Manner-Suomen kunnista yli viidennes pienentää valtuustokokoaan kaudelle 2025–2029
20.1.2025 07:48:54 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kuntaliiton tuore valtuustokokoselvitys paljastaa, että yli viidennes Manner-Suomen kunnista tekee muutoksia valtuustokokoonsa tulevalla kaudella. Yhteensä 61 kuntaa pienentää valtuutettujen määrää, ja Vaala on ainoa kunta, joka kasvattaa valtuustokokoaan. Muutokset kertovat kuntien sopeutumisesta taloudellisiin ja väestöllisiin haasteisiin.
"Valtuutettujen määrän muutokset ovat seurausta kuntien erilaisista tarpeista ja haasteista. Joissakin kunnissa valtuustojen pienentäminen tehdään osana talouden tasapainottamisohjelmaa. Pienempien valtuustojen etuna nähdään myös päätöksenteon tehokkuus ja kustannusten pienentyminen, mutta samalla on pohdittava, miten turvataan monipuolinen edustus ja pienryhmien ääni," avaa muutosta tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Tiedot perustuvat Kuntaliiton selvitykseen, joka on tehty keräämällä tiedot kunnilta.
Keskeiset nostot:
- Valtuutettujen kokonaismäärä vähenee: Kaudella 2025–2029 valitaan 8 586 valtuutettua, mikä on 273 vähemmän (1,6%) kuin edellisellä kaudella.
- Lukumääräisesti valtuustokokoaan pienentäviä kuntia on alle 5 000 asukkaan kunnissa. (34 kuntaa eli 26% kokoluokan kunnista)
- Suhteellisesti eniten valtuustokokoa pienentäviä kuntia on 10 001 – 20 000 asukkaan kokoluokassa. (13 kuntaa eli 31 % kokoluokan kunnista)
- Valtuustokoko pienenee eniten Jämsässä (-12 valtuustopaikkaa).
- Jokaisessa maakunnassa on vähintään yksi valtuustokokoaan pienentävä kunta. Lukumääräisesti eniten valtuustokokoa supistavia kuntia on Keski-Suomen maakunnassa (12 kuntaa).
- Jyväskylä on asukasluvultaan suurin valtuustokokoa supistava kunta.
- Keskimääräinen valtuustokoko pienenee: Tulevalla kaudella kunnissa on keskimäärin 29 valtuutettua, kun kuluvalla kaudella luku on ollut 30.
- Jokaisessa maakunnassa on vähintään yksi kunta, joka pienentää valtuustokokoaan. Keski-Suomessa muutoksia on eniten, sillä 12 kuntaa supistaa valtuustoaan.
- Pienimmät ja suurimmat valtuustot: Pienin valtuustokoko, 13 valtuutettua, tulee olemaan yhdeksässä kunnassa, kun nykyisellään näin pieniä valtuustoja on vain kaksi. Suurin valtuusto säilyy Helsingissä, jossa on 85 valtuutettua.
- Kunnissa on tulevalla valtuustokaudella keskimäärin 653 asukasta valtuutettua kohti. Määrä vaihtelee Luhangan kunnan 47 asukkaasta Helsingin kaupungin 8042 asukkaaseen valtuutettua kohti. Valtuustokauden 2021-2025 alussa kunnissa oli keskimäärin 622 asukasta valtuutettua kohti.
- Mäntyharjun ja Pertunmaan kuntaliitos: Yhdistyminen vähentää 17 valtuustopaikkaa.
Kuntapäättäjätutkimus: Mielipiteet valtuustokokojen muutoksista jakautuvat
Kuntaliiton Kuntapäättäjätutkimus 2024 tuo esiin näkemyseroja valtuustokokojen muutoksista.
- Johtavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden näkemykset eroavat toisistaan:
- 67 % johtavista viranhaltijoista suhtautuu myönteisesti valtuustokokojen pienentämiseen, kun vastaava luku luottamushenkilöiden keskuudessa on 36 %.
- Luottamushenkilöiden puoluetausta vaikuttaa merkittävästi suhtautumiseen valtuustokoon pienentämiseen:
- Suuria kuntapuolueita edustavat Kokoomus, Perussuomalaiset ja Keskusta suhtautuvat myönteisimmin, joskin Keskustan edustajilla mielipiteet jakautuvat selvästi.
- Pienimpiä kuntapuolueita edustavat VAS ja KD suhtautuvat kielteisimmin nykyistä pienempään valtuustokokoon.
- Lisäksi VIHR ja RKP sekä myös SDP:tä edustavista luottamushenkilöistä vähintään puolet suhtautuu pikemmin kielteisesti kuin myönteisesti valtuustokoon pienentämiseen.
- Luottamushenkilöiden suhtautumiseen vaikuttaa ymmärrettävästi kunnan koon lisäksi valtuuston koko, valtuuston voimasuhteet ja oman puolueen paikkamäärä kunnassa.
- Suhtautuminen valtuustokoon pienentämiseen on muuttunut myönteisemmäksi vuodesta 2020. Myönteisyys on kasvanut eniten alle 5000 asukkaan ja 10 000 - 20 001 asukkaan kunnissa.
Tutustu muutoksiin ja valtuustokokoaan pienentäviin kuntiin tarkemmin oheisesta taustapaketista.
Lisätietoja ja haastatteluita selvityksestä antaa sähköpostitse:
Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom
Marianne.Pekola-Sjoblom@kuntaliitto.fi
Ke 22.1. alkaen tavoitettavissa myös puhelimitse +358 50 337 5634
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija, kuntavaalien projektipäällikkö
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiLiitteet
Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Finlands bostadspolitik behöver ses över i sin helhet – Kommunförbundets bostadspolitiska vision publicerad16.4.2026 14:01:35 EEST | Pressmeddelande
I Kommunförbundets vision Med sikte på en ny bostadspolitik som publiceras idag, presenterar förbundet en ny, egen modell för den framtida bostadspolitiken. Den finländska bostadspolitiken genomgår en stor omställning: den nuvarande regeringen har genomfört omfattande förändringar i bostadspolitiken, kommunernas verksamhetsmiljöer och bostadsmarknader har utvecklats i olika riktning, bostadsproduktionen är i en konjunktursvacka och bostadslösheten har ökat kraftigt. Kreditflödet för finansiering har skärpts avsevärt till följd av en stigande räntenivå och ändringar i den finansiella regleringen.
Suomen asuntopolitiikka vaatii kokonaisvaltaista uudistamista – Kuntaliiton asuntopoliittinen visio julki16.4.2026 14:01:15 EEST | Tiedote
Kuntaliitto esittää uuden, oman mallinsa asuntopolitiikan suuntaviivoiksi tänään julkaistussa visiossa Kohti uutta asuntopolitiikkaa. Suomalainen asuntopolitiikka on suuressa murroksessa: nykyhallitus on tehnyt mittavia uudistuksia asuntopolitiikkaan, kuntien toimintaympäristöt ja asuntomarkkinat ovat eriytyneet, asuntotuotanto on lamassa ja asunnottomuus on kääntynyt jyrkkään nousuun. Rahoituksessa luotonsaanti on kiristynyt merkittävästi korkotason noustua ja finanssisääntelyn muututtua.
Kommunförbundet och OAJ: Kommunerna i trångmål när arbetslöshetssituationen fortgår – lösningen står att finna i kompetens16.4.2026 10:47:33 EEST | Pressmeddelande
Den växande långtidsarbetslösheten belastar kommunerna på ett aldrig tidigare skådat sätt och försämrar arbetsmarknadens funktionsförmåga. Kommunförbundet och OAJ föreslår snabba och tidsbegränsade åtgärder som möjliggör både kompetenshöjning och verktyg för att främja sysselsättningen samt förebygger en orimlig ökning av förmånsutgifterna för kommunerna.
Kuntaliitto ja OAJ: Kunnat ahtaalla työttömyystilanteen jatkuessa – ratkaisu löytyy osaamisesta16.4.2026 10:39:15 EEST | Tiedote
Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu kuormittaa kuntia ennennäkemättömällä tavalla ja heikentää työmarkkinoiden toimivuutta. Kuntaliitto ja OAJ esittävät kiireellisiä ja määräaikaisia toimia, joilla sekä mahdollistetaan osaamisen vahvistaminen sekä työkalut työllisyyden hoitoon ja ehkäistään etuuskulujen kohtuuton kasvu kunnille.
Alltmer olika förutsättningar att ordna gymnasieutbildning – utmaningarna måste tas på allvar14.4.2026 06:05:00 EEST | Pressmeddelande
En ny utvärdering av Nationella centret för utbildningsutvärdering (NCU) visar att förutsättningarna för att ordna gymnasieutbildning blir allt mer olika och att denna utveckling går snabbt. Minskande årskullar och mindre finansiering är en utmaning för kommunerna när utbildningens kvalitet och tillgången till utbildning ska säkerställas i olika delar av landet. Enligt Kommunförbundet kräver situationen bland annat ett tätare samarbete mellan utbildningsanordnarna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme