna.manninen@hsy.fiKuvat


Tietoja julkaisijasta
Tuotamme HSY:ssä kunnallisia vesihuollon ja jätehuollon palveluja sekä tietoa pääkaupunkiseudusta ja ympäristöstä. Teemme kanssasi maailman kestävimmän kaupunkiseudun.
Tehdään yhdessä maailman kestävin kaupunkiseutu!
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HSY
Pääkaupunkiseudun hiilitase selvitetty: metsät ovat tärkein hiilinielu, mutta myös kaupunkiympäristön kasvillisuudella merkitystä17.8.2026 09:10:00 EEST | Tiedote
Pääkaupunkiseudun maankäyttösektorin merkittävimmät hiilinielut muodostuvat metsien puustosta, kun taas suurin osa hiilivarastoista on sitoutunut metsien maaperään, kertoo HSY:n hiilitaseselvitys. Myös kaupunkien viherrakenteet sitovat merkittävästi hiiltä. Viljelysmaat ovat maankäyttömuodoista ainoa selkeä päästölähde.
Jätevedenkäsittelyn ilmastopäästöjä on mahdollista leikata tuntuvasti – viime vuonna HSY:n puhdistamoilla ennätystulokset13.8.2026 08:48:26 EEST | Tiedote
Vuonna 2025 HSY:n jätevedenpuhdistamojen kasvihuonekaasupäästöt olivat ennätyksellisen pienet, ja matalalla päästötasolla on pysytty myös alkuvuoden 2026 aikana. Jätevedenpuhdistuksesta syntyvistä kasvihuonekaasuista merkittävin on typpioksiduuli, tunnetummin ilokaasu, jonka vähentäminen on keskeinen tavoite myös Suomen ympäristökeskuksen Vähähiilinen vesihuolto 2035 -tiekartassa.
HSY:n vesihuoltotunnelin rakentamisessa alkaa uusi työvaihe Esplanadinpuistossa6.8.2026 08:15:00 EEST | Tiedote
HSY:n Esplanadin vesihuoltotunnelin rakentaminen etenee uuteen vaiheeseen, kun tunnelin itäpään louhinnat valmistuvat ja maanpäälle vaikuttavat työt käynnistyvät Esplanadinpuiston keskiosassa elo-syyskuussa 2026.
Älä ruoki rottia, tuo syömäkelvottomat omenat Sortti-asemille3.8.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Lähestyvä syksy tuo moniin puutarhoihin runsaan omenasadon. Maahan pudonneet hedelmät kannattaa kerätä säännöllisesti, jotta ne eivät houkuttele rottia. Syömäkelpoiset omenat voi hyödyntää itse tai antaa eteenpäin, ja suuremmat määrät huonokuntoisia omenoita voi tuoda HSY:n Sortti-asemille.
Näin biojätteen lajittelu sujuu helposti myös kesähelteillä6.7.2026 08:47:00 EEST | Tiedote
Kesällä biojäte kannattaa pitää mahdollisimman kuivana. Reiällinen biojäteastia, huolellinen pakkaaminen ja riittävän tiheä astian tyhjennys auttavat pitämään biojätteen siistinä myös helteillä. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY vinkkaa helpot niksit biojätteen sujuvaan lajitteluun, joiden avulla hajut ja kutsumattomat kesävieraat pysyvät loitolla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme