Työntekijän käsi tarttui kuljetinhihnaan – hovioikeus pysytti käräjäoikeuden tuomion työturvallisuusrikoksesta

Käräjäoikeus oli tuominnut Pirkanmaalla sijaitsevan yhtiön toimitusjohtajan 40 päiväsakon sakkorangaistukseen ja työnjohtajan 25 päiväsakon sakkorangaistukseen. Jätealan yritys tuomittiin samalla 8 000 euron yhteisösakkoon. Lisäksi yritys, yrityksen toimitusjohtaja ja työnjohtaja tuomittiin yhteisvastuullisesti korvaamaan tapaturmassa loukkaantuneelle työntekijälle yhteensä 31 343 euroa korvauksia. Turun hovioikeus katsoi 9.1.2025 antamassa tuomiossaan, ettei asiassa ollut aihetta käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen.

Työtapaturman tutkinta paljasti useita turvallisuuspuutteita

Käsiteltävänä ollut työturvallisuusrikos liittyi lokakuussa 2019 kierrätysasemalla Tampereella tapahtuneeseen työtapaturmaan. Työntekijä oli puhdistanut pysähtyneessä kuljettimessa ollutta tukosta noin metrin mittaisella metalliputkella. Tukos oli irronnut ja kone oli lähtenyt yllättäen liikkeelle, minkä seurauksena työntekijän hiha oli tarttunut koneeseen ja vetänyt hänen kätensä hihnan ja taittorummun väliin puristuksiin. Kyseinen työntekijä oli puolalaisen alihankkijan työntekijä, joka oli lähetetty Suomeen.

Tapaturman johdosta tehdyllä työsuojelutarkastuksella kävi ilmi, että kone ei ollut työturvallisuusmääräysten mukaisessa kunnossa. Pääsyä hihnakuljettimen hihnan ja taittorummun väliseen vaaralliseen nieluun ei ollut estetty, koneessa ei ollut hätäpysäytinlaitetta ja lisäksi koneen vahinkokäynnistymistä ei ollut estetty. Lisäksi työsuojelutarkastuksella havaittiin, ettei tapaturmassa loukkaantuneelle työntekijälle ollut opastettu turvallista työtapaa murskauslinjan tukosten selvittämiseen eikä tapaturmassa mukana olleen jätemurskan käyttöohjeita ollut pidetty työntekijöiden saatavilla.

Aliurakointisopimus ei poistanut yrityksen vastuuta työntekijän turvallisuudesta 

Työturvallisuusvastuiden jakautumisen osalta asiassa oli kyse siitä, että jätealan yritys oli tehnyt alihankintasopimuksen puolalaisen yhtiön kanssa. Alihankintasopimuksessa oli sovittu, että puolalainen yhtiö huolehtii omasta työnjohdostaan ja siitä, että lähetetyillä työntekijöillä on työnteon edellyttämät asiakirjat. Hovioikeus katsoi, että alihankintasopimuksen ehtojen perusteella puolalaisen yhtiön oli ollut tarkoitus olla työnantajan työnjohtovelvollisuuksista kierrätysasemalla vastaava taho.

Asiassa saadun näytön perusteella kierrätysasemalla ei kuitenkaan ollut lainkaan puolalaisen yhtiön työnjohtoa, vaan työnjohto-oikeutta oli käyttänyt jätealan yrityksen työnjohto. 

Hovioikeus katsoi, ettei yhtiöiden väliselle sopimukselle annetulla nimellä, tai sille, mikä tarkoitus sopijapuolilla on ollut, voida antaa työturvallisuusvastuun kannalta ratkaisevaa merkitystä, jos tosiasiallinen tilanne työpaikalla ei ole ollut sopimuksen tai osapuolten tarkoittaman mukainen. Alihankintasopimuksen sopimusehtojen noudattamatta jättämisestä huolimatta jätealan yritys oli osoittanut loukkaantuneelle työntekijälle työn ja sallinut töiden aloittamisen ja ollut siten vastuussa työntekijän työturvallisuudesta.

Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin toimitusjohtajan olleen vastuussa siitä, että kone olisi ollut työturvallisuusmääräysten mukaisessa kunnossa, työntekijälle olisi annettu riittävää opetusta ja ohjausta murskalinjan tukosten selvittämiseen, ja että koneen käyttöohjeet olisivat olleet työturvallisuusmääräysten edellyttämällä tavalla työntekijöiden saatavilla. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin yhtiön työnjohtajan laiminlyöneen perehdyttää työntekijän koneen käyttöön ja siihen liittyviin turvallisuusohjeisiin. 

Hovioikeus: yhtiö suhtautui työturvallisuuteen välinpitämättömästi

Yhteisövastuun osalta hovioikeus totesi, että jätealan yrityksen toimitusjohtaja ja työnjohtaja olivat laiminlyöneet usealla eri tavalla työhön olennaisena osana kuuluvan koneen käyttöön liittyvien keskeisten työturvallisuusmääräysten noudattamista. Hovioikeus katsoi yhtiössä jätemurskaimeen suoritetun riskienarvioinnin ja onnettomuuden estämiseen liittyvien toimenpiteiden olleen osin epäonnistuneita ja riittämättömiä. Lisäksi hovioikeus totesi, että perehdyttämiseen liittyvien puutteiden vuoksi tapaturma olisi voinut aiheutua kenelle tahansa muullekin työntekijälle, eikä asiassa voida siten voitu katsoa olevan kysymys vain yksittäisen työntekijän virheellisestä menettelystä. Hovioikeus katsoi yhtiön suhtautuneen työturvallisuuteen välinpitämättömästi ja moitittavalla tavalla, eikä se siten nähnyt aihetta muuttaa käräjäoikeuden tuomitsemaa yhteisösakkoa. 

Työnjohto-oikeutta käyttävä vastaa myös työturvallisuudesta

Työsuojeluviranomainen korostaa, että työnjohto-oikeuden käyttämisestä seuraa aina vastuu siitä, että työ voidaan suorittaa turvallisesti. Siten sillä, mitä esimerkiksi pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja ja alihankkija ovat sopineet työpaikalla jaettavista työnjohtovastuista, ei ole merkitystä tilanteessa, jossa osapuolet toimivat käytännössä sopimuksesta poikkeavalla tavalla. 

”Sen tahon, joka käyttää työnjohtovaltaa, on huolehdittava myös työntekijän perehdytyksestä ja työolosuhteiden turvallisuudesta”, muistuttaa juristi Sari-Anne Salminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.

Tuomio ei ole lainvoimainen.
Turun hovioikeuden tuomio 9.1.2025, asianumero R 22/1103