IMF julkaisee maaraportin Suomen taloudesta
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on saanut päätökseen vuosittaisen arvionsa Suomen talouden tilasta ja näkymistä. IMF:n johtokunta hyväksyi raportin 15. tammikuuta, ja se julkaistaan tiistaina 21. tammikuuta.
IMF:n mukaan Suomen talous on alkanut toipua taantumasta, mutta rakennussektorin heikkous ja ulkoisen kysynnän vaimeus hidastavat toipumista. Kasvun odotetaan kiihtyvän maltillisesti, 1,5 prosenttiin vuonna 2025, ja pysyvän keskipitkällä aikavälillä hieman alle puolentoista prosentin vauhdissa. Suomen talouden näkymiä heikentävät kuitenkin negatiiviset ulkoiset riskit. Lisäksi IMF tuo analyysissaan esiin mm. julkisen talouden haasteet, pankkisektorin vahvuuden ja rahoitusjärjestelmään kohdistuvat riskit.
IMF suosittelee Suomelle politiikkatoimia, jotka tukisivat kasvua ja vahvistaisivat taloutta. IMF:n politiikkasuosituksissa korostuvat julkisen talouden vakauttaminen ja velkasuhteen laskeminen, työvoimaan osallistumisen lisääminen, koulutustason nostaminen ja koulutetun ulkomaisen työvoiman houkuttelu. Tuottavuuden kasvua tulisi tukea rakenneuudistuksilla.
Laaja raportti käsittelee perusteellisesti talouden näkymiä ja riskejä sekä mm. julkista taloutta, tuottavuuden kehitystä ja rahoitusmarkkinoita.
Raportti perustuu keskusteluihin, joita IMF:n asiantuntijat kävivät marraskuussa 2024 suomalaisten viranomaisten, työmarkkinaosapuolten, yksityisten rahoituslaitosten, tutkimuslaitosten ja muiden tahojen kanssa, ja IMF:n asiantuntijoiden analyyttiseen työhön. Raportti edustaa IMF:n asiantuntijoiden arvioita ja näkemyksiä.
IMF seuraa jäsenmaidensa talouskehitystä tarkasti. IMF:n asiantuntijat vierailevat vuosittain jäsenmaissa tavaten laajasti erilaisia vastapuolia. Kerättyjen tietojen ja oman analyysinsa perusteella IMF laatii laajan selvityksen jäsenmaiden talouden tilasta ja antaa politiikkasuosituksia, joiden tarkoitus on tukea jäsenmaita talouspolitiikassa. Tämä nk. artikla IV -konsultaation maaraportti julkaistaan IMF:n johtokunnan hyväksymänä.
Englanninkielinen maaraportti on luettavissa IMF:n verkkopalvelussa Suomen maasivulla.
IMF:n lausunto Suomen taloudesta (Suomen Pankin tiedote 8.11.2024)
Taustatietoa Suomen Pankin kansainvälisestä yhteistyöstä ja IMF:stä
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anni NorringVanhempi ekonomisti
Puh:+358 9 183 2120anni.norring@bof.fiLinkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Marja Nykänen utnämnd till medordförande i Finansiella stabilitetsrådets regionala konsultativa grupp för Europa1.7.2025 17:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utnämningen stärker Finlands aktiva roll som främjare av global finansiell stabilitet.
Marja Nykänen nimitetty kansainvälisen rahoitusvakausneuvoston Euroopan alueellisen ryhmän toiseksi puheenjohtajaksi1.7.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Nimitys vahvistaa Suomen aktiivista roolia kansainvälisen rahoitusvakauden edistäjänä.
Marja Nykänen appointed as Co-Chair of Financial Stability Board’s Regional Consultative Group for Europe1.7.2025 17:00:00 EEST | Press release
This appointment reinforces Finland’s active role in fostering international financial stability.
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme