Manner-Suomen kunnista yli viidennes pienentää valtuustokokoaan kaudelle 2025–2029
Kuntaliiton tuore valtuustokokoselvitys paljastaa, että yli viidennes Manner-Suomen kunnista tekee muutoksia valtuustokokoonsa tulevalla kaudella. Yhteensä 61 kuntaa pienentää valtuutettujen määrää, ja Vaala on ainoa kunta, joka kasvattaa valtuustokokoaan. Muutokset kertovat kuntien sopeutumisesta taloudellisiin ja väestöllisiin haasteisiin.
"Valtuutettujen määrän muutokset ovat seurausta kuntien erilaisista tarpeista ja haasteista. Joissakin kunnissa valtuustojen pienentäminen tehdään osana talouden tasapainottamisohjelmaa. Pienempien valtuustojen etuna nähdään myös päätöksenteon tehokkuus ja kustannusten pienentyminen, mutta samalla on pohdittava, miten turvataan monipuolinen edustus ja pienryhmien ääni," avaa muutosta tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Tiedot perustuvat Kuntaliiton selvitykseen, joka on tehty keräämällä tiedot kunnilta.
Keskeiset nostot:
- Valtuutettujen kokonaismäärä vähenee: Kaudella 2025–2029 valitaan 8 586 valtuutettua, mikä on 273 vähemmän (1,6%) kuin edellisellä kaudella.
- Lukumääräisesti valtuustokokoaan pienentäviä kuntia on alle 5 000 asukkaan kunnissa. (34 kuntaa eli 26% kokoluokan kunnista)
- Suhteellisesti eniten valtuustokokoa pienentäviä kuntia on 10 001 – 20 000 asukkaan kokoluokassa. (13 kuntaa eli 31 % kokoluokan kunnista)
- Valtuustokoko pienenee eniten Jämsässä (-12 valtuustopaikkaa).
- Jokaisessa maakunnassa on vähintään yksi valtuustokokoaan pienentävä kunta. Lukumääräisesti eniten valtuustokokoa supistavia kuntia on Keski-Suomen maakunnassa (12 kuntaa).
- Jyväskylä on asukasluvultaan suurin valtuustokokoa supistava kunta.
- Keskimääräinen valtuustokoko pienenee: Tulevalla kaudella kunnissa on keskimäärin 29 valtuutettua, kun kuluvalla kaudella luku on ollut 30.
- Jokaisessa maakunnassa on vähintään yksi kunta, joka pienentää valtuustokokoaan. Keski-Suomessa muutoksia on eniten, sillä 12 kuntaa supistaa valtuustoaan.
- Pienimmät ja suurimmat valtuustot: Pienin valtuustokoko, 13 valtuutettua, tulee olemaan yhdeksässä kunnassa, kun nykyisellään näin pieniä valtuustoja on vain kaksi. Suurin valtuusto säilyy Helsingissä, jossa on 85 valtuutettua.
- Kunnissa on tulevalla valtuustokaudella keskimäärin 653 asukasta valtuutettua kohti. Määrä vaihtelee Luhangan kunnan 47 asukkaasta Helsingin kaupungin 8042 asukkaaseen valtuutettua kohti. Valtuustokauden 2021-2025 alussa kunnissa oli keskimäärin 622 asukasta valtuutettua kohti.
- Mäntyharjun ja Pertunmaan kuntaliitos: Yhdistyminen vähentää 17 valtuustopaikkaa.
Kuntapäättäjätutkimus: Mielipiteet valtuustokokojen muutoksista jakautuvat
Kuntaliiton Kuntapäättäjätutkimus 2024 tuo esiin näkemyseroja valtuustokokojen muutoksista.
- Johtavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden näkemykset eroavat toisistaan:
- 67 % johtavista viranhaltijoista suhtautuu myönteisesti valtuustokokojen pienentämiseen, kun vastaava luku luottamushenkilöiden keskuudessa on 36 %.
- Luottamushenkilöiden puoluetausta vaikuttaa merkittävästi suhtautumiseen valtuustokoon pienentämiseen:
- Suuria kuntapuolueita edustavat Kokoomus, Perussuomalaiset ja Keskusta suhtautuvat myönteisimmin, joskin Keskustan edustajilla mielipiteet jakautuvat selvästi.
- Pienimpiä kuntapuolueita edustavat VAS ja KD suhtautuvat kielteisimmin nykyistä pienempään valtuustokokoon.
- Lisäksi VIHR ja RKP sekä myös SDP:tä edustavista luottamushenkilöistä vähintään puolet suhtautuu pikemmin kielteisesti kuin myönteisesti valtuustokoon pienentämiseen.
- Luottamushenkilöiden suhtautumiseen vaikuttaa ymmärrettävästi kunnan koon lisäksi valtuuston koko, valtuuston voimasuhteet ja oman puolueen paikkamäärä kunnassa.
- Suhtautuminen valtuustokoon pienentämiseen on muuttunut myönteisemmäksi vuodesta 2020. Myönteisyys on kasvanut eniten alle 5000 asukkaan ja 10 000 - 20 001 asukkaan kunnissa.
Tutustu muutoksiin ja valtuustokokoaan pienentäviin kuntiin tarkemmin oheisesta taustapaketista.
Lisätietoja ja haastatteluita selvityksestä antaa sähköpostitse:
Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom
Marianne.Pekola-Sjoblom@kuntaliitto.fi
Ke 22.1. alkaen tavoitettavissa myös puhelimitse +358 50 337 5634
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija, kuntavaalien projektipäällikkö
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiLiitteet
Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Debatt- och beslutsklimatet har stor betydelse för kommunens framgång17.12.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Merparten av kommunernas förtroendevalda och ledande tjänsteinnehavare anser att debatt- och beslutsklimatet påverkar mycket eller ganska mycket förutsättningarna för kommunens verksamhet. Resultaten baserar sig på beslutsfattarenkäten som genomfördes i höstas och besvarades av över 2500 förtroendevalda och ledande tjänsteinnehavare.
Keskustelu- ja päätöksentekoilmapiirillä suuri merkitys kunnan menestykselle17.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Valtaosa kuntien luottamushenkilöistä ja johtavista viranhaltijoista näkee, että keskustelu- ja päätöksentekoilmapiiri vaikuttaa melko tai erittäin paljon oman kunnan toimintaedellytyksiin. Tämä ilmenee syksyllä toteutetusta Kuntapäättäjäkyselystä, johon vastasi yli 2500 valtuutettua ja keskeistä viranhaltijaa.
Personal som stöder välmåendet är en etablerad del av yrkesutbildningen – 80 procent förutser att behovet kommer att öka15.12.2025 01:00:00 EET | Pressmeddelande
En utredning som Kommunförbundet gjort hösten 2025 visar att personal som stöder välmåendet redan är en integrerad del av vardagen i yrkesläroanstalterna. Hela 80 procent av utbildningsanordnarna uppskattar att behovet av personal som stöder välmåendet kommer att öka, och resterande 20 procent tror att behovet kommer att förbli på nuvarande nivå. Ingen av dem som svarade förutser att behovet kommer att minska. Samtidigt lyfts ett närmare samarbete med välfärdsområdena fram som ett centralt utvecklingsobjekt.
Hyvinvointia tukeva henkilöstö on vakiintunut osa ammatillista koulutusta – 80 prosenttia ennakoi tarpeen kasvavan15.12.2025 01:00:00 EET | Tiedote
Kuntaliiton syksyllä 2025 tekemän selvityksen mukaan hyvinvointia tukeva henkilöstö on jo kiinteä osa ammatillisten oppilaitosten arkea. Peräti 80 prosenttia koulutuksen järjestäjistä arvioi hyvinvointihenkilöstön tarpeen kasvavan, ja loput 20 prosenttia uskoo sen pysyvän nykyisellään. Yksikään vastaaja ei ennakoi tarpeen vähenevän. Tarpeen kasvua selittävät muun muassa oppimisen tuen laajeneminen, oppivelvollisuusiän pidentyminen sekä ennaltaehkäisevän työn merkityksen korostuminen. Samalla yhteistyön tiivistäminen hyvinvointialueiden kanssa nousee keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Kuntouttavan opetuksen kehittäminen edellyttäisi entistä tiiviimpää yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ammatillisen koulutuksen välillä.
Enkät: Kommunens strama ekonomi minskar resurserna för kommunikation11.12.2025 08:55:00 EET | Pressmeddelande
Kommunernas strama ekonomiska situation påverkar resurserna för kommunikationen, enligt Kommunförbundets kommunikationsenkät. Två tredjedelar av kommunikatörerna som svarat på enkäten bedömer att kommunens ekonomiska situation påverkar kommunikationen och marknadsföringen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme