Ihmisten ja lintujen vuorovaikutussuhteiden ymmärtäminen auttaa luomaan kestävää pohjaa luonnonsuojelulle
Lintujen esteettinen viehättävyys ihmisten silmissä vaikuttaa merkittävästi siihen, miten ihmiset suhtautuvat lintuihin. Viehättävyys voi sekä edistää positiivista suhdetta lähialueen lintuihin että lisätä niiden kaupallista käyttöä, selviää Helsingin yliopiston tutkimuksessa.

Anna Haukka kehitti väitöskirjatyössään mittarin lintujen esteettiselle arvolle, tutki sen kytköksiä lintujen ominaisuuksiin ja lintulajien kauppaan. Lisäksi hän selvitti ruokinnan muutosten kautta Suomen paikallistason lintujen ja ihmisten suhteita.
Haukan tutkimuksen mukaan ihmisten arvot ja teot vaikuttavat merkittävästi luonnonvaraisiin lajeihin. Ihmistä esteettisesti viehättävät lajit voivat toisinaan saada enemmän huomiota, ja sen myötä suojelutoimia osakseen, mutta ne ovat myös alttiimpia kaupan aiheuttamille uhille. Paikallistason muutokset lintujen talviruokinnassa osoittavat, että ihmisten halu nähdä erilaisia lintuja vaikuttaa ruokintapaikkojen määrään.
Lintujen esteettinen arvo
Haukka loi mittarin, jonka avulla voidaan ensimmäistä kertaa arvioida kaikkien lintujen viehättävyyttä ihmisten silmissä. Haukan tutkimuksen mukaan viehättävimpään kärkeen nousee hyvinkin erinäköisiä lintuja, mutta keskimäärin viehättävät erityisesti ne linnut, joiden värit ovat kirkkaimpia ja harvinaisimpia lintujen joukossa. Näitä ovat esimerkiksi kuningaskalastajan sininen ja punarinnan punainen väri. Myös lintujen pieni koko, ja erilaiset koristeet, kuten pyrstön pituus sekä töyhdöt vaikuttavat linnun viehättävyyteen. Suurikokoisista linnuista erityisesti pöllöt saavat korkeita pisteitä viehättävyydestään.
─ Kaikista maailman linnuista ulkonäöltään viehättävimpien kärkeen kohoaa useita kolibrilajeja, jotka ovat pieniä, ja niillä on tutkitusti lintujen joukosta kaikkein säkenöivimmät värit. Värien harvinaisuus on yleisestikin yksi lintujen viehättävyyttä vahvimmin ennustava tekijä, kertoo väitöskirjatutkija Anna Haukka Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.
Esteettisen arvon vaikutukset lintulajien kauppaan
Viehättävät linnut ovat alttiimpia joutumaan luonnonvaraisten lajien kaupan kohteeksi. Tämä koskee erityisesti elävien lintujen kauppaa, jossa esteettiset arvot voivat ennustaa tulevia kauppatrendejä.
─ Maailmanlaajuisesti hieman yli tuhat lintulajia on jo uhanalaisia kaupan vuoksi. Ymmärrys esteettisen arvon vaikutuksesta kaupan kohteeksi joutumiseen auttaa luomaan ennaltaehkäiseviä toimia uhanalaistumisen estämiseksi, sanoo Haukka.
Ulkonäön samankaltaisuus jo kaupattujen lajien kanssa voi auttaa ennustamaan, mitkä lajit ovat tulevaisuudessa haluttuja kaupassa. Erityisesti tämä tulos koskee eläviä, eli enimmäkseen lemmikiksi tai muista kulttuurisista syistä esillä pidettäväksi myytäviä, lintuja. Tässä tutkimuksessa asiaa selvitettiin ensimmäistä kertaa näin laajassa mittakaavassa, siten, että mukana olivat kaikki linturyhmät. Värikkäiden lintujen, kuten papukaijojen lisäksi esimerkiksi monet petolinnut, kuten usein ruskean sävyiset pöllöt ovat viehättäviä ja haluttuja eläinkaupassa.
Paikalliset suhteet lintuihin vaihtelevat maailmalla
Ihmisillä on erilaisia suhteita lintuihin eri alueilla. Esimerkiksi Suomessa kirkasväristä tikliä ihaillaan ruokintapaikoilla, kun taas eteläisellä Välimeren alueella niitä saatetaan luonnonvaraisena ihailun lisäksi pyytää häkkilinnuksi.
Haukan tutkimus korostaa, että ihmisten ja muiden lajien vuorovaikutussuhteiden ymmärtäminen on avain kestävien luonnonsuojelutoimien kehittämisessä. Niiden ymmärtäminen vähentää ihmisten mieltymysten vaikutusta luonnonsuojelun ekologisesti tehokkaiden keinojen valinnassa, ja auttaa saamaan huomiota myös niille lajeille, jotka keskimäärin eivät ole niin viehättäviä.
─ Ihmisten vaikutukset maapallon luonnonvaraisiin lajeihin ja ekosysteemeihin ovat valtaisia. Tutkimustieto ihmisten käsityksistä, arvoista ja teoista sekä niiden vaikutuksista lajeihin auttaa muuttamaan toimiamme kestävämmiksi ja torjumaan luontokatoa, summaa Haukka.
Väitös
FM Anna Haukka väittelee 24.1.2025 kello 13 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Understanding Human-Bird Interactions - Aesthetic Values, Wildlife Trade and Bird-feeding Practices". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Tekla Hultin (F3003), 3 krs, Päärakennus, Fabianinkatu 33. Vastaväittäjänä on professori Zoe Davies, University of Kent, ja kustoksena on Johanna Mappes. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna HaukkaVäitöskirjatutkija
anna.haukka@helsinki.fiEeva KarmitsaViestintä, Helsingin yliopisto
Puh:0294158461Puh:0504150396eeva.karmitsa@helsinki.fiHelsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vuoden dosentti 2025 on Esko M. Laine1.4.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston dosenttiyhdistys on valinnut vuoden 2025 dosentiksi ma. yliopistonlehtorin, kirkkohistorian dosentti, teologian tohtorin Esko M. Laineen.
Helsingin yliopiston sijoitustoiminta menestyi erinomaisesti vuonna 202431.3.2025 09:10:33 EEST | Tiedote
Sijoitustoiminnan tuotto oli yli 18 prosenttia ja sijoitusvarallisuus kasvoi 122 miljoonaa euroa. Sijoitusraportti 2024 on julkaistu.
Rahapelilainsäädäntö: asiantuntijoita medialle27.3.2025 13:27:49 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on julkaissut tutkimuksen perustuvan politiikkasuosituksen rahapelilainsäädännöstä. Tutkimustieto osoittaa selvästi, että rahapelien markkinointia on säädeltävä huomattavasti uutta lakiehdotusta tiukemmin haittojen ehkäisemiseksi.
J. V. Snellman -palkinto ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkolalle26.3.2025 17:45:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellman -palkinnon professori Maijaliisa Erkkolalle tunnustuksena ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä. Erkkola on puolustanut ja popularisoinut ravitsemukseen liittyvää tutkimustietoa rohkeasti ja pitkäjänteisesti.
Helsingin yliopisto oli jälleen hakijoiden ykköstoive yhteishaussa26.3.2025 11:09:31 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 35 000. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto sekä ensisijaisten hakijoiden määrän että hakijoiden kokonaismäärän perusteella. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme