Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Manner-Suomen kunnista yli viidennes pienentää valtuustokokoaan kaudelle 2025–2029

20.1.2025 07:48:54 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa

Kuntaliiton tuore valtuustokokoselvitys paljastaa, että yli viidennes Manner-Suomen kunnista tekee muutoksia valtuustokokoonsa tulevalla kaudella. Yhteensä 61 kuntaa pienentää valtuutettujen määrää, ja Vaala on ainoa kunta, joka kasvattaa valtuustokokoaan. Muutokset kertovat kuntien sopeutumisesta taloudellisiin ja väestöllisiin haasteisiin.

Suhtautuminen valtuustokoon pienentämiseen on muuttunut myönteisemmäksi vuodesta 2020. Myönteisyys on kasvanut eniten alle 5000 asukkaan ja 10 000 - 20 001 asukkaan kunnissa.
Suhtautuminen valtuustokoon pienentämiseen on muuttunut myönteisemmäksi vuodesta 2020. Myönteisyys on kasvanut eniten alle 5000 asukkaan ja 10 000 - 20 001 asukkaan kunnissa.

"Valtuutettujen määrän muutokset ovat seurausta kuntien erilaisista tarpeista ja haasteista. Joissakin kunnissa valtuustojen pienentäminen tehdään osana talouden tasapainottamisohjelmaa. Pienempien valtuustojen etuna nähdään myös päätöksenteon tehokkuus ja kustannusten pienentyminen, mutta samalla on pohdittava, miten turvataan monipuolinen edustus ja pienryhmien ääni," avaa muutosta tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Tiedot perustuvat Kuntaliiton selvitykseen, joka on tehty keräämällä tiedot kunnilta. 

Keskeiset nostot:

  • Valtuutettujen kokonaismäärä vähenee: Kaudella 2025–2029 valitaan 8 586 valtuutettua, mikä on 273 vähemmän (1,6%) kuin edellisellä kaudella.
    • Lukumääräisesti valtuustokokoaan pienentäviä kuntia on alle 5 000 asukkaan kunnissa. (34 kuntaa eli 26% kokoluokan kunnista) 
    • Suhteellisesti eniten valtuustokokoa pienentäviä kuntia on 10 001 – 20 000 asukkaan kokoluokassa. (13 kuntaa eli 31 % kokoluokan kunnista)
    • Valtuustokoko pienenee eniten Jämsässä (-12 valtuustopaikkaa). 
    • Jokaisessa maakunnassa on vähintään yksi valtuustokokoaan pienentävä kunta. Lukumääräisesti eniten valtuustokokoa supistavia kuntia on Keski-Suomen maakunnassa (12 kuntaa).
    • Jyväskylä on asukasluvultaan suurin valtuustokokoa supistava kunta.
  • Keskimääräinen valtuustokoko pienenee: Tulevalla kaudella kunnissa on keskimäärin 29 valtuutettua, kun kuluvalla kaudella luku on ollut 30. 
  • Jokaisessa maakunnassa on vähintään yksi kunta, joka pienentää valtuustokokoaan. Keski-Suomessa muutoksia on eniten, sillä 12 kuntaa supistaa valtuustoaan.
  • Pienimmät ja suurimmat valtuustot: Pienin valtuustokoko, 13 valtuutettua, tulee olemaan yhdeksässä kunnassa, kun nykyisellään näin pieniä valtuustoja on vain kaksi. Suurin valtuusto säilyy Helsingissä, jossa on 85 valtuutettua.
  • Kunnissa on tulevalla valtuustokaudella keskimäärin 653 asukasta valtuutettua kohti. Määrä vaihtelee Luhangan kunnan 47 asukkaasta Helsingin kaupungin 8042 asukkaaseen valtuutettua kohti. Valtuustokauden 2021-2025 alussa kunnissa oli keskimäärin 622 asukasta valtuutettua kohti.
  • Mäntyharjun ja Pertunmaan kuntaliitos: Yhdistyminen vähentää 17 valtuustopaikkaa.


Kuntapäättäjätutkimus: Mielipiteet valtuustokokojen muutoksista jakautuvat

Kuntaliiton Kuntapäättäjätutkimus 2024 tuo esiin näkemyseroja valtuustokokojen muutoksista.

  • Johtavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden näkemykset eroavat toisistaan:
    • 67 % johtavista viranhaltijoista suhtautuu myönteisesti valtuustokokojen pienentämiseen, kun vastaava luku luottamushenkilöiden keskuudessa on 36 %.
  • Luottamushenkilöiden puoluetausta vaikuttaa merkittävästi suhtautumiseen valtuustokoon pienentämiseen:
    • Suuria kuntapuolueita edustavat Kokoomus, Perussuomalaiset ja Keskusta suhtautuvat myönteisimmin, joskin Keskustan edustajilla mielipiteet jakautuvat selvästi.
    • Pienimpiä kuntapuolueita edustavat VAS ja KD suhtautuvat kielteisimmin nykyistä pienempään valtuustokokoon.
    • Lisäksi VIHR ja RKP sekä myös SDP:tä edustavista luottamushenkilöistä vähintään puolet suhtautuu pikemmin kielteisesti kuin myönteisesti valtuustokoon pienentämiseen. ​
    • Luottamushenkilöiden suhtautumiseen vaikuttaa ymmärrettävästi kunnan koon lisäksi valtuuston koko, valtuuston voimasuhteet ja oman puolueen paikkamäärä kunnassa. 
       
  • Suhtautuminen valtuustokoon pienentämiseen on muuttunut myönteisemmäksi vuodesta 2020. Myönteisyys on kasvanut eniten alle 5000 asukkaan ja 10 000 - 20 001 asukkaan kunnissa.

 Tutustu muutoksiin ja valtuustokokoaan pienentäviin kuntiin tarkemmin oheisesta taustapaketista.

Lisätietoja ja haastatteluita selvityksestä antaa sähköpostitse:
Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom
Marianne.Pekola-Sjoblom@kuntaliitto.fi
Ke 22.1. alkaen tavoitettavissa myös puhelimitse +358 50 337 5634

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Linkit

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Utredning: När avstånden växer rör sig tjänsterna – kommunerna utvecklar nya sätt att nå invånarna26.6.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande

En utredning som Kommunförbundet har gjort visar att mobila tjänster i många kommuner har blivit ett etablerat sätt att svara på långa avstånd, en åldrande befolkning och minskad kollektivtrafik. Det blir allt vanligare att med bokbussar, seniorbilar, rullande servicepunkter, mobila ungdomslokaler och många andra uppfinningsrika metoder ta tjänster till platser där folk lever sina liv.

Selvitys: Kun välimatkat kasvavat, palvelut liikkuvat – kunnat kehittävät uusia tapoja tavoittaa asukkaat26.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Kuntaliiton selvitys osoittaa, että liikkuvat palvelut ovat yhä tärkeämpi osa kuntien toimintatapaa turvata hyvinvointia ja palveluiden saavutettavuutta pitkien välimatkojen Suomessa. Kirjastoautot, senioripakut, yhteisöbussit, liikkuvat nuorisotilat ja monet muut kekseliäät keinot tuovat palveluja yhä useammin sinne, missä ihmiset arkeaan elävät. – Monessa kunnassa liikkuvien palveluiden tavoitteena ei ole vain palvelun tarjoaminen, vaan myös yksinäisyyden vähentäminen, yhteisöllisyyden vahvistaminen ja uusien kohtaamisten mahdollistaminen, Kuntaliiton hyvinvointiasioiden johtaja Maria Salenius kertoo.

Hälften av kommunerna har problem med tomma social- och hälsovårdsfastigheter24.6.2026 08:58:52 EEST | Pressmeddelande

Tomma social- och hälsovårdsfastigheter orsakar ekonomiska utmaningar för 48 procent av kommunerna, visar en utredning som gjorts vid Kommunförbundet. En femtedel av de tillfrågade uppgav att tomma fastigheter medför betydande ekonomiska utmaningar. Kommunförbundet genomförde en enkät i kommunerna på fastlandet om situationen för de kommunägda social- och hälsovårdsfastigheterna. Enkäten besvarades av 157 kommuner.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye