Uusi kestävän kehityksen laina kannustaa kuntia ilmastotyöhön
Kuntarahoituksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistiedote
Kuntarahoitus alkaa tarjota edullisempaa lainaa kunnille, jotka tekevät tavoitteellista päästövähennystyötä. Kuntarahoituksen ja Suomen ympäristökeskuksen luoman mallin mukaan koron marginaali alenee jokaisena lainavuotena, jolloin kunta saavuttaa tai alittaa päästövähennystavoitteensa.
Kunnat voivat hakea kestävän kehityksen lainaa 21. tammikuuta 2025 alkaen.
Kunta voi nostaa kestävän kehityksen lainaa, jos sillä on voimassa oleva, kuluvalla tai edellisellä valtuustokaudella laadittu ilmastosuunnitelma. Lainasta saatava etu puolestaan edellyttää päästövähennyksiä.
Päästöjen leikkaamista ohjaa vuoteen 2050 asti ulottuva päästövähennyspolku, joka määräytyy kuntakohtaisen, Suomen ympäristökeskus Syken määrittelemän tavoiteuran mukaan. Tavoiteura mittaa käytännössä kunnan Hinku-laskentasääntöjen mukaisia käyttöperusteisia kasvihuonekaasupäästöjä.
Kestävän kehityksen lainaa voi nostaa talousarviolainana, jonka käyttöä ei ole sidottu ennalta määritettyihin hankkeisiin. Lainaan sisältyy kahden korkopisteen (0,02 %) marginaalialennus niiltä lainakauden vuosilta, joilla kunnan päästövähennykset ovat kuntakohtaisella tavoiteuralla tai sen alla.
Kunta voi ylittää lainan aikana tavoiteuran tason, jolloin se ei saa marginaalialennusta kyseiseltä vuodelta. Kunta voi kuitenkin saada marginaalialennuksen lainan seuraavilta vuosilta, jos sen päästövähennykset palaavat tavoiteuran tasolle tai sen alle.
Laina poikkeaa Kuntarahoituksen vakiintuneista vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen tuotteista niin, ettei sitä sidota ennalta tiettyyn hankkeeseen tai kohteeseen.
– Rahoitus on pohjimmiltaan hinnan ja riskien tasapainon arviointia. Ilmastoriskien rooli kasvaa jatkossa ja kuntien toimia arvioidaan entistä tarkemmin. Meille on luottolaitoksena etu, että Suomen kunnat satsaavat ilmastokestävyyteensä: silloin Kuntarahoituksella on hyvät edellytykset olla vähäriskinen ja ajassa elävä vastapuoli varainhankintamarkkinoilla, Kuntarahoituksen kestävän rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä sanoo.
Muun muassa maantieteelliset ominaisuudet, paikalliset ilmasto-olosuhteet ja elinkeinorakenne vaikuttavat siihen, mitä päästöjä kunta voi realistisesti vähentää.
– Eroavaisuuksien vuoksi tavoiteurat ovat kuntakohtaisia, jotta kunnille asetettavat tavoitteet olisivat oikeudenmukaisia, erikoistutkija Santtu Karhinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Kannustin suunnitelmalliseen ilmastotyöhön
Pääministeri Orpon hallitus poisti vuoden 2025 alusta edellisellä hallituskaudella kunnille säädetyn velvoitteen ilmastosuunnitelmien laatimiseen. Kestävän kehityksen laina palauttaa kannustimen jatkaa aloitettujen suunnitelmien kehitystä.
Karhisen mielestä uusi lainatuote konkretisoi kuntapäättäjille suunnitelmallisen ilmastotyön hyötyjä. Kunnilla on kokoaan suurempi kyky luoda kestävää tulevaisuutta.
– Kunnan suorat mahdollisuudet vaikuttaa alueellaan syntyviin päästöihin vaihtelevat 5 ja 15 prosentin välillä, mutta niillä on paljon välillistä vaikutusvaltaa. Kunnat asettavat kehyksiä kuntalaisten ja alueen yritysten toiminnalle, jakavat tietoa ja näyttävät toiminnallaan esimerkkiä. Lisäksi kunnilla on valtaa ohjata omistamiaan energiayhtiöitä. Maankäytön suunnittelulla kunnat voivat laajasti vaikuttaa siihen, miten kunnan alueella asutaan, rakennetaan ja liikutaan. Ilmastopolitiikan strategia päätetään valtakunnallisesti, mutta käytännön työ tapahtuu kunnissa, Karhinen korostaa.
Lisätietoja
Kestävän rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä, Kuntarahoitus, puh. +358 50 348 2520, rami.erkkilä@kuntarahoitus.fi
Erikoistutkija Santtu Karhinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 889, santtu.karhinen@syke.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Kuntarahoitus Oyj
Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia. Kuntarahoituksen omistajiin kuuluvat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Konsernin tase on yli 50 miljardia euroa.
Kuntarahoitus tavoittelee parempaa tulevaisuutta vastuullisesti asiakkaidensa kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat ja kuntayhtymät, hyvinvointialueet, hyvinvointiyhtymät, näiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä valtion tukema asuntotuotanto. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.
Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivinen suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.
Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Selvitys: Merituulivoima ohjattava herkimpien lintualueiden ulkopuolelle4.7.2025 08:57:54 EEST | Tiedote
Merituulivoimalat tulisi rakentaa lintujen suojelemiseksi kokonaan riskialtteimpien alueiden ulkopuolelle, suosittaa Suomen ympäristökeskuksen julkaisema selvitys. Laajan asiantuntijajoukon valmistelema raportti kokoaa yhteen Suomen merialueen herkät lintualueet ja esittää suosituksia merituulivoiman suunnittelun tueksi.
Antalet observationer av cyanobakterier har ökat något i insjöar, längs kusten och i öppna havsområden i Finska viken3.7.2025 13:07:32 EEST | Pressmeddelande
Situationen med cyanobakterier i insjöar utvecklas på ett sätt som är typiskt för högsommaren, medan det vid kustområden har observerats något färre alger än vanligt. I östra Finska viken har cyanobakterier dock observerats både vid kusten och på öppet hav. De kraftiga vindarna i slutet av veckan blandar om vattnet och gör det svårare att observera algerna.
The number of blue-green algae observations has slightly increased in inland waters, along the coast, and in the open sea areas of the Gulf of Finland3.7.2025 13:06:05 EEST | Press release
The blue-green algae situation in inland waters is progressing in a manner typical for midsummer, while slightly less algae than usual have been observed in coastal areas. However, in the eastern Gulf of Finland, blue-green algae have been detected both along the coast and in open sea areas. Strong winds later in the week will mix the water, making it more difficult to observe the algae.
Sinilevähavaintojen määrä lisääntynyt hieman sisävesillä, rannikolla ja Suomenlahden avomerialueilla3.7.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sisävesien sinilevätilanne etenee keskikesälle tyypilliseen tapaan, rannikkoalueilla levää on puolestaan havaittu hieman tavallista vähemmän. Itäisellä Suomenlahdella sinilevää on kuitenkin havaittavissa niin rannikolla kuin avomerialueilla. Loppuviikon kovat tuulet sekoittavat sinilevän veteen vaikeuttaen sen havainnointia.
Finnish Environment Institute and Kuva Space partner to enhance water quality monitoring3.7.2025 10:32:15 EEST | Press release
This public-private partnership will test the use of hyperspectral satellite observations in developing further the national algae monitoring.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme