Oikeusjärjestelmämme on kattava, mutta monimutkainen viidakko
Tuoreen Oikeusolot 2025 -katsauksen mukaan suomalainen oikeusjärjestelmä on kansalaisen näkökulmasta monimutkainen palveluviidakko, mikä voi aiheuttaa haasteita oikeudellisten ongelmien ratkaisemiselle.
Oikeudellisen ongelman eteenpäin viemistä haastaa se, että kansalaisen on vaikeaa tunnistaa toimivaltaista viranomaista. Kansalaisen on myös vaikea arvioida sitä, miten eri viranomaisten erilaiset prosessit vaikuttavat asian käsittelyyn.
Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin eli Krimon laatiman katsauksen mukaan oikeusjärjestelmämme käsittelyajat ovat edelleen melko pitkiä. Asioiden käsittelyaikaa pidentää se, ettei asia välttämättä ratkea yhden toimijan käsittelyssä. Esimerkiksi kuluttajariitoja voidaan käsitellä kuluttajariitalautakunnassa ja sen jälkeen tuomioistuimessa.
- Kuluttajariitalautakunnassa asian käsittely saattoi kestää asiaryhmästä riippuen keskimäärin jopa yli 20 kuukautta. Kun tähän lisää sen, että laajojen riita-asioiden käsittely käräjäoikeudessa kesti keskimäärin 9–10 kuukautta ja hovioikeuksissa 6,5–7,5 kuukautta, voi asian kokonaiskäsittelyaika muodostua kohtuuttoman pitkäksi, kertoo väitöskirjatutkija Sofia Selkämaa Helsingin yliopistosta.
Toimijoiden resurssit ja ruuhkautuminen vaikuttavat siihen, kuinka joutuisasti asioita voidaan käsitellä.
Riita-asioissa oikeuskulut kasvaneet jo pitkään
Vaikka ilmaisiakin palveluita on, oikeuden saaminen voi vaatia runsaasti taloudellisia resursseja.
- Kuluja voi kertyä erilaisista käsittelymaksuista ja oikeudelliseen apuun turvautumisesta. Esimerkiksi riita-asioissa oikeudenkäyntikulut ovat jo pitkään olleet kasvussa käsittelyaikojen pidentymisen ja avustajien kasvaneiden palkkioiden myötä, sanoo projektisuunnittelija Inka Järvikangas Helsingin yliopistosta.
Katsauksen mukaan oikeudenhoitojärjestelmän organisaatioissa kerätään paljon tietoa, mutta tiedon laatu vaihtelee. Haasteita liittyy esimerkiksi tiedon tarkkuuteen, vertailukelpoisuuteen ja saatavuuteen.
- Tuotettu tieto ei siis aina tue tiedolla johtamista ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa, toteaa yliopistonlehtori Virve Toivonen Helsingin yliopistosta.
Uudistettu katsaus kokoaa tietoa oikeusjärjestelmästä
Oikeusolot-katsaus on yleiskuva Suomen oikeusoloista ja -järjestelmästä. Siihen on koottu ja jäsennetty tietoa, jonka avulla voidaan arvioida kotimaista oikeudenhoitojärjestelmää kokonaisuutena. Katsauksen ulkopuolelle on rajattu rikosprosessiin liittyvät asiat.
Oikeusolot-katsaukseen koottua tietoa voidaan käyttää apuna yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja keskustelussa. Julkaisu on suunnattu sekä tavalliselle kansalaiselle että tutkijoille ja esimerkiksi lainvalmistelun parissa työskenteleville ammattilaisille.
Oikeusolot-katsaus julkaistaan nyt neljättä kertaa. Julkaisua on uudistettu ja se on tyyliltään erilainen: Oikeusolot 2025 -katsaukseen on ajankohtaisen tutkimuksen lisäksi koottu runsaasti tietoa erilaista oikeudellisista toimijoista ja ilmiöistä, jotka näkyvät kansalaisen elämässä.
Lisätiedot:
Inka Järvikangas, projektisuunnittelija
Puh. 050 531 0268
inka.jarvikangas@helsinki.fi
Linkki katsaukseen: https://researchportal.helsinki.fi/en/publications/oikeusolot-2025-katsaus
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.
Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen käytössä isoja maakohtaisia eroja12.6.2025 11:08:32 EEST | Tiedote
Suomessa täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen (CAM) käyttö laski yleisellä tasolla vuodesta 2014 vuoteen 2023. CAM-hoitojen käyttö on kokonaisuutena tarkastellen pysynyt suhteellisen vakaana viimeisenä vuosikymmenenä Euroopassa. CAM-hoitojen käytössä on kuitenkin jyrkkiä eroja maiden välillä.
Leikkausten jälkeisissä laskimotukos- ja verenvuotoriskeissä huomattavia eroja12.6.2025 09:02:16 EEST | Tiedote
Yli 10 miljoonan potilaan tiedot kattava tutkimus osoittaa, että riskit vaihtelevat huomattavasti leikkaustyypistä riippuen, mikä korostaa yksilöllisen riskinarvioinnin tärkeyttä. Tutkijat kehittivät uuden työkalun leikkauskomplikaatioiden riskien arviointiin.
Ultraprosessoitu ruoka saattaa vaikuttaa aivoihin ja johtaa ylensyöntiin11.6.2025 08:37:27 EEST | Tiedote
Laaja kansainvälinen tutkimus löysi yhteyden ultraprosessoidun ruoan ja aivojen rakenteellisten muutosten välillä.
Henkistä väkivaltaa ei tunnisteta riittävän hyvin lastensuojelussa ja huostaanottopäätöksissä10.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Lapsiin kohdistuva henkinen väkivalta tulee lastensuojelun tietoon useimmiten lastensuojeluilmoituksissa. Väkivallan kuvailu kuitenkin hälvenee vähitellen asiakirjoissa ja huostaanotto perustellaan usein lapsen omalla oireilulla tai käyttäytymisellä ilman taustatekijöiden huomiointia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme