Väitös: Purkamista suosivat puhetavat hallitsevat kaupunkisuunnittelun keskustelua
Arkkitehti Paula Julin tarkastelee väitöskirjassaan kiinteistökehittämisen ja kulttuuriympäristön suojelun vastakkaisia ajattelutapoja nykyajan kaupunkisuunnittelussa. Tutkimuksen mukaan vuorovaikutteiseen suunnitteluun kohdistuu epärealistisia odotuksia keskustelun järkevyydestä ja demokraattisuudesta.
Julin tutki väitöskirjassaan 2010-luvun nousukaudelle tyypillistä kiinteistökehityshanketta, jossa 1950-luvun kirkon ja muun kulttuuriympäristön suojelu oli uudisrakentamisen tiellä. Ristiriitaa ratkottiin asemakaavoituksessa, jonka ihanteena on vuorovaikutteinen suunnittelu.
Ennakko-oletuksia vahvistetaan ja faktoja taivutetaan
Vuorovaikutteisen suunnittelun ihannekuva perustuu ajatukseen, että julkinen keskustelu johtaa parempaan yhteisymmärrykseen. Näin ei kuitenkaan Julinin tutkimuksen perusteella todellisuudessa tapahdu. Eri tavoin ajattelevat osapuolet eivät ole halukkaita muuttamaan uskomuksiaan, vaan pyrkivät pikemminkin vahvistamaan ennakko-oletuksiaan ja taivuttamaan faktoja sen mukaisesti.
Enemmistö muodostaa mielipiteensä kaupunkisuunnittelusta muualla kuin kaavoittajien järjestämissä virallisissa vuorovaikutustilaisuuksissa. Kehittäjäosapuolilla on lisäksi monia keinoja edistää omia etujaan muun muassa kumppanuuskäytäntöjen kautta, kiertäen vuorovaikutteisen suunnittelun vaiheet.
"Osallistamista voidaan käyttää päälle liimattuna keinona naamioimaan toimintaa demokraattisemmaksi kuin se oikeasti on", väittää Julin.
Tunteisiin vetoava retoriikka ja kielteiset mielikuvat heikentävät luottamusta korjausrakentamiseen
Tutkimuksessaan Julin analysoi esimerkkitapauksessa esiintyneitä kilpailevia puhe- ja ajattelutapoja. Menestyneimmät puhetavat toistivat yleisesti vallitsevia ennakko-oletuksia uudisrakentamisen ja korjaamisen kannattavuudesta. Ne suhtautuivat ylioptimistisesti uudisrakentamisen hyötyihin ja väheksyivät sen haittapuolia. Vanhoihin rakennuksiin ne liittivät tunteisiin vetoavaa retoriikkaa ja helposti tarttuvia kielteisiä mielikuvia, mikä vie pohjan rakennusten korjaamiselta.
"Viimeaikaiset lakiuudistukset eivät ole muuttamassa purkamista suosivan rakennuskulttuurimme suuntaa."
Suuri yleisö oli omaksunut edelliset valtavirran mukaiset ajattelutavat. Kulttuuriympäristöviranomaiset yrittivät puolustaa kirkon suojelua ja kulttuuriympäristöä, mutta tukeutuivat perusteluissaan asiantuntijakieleen ja viranomaisvaltaan. Se ei herätä vastakaikua nykyajan yhteiskunnassa.
"Rakentamisen hiilijalanjäljen hillitseminen on huolestuttavalla tolalla, kun korjaamista tukevia ohjauskeinoja ei ole riittävästi. Uskomuksia on vaikea kumota järkipuheella. Viimeaikaiset lakiuudistukset eivät ole muuttamassa purkamista suosivan rakennuskulttuurimme suuntaa", toteaa Julin.
Julinin väitöskirja on yleistajuinen opas kaikille, jotka haluavat ymmärtää omaan elinympäristöönsä vaikuttavan kaupunkisuunnittelun mekanismeja.
Arkkitehti Paula Julinin taidehistorian väitöskirjan ”Tarkoitus pyhittää keinot: Kiinteistökehittämisen ja kulttuuriympäristön suojelun diskurssit 2010-luvun suomalaisessa kaupunkisuunnittelussa, esimerkkinä Tikkurilan kirkon kortteli” tarkastustilaisuus järjestetään 24.1.2025 klo 12 Jyväskylän yliopiston vanhassa juhlasalissa S212. Vastaväittäjänä toimii professori Anu Soikkeli (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Heikki Hanka (Jyväskylän yliopisto).
Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0487-7
Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa: https://r.jyu.fi/vaitos-julin240125
Taustatietoa
Paula Julin toimii projektipäällikkönä Jyväskylän kaupungin asemakaavoituksessa, jossa hän on työskennellyt vuodesta 2011 alkaen. Ennen Jyväskylän kaupungin palvelukseen siirtymistä hän on toiminut maankäytön suunnittelijana, rakennussuunnittelijana ja yrittäjänä sekä opetustehtävissä arkkitehtuurin osastolla Tampereen teknillisessä yliopistossa, josta hän valmistui arkkitehdiksi vuonna 2003.
Lisätietoja: Paula Julin, puh. 0415364844, paula.t.julin@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimus: Kotoutumiskoulutus auttaa saavuttamaan arjessa tarvittavan suomen kielen taidon11.12.2025 10:20:50 EET | Tiedote
FM Tanja Seppälän väitöstutkimuksen mukaan kotoutumiskoulutukseen osallistuvista valtaosa saavuttaa arjessa tarvittavan kielitaidon, mutta saavutetut taitotasot vaihtelevat yksilöllisesti. Lisäksi Seppälän tutkimus osoittaa, kuinka kotoutumiskoulutuksen jälkeen moni käyttää tai opiskelee aktiivisesti suomea tai suomeksi, vaikka reitit toiveiden mukaiseen työpaikkaan tai tutkintoon johtavaan koulutukseen voivat olla pitkiä.
Tutkijat seurasivat vuoden yläkoulun valmistavaa opetusta: Vasta maahan muuttaneiden kielitaito kehittyy odotusten mukaisesti, mutta tavoite on liian matala11.12.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Tutkimus selvitti ensimmäistä kertaa laajasti valmistavaa opetusta suomalaisissa yläkouluissa. Vuoden seuranta paljastaa, että useimmat oppilaat saavuttavat vuoden aikana valmistavalle opetukselle asetetut tavoitteet: lähes yhdeksän kymmenestä ylitti luetun ymmärtämisen tavoitetason, kuullun ymmärtämisessä tavoitetason ylitti neljä viidestä. Kirjoittaminen kehittyi muita taitoja hitaammin. Tavoitetaso ei kuitenkaan välttämättä riitä yläkoulussa pärjäämiseen.
I vår kan du söka till universitetsstudier i tyska, franska och ryska på universitetet, även utan tidigare språkkunskaper10.12.2025 10:25:23 EET | Tiedote
Universiteten förnyar studierna i främmande språk. I den gemensamma ansökan våren 2026 kan du söka till examensprogrammen i tyska, franska och ryska utan tidigare kunskaper i språken. Syftet med reformen är att stärka kompetensen inom främmande språk och kulturer i Finland.
Ensi keväänä yliopistoon voi hakea opiskelemaan saksaa, ranskaa ja venäjää, vaikka ei olisi aikaisempaa kielitaitoa10.12.2025 10:07:08 EET | Tiedote
Yliopistot tekevät merkittävän muutoksen vieraiden kielten opiskeluun: kevään 2026 yhteishaussa voi hakea opiskelemaan saksan, ranskan ja venäjän tutkinto-ohjelmiin ilman aiempaa osaamista kyseisistä kielistä. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa vieraiden kielten ja kulttuurien asiantuntijuutta Suomessa.
Vanhemmaksi tuleminen hankaloittaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista – mutta ei estä aikomusta hankkia toista lasta9.12.2025 10:56:48 EET | Tiedote
Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen muuttuu esikoislapsen myötä haastavammaksi. Juuri julkaistun Jyväskylän yliopiston pitkittäistutkimuksen mukaan tämä ei kuitenkaan heijastu kielteisesti suomalaisvanhempien aikeisiin hankkia toinen lapsi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme