Manner-Suomen kunnista yli viidennes pienentää valtuustokokoaan kaudelle 2025–2029
Kuntaliiton tuore valtuustokokoselvitys paljastaa, että yli viidennes Manner-Suomen kunnista tekee muutoksia valtuustokokoonsa tulevalla kaudella. Yhteensä 61 kuntaa pienentää valtuutettujen määrää, ja Vaala on ainoa kunta, joka kasvattaa valtuustokokoaan. Muutokset kertovat kuntien sopeutumisesta taloudellisiin ja väestöllisiin haasteisiin.
"Valtuutettujen määrän muutokset ovat seurausta kuntien erilaisista tarpeista ja haasteista. Joissakin kunnissa valtuustojen pienentäminen tehdään osana talouden tasapainottamisohjelmaa. Pienempien valtuustojen etuna nähdään myös päätöksenteon tehokkuus ja kustannusten pienentyminen, mutta samalla on pohdittava, miten turvataan monipuolinen edustus ja pienryhmien ääni," avaa muutosta tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Tiedot perustuvat Kuntaliiton selvitykseen, joka on tehty keräämällä tiedot kunnilta.
Keskeiset nostot:
- Valtuutettujen kokonaismäärä vähenee: Kaudella 2025–2029 valitaan 8 586 valtuutettua, mikä on 273 vähemmän (1,6%) kuin edellisellä kaudella.
- Lukumääräisesti valtuustokokoaan pienentäviä kuntia on alle 5 000 asukkaan kunnissa. (34 kuntaa eli 26% kokoluokan kunnista)
- Suhteellisesti eniten valtuustokokoa pienentäviä kuntia on 10 001 – 20 000 asukkaan kokoluokassa. (13 kuntaa eli 31 % kokoluokan kunnista)
- Valtuustokoko pienenee eniten Jämsässä (-12 valtuustopaikkaa).
- Jokaisessa maakunnassa on vähintään yksi valtuustokokoaan pienentävä kunta. Lukumääräisesti eniten valtuustokokoa supistavia kuntia on Keski-Suomen maakunnassa (12 kuntaa).
- Jyväskylä on asukasluvultaan suurin valtuustokokoa supistava kunta.
- Keskimääräinen valtuustokoko pienenee: Tulevalla kaudella kunnissa on keskimäärin 29 valtuutettua, kun kuluvalla kaudella luku on ollut 30.
- Jokaisessa maakunnassa on vähintään yksi kunta, joka pienentää valtuustokokoaan. Keski-Suomessa muutoksia on eniten, sillä 12 kuntaa supistaa valtuustoaan.
- Pienimmät ja suurimmat valtuustot: Pienin valtuustokoko, 13 valtuutettua, tulee olemaan yhdeksässä kunnassa, kun nykyisellään näin pieniä valtuustoja on vain kaksi. Suurin valtuusto säilyy Helsingissä, jossa on 85 valtuutettua.
- Kunnissa on tulevalla valtuustokaudella keskimäärin 653 asukasta valtuutettua kohti. Määrä vaihtelee Luhangan kunnan 47 asukkaasta Helsingin kaupungin 8042 asukkaaseen valtuutettua kohti. Valtuustokauden 2021-2025 alussa kunnissa oli keskimäärin 622 asukasta valtuutettua kohti.
- Mäntyharjun ja Pertunmaan kuntaliitos: Yhdistyminen vähentää 17 valtuustopaikkaa.
Kuntapäättäjätutkimus: Mielipiteet valtuustokokojen muutoksista jakautuvat
Kuntaliiton Kuntapäättäjätutkimus 2024 tuo esiin näkemyseroja valtuustokokojen muutoksista.
- Johtavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden näkemykset eroavat toisistaan:
- 67 % johtavista viranhaltijoista suhtautuu myönteisesti valtuustokokojen pienentämiseen, kun vastaava luku luottamushenkilöiden keskuudessa on 36 %.
- Luottamushenkilöiden puoluetausta vaikuttaa merkittävästi suhtautumiseen valtuustokoon pienentämiseen:
- Suuria kuntapuolueita edustavat Kokoomus, Perussuomalaiset ja Keskusta suhtautuvat myönteisimmin, joskin Keskustan edustajilla mielipiteet jakautuvat selvästi.
- Pienimpiä kuntapuolueita edustavat VAS ja KD suhtautuvat kielteisimmin nykyistä pienempään valtuustokokoon.
- Lisäksi VIHR ja RKP sekä myös SDP:tä edustavista luottamushenkilöistä vähintään puolet suhtautuu pikemmin kielteisesti kuin myönteisesti valtuustokoon pienentämiseen.
- Luottamushenkilöiden suhtautumiseen vaikuttaa ymmärrettävästi kunnan koon lisäksi valtuuston koko, valtuuston voimasuhteet ja oman puolueen paikkamäärä kunnassa.
- Suhtautuminen valtuustokoon pienentämiseen on muuttunut myönteisemmäksi vuodesta 2020. Myönteisyys on kasvanut eniten alle 5000 asukkaan ja 10 000 - 20 001 asukkaan kunnissa.
Tutustu muutoksiin ja valtuustokokoaan pienentäviin kuntiin tarkemmin oheisesta taustapaketista.
Lisätietoja ja haastatteluita selvityksestä antaa sähköpostitse:
Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom
Marianne.Pekola-Sjoblom@kuntaliitto.fi
Ke 22.1. alkaen tavoitettavissa myös puhelimitse +358 50 337 5634
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija, kuntavaalien projektipäällikkö
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiLiitteet
Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Professoreilta vakava varoitus inhouse-lakiesityksen puutteista – perusteellinen eduskuntakäsittely tärkeää21.1.2026 20:14:25 EET | Tiedote
Kaksi Suomen johtavaa asiantuntijaa, yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäki sekä valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen toteavat lausunnoissaan, että hankintalain uudistus ja etenkin sen ns. inhouse -yhtiöitä koskeva muutos on ongelmallinen perustuslain, kuntien itsehallinnon sekä taloudellisten vaikutusten arvioinnin kannalta. Ehdotettu 10 prosentin raja kohtelee kuntia eriarvoisesti. Suuret kaupungit täyttävät vaatimuksen helpommin, mutta pienille ja keskisuurille kunnille se on usein mahdotonta, mikä heikentää niiden itsehallintoa ja toimintakykyä suhteettomasti. Erityisen kestämätöntä on kuntien ja hyvinvointialueiden erilainen kohtelu. – Hallitus on puskenut lakiuudistusta eteenpäin, vaikka käytännössä kaikki muut tahot paitsi elinkeinoelämä on vastustanut sitä. Vielä marraskuussa lainsäädännön arviointineuvosto löysi useita olennaisia puutteita esitysluonnoksesta, ja useat ministeriöt sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto ovat esittäneet huolensa uudistuksesta, Kuntalii
Finlands aktivaste kommun är Sotkamo15.1.2026 19:27:07 EET | Pressmeddelande
Finlands aktivaste kommun år 2025 är Sotkamo. Vinnarkommunen fick under Idrottsgalan ta emot den ansedda Uno-pokalen. Kommunerna arbetar målmedvetet för att göra det möjligt för alla att röra på sig oberoende av ålder. Att stödja motion och en aktiv livsstil hör till kommunernas centrala välfärdsuppgifter. Priset överräcktes av Tammerfors borgmästare, Kommunförbundets styrelseordförande Ilmari Nurminen tillsammans med bowlaren Essi Pakarinen. ”Kommunernas arbete för att främja motion och idrott gäller alla kommuninvånare. Hur man rör på sig beror på dagliga val och omgivningen, sådana saker som kommunerna kan påverka. Finlands aktivaste kommun visar på ett fint sätt hur naturen kan bidra till aktivitet och välmående” säger Tammerfors borgmästare, Kommunförbundets styrelseordförande Ilmari Nurminen.
Suomen liikkuvin kunta on Sotkamo15.1.2026 19:27:07 EET | Tiedote
Suomen liikkuvin kunta 2025 on Sotkamo. Voittajakunta palkittiin arvostetulla Uno-pokaalilla Urheilugaalan lavalla. Palkinnon otti vastaan kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen, joka kiitti erityisesti kuntalaisia, seuroja ja yhteisöjä. Sotkamossa luonto ja liikunta ovat koko kunnan toiminnan ytimessä: ne kulkevat mukana strategiasta arjen tekoihin. Kunnan eri sektorit tekevät tiivistä yhteistyötä luontoliikunnan edistämiseksi. Paikallisessa opetussuunnitelmassa luonto mainitaan huikeat 555 kertaa. Luonto nähdään arjen liikuttajana, elinvoiman lähteenä ja hyvinvoinnin tukipilarina jokaiselle kuntalaiselle. Palkinnon ojensi Tampereen pormestari, Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Ilmari Nurminen yhdessä keilaaja Essi Pakarisen kanssa. “Kuntien työ liikkumisen edistämiseksi koskettaa jokaista kuntalaista. Liikkuminen syntyy arjen valinnoista ja ympäristöistä, ja juuri niihin kunnat voivat vaikuttaa. Suomen liikkuvin kunta näyttää hienosti, miten luontoa voidaan hyödyntää liikkumisen ja hyvin
Kommunförbundet anser att det inte är ändamålsenligt att införa tvåårig förskoleundervisning14.1.2026 11:36:55 EET | Pressmeddelande
Enligt Kommunförbundets bedömning ökar en utvidgning av förskoleundervisningen till två år kommunernas kostnader med cirka 150–200 miljoner euro per år. Kommunförbundet betonar att reformens konsekvenser även ska bedömas utifrån den kommunala ekonomins och servicesystemets hållbarhet. ”Det är fråga om en mycket betydande tilläggssatsning i en situation där kommunernas ekonomi redan är stram och befolkningsutvecklingen utmanar sättet att ordna de kommunala tjänsterna”, säger Kommunförbundets verkställande direktör Minna Karhunen. Som jämförelse är de kalkylerade kostnaderna för utvidgningen av läroplikten cirka 129 miljoner euro per år. Enligt Kommunförbundets beräkningar uppgår den totala kostnaden för förskoleundervisning för en åldersklass till cirka 450 miljoner euro per år, vilket innebär en besparing på uppskattningsvis 250–300 miljoner euro inom småbarnspedagogiken. Nettoeffekten för kommunerna är dock klart ökade utgifter.
Kuntaliitto ei pidä kaksivuotisen esiopetuksen käyttöönottoa järkevänä14.1.2026 11:36:55 EET | Tiedote
Kuntaliiton ensiarvion mukaan esiopetuksen laajentaminen kaksivuotiseksi lisäisi kuntien kustannuksia noin 150–200 miljoonaa euroa vuodessa. ”Kyse olisi erittäin merkittävästä lisäpanostuksesta tilanteessa, jossa kuntien talous on jo valmiiksi tiukka ja väestökehitys haastaa kuntien palveluiden järjestämisen tapaa”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa. Vertailun vuoksi oppivelvollisuuden laajentamisen laskennalliset kustannukset ovat noin 129 miljoonaa euroa vuodessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme