Ihmisten ja lintujen vuorovaikutussuhteiden ymmärtäminen auttaa luomaan kestävää pohjaa luonnonsuojelulle

Anna Haukka kehitti väitöskirjatyössään mittarin lintujen esteettiselle arvolle, tutki sen kytköksiä lintujen ominaisuuksiin ja lintulajien kauppaan. Lisäksi hän selvitti ruokinnan muutosten kautta Suomen paikallistason lintujen ja ihmisten suhteita.

Haukan tutkimuksen mukaan ihmisten arvot ja teot vaikuttavat merkittävästi luonnonvaraisiin lajeihin. Ihmistä esteettisesti viehättävät lajit voivat toisinaan saada enemmän huomiota, ja sen myötä suojelutoimia osakseen, mutta ne ovat myös alttiimpia kaupan aiheuttamille uhille. Paikallistason muutokset lintujen talviruokinnassa osoittavat, että ihmisten halu nähdä erilaisia lintuja vaikuttaa ruokintapaikkojen määrään.

Lintujen esteettinen arvo 

Haukka loi mittarin, jonka avulla voidaan ensimmäistä kertaa arvioida kaikkien lintujen viehättävyyttä ihmisten silmissä. Haukan tutkimuksen mukaan viehättävimpään kärkeen nousee hyvinkin erinäköisiä lintuja, mutta keskimäärin viehättävät erityisesti ne linnut, joiden värit ovat kirkkaimpia ja harvinaisimpia lintujen joukossa. Näitä ovat esimerkiksi kuningaskalastajan sininen ja punarinnan punainen väri. Myös lintujen pieni koko, ja erilaiset koristeet, kuten pyrstön pituus sekä töyhdöt vaikuttavat linnun viehättävyyteen. Suurikokoisista linnuista erityisesti pöllöt saavat korkeita pisteitä viehättävyydestään.

─  Kaikista maailman linnuista ulkonäöltään viehättävimpien kärkeen kohoaa useita kolibrilajeja, jotka ovat pieniä, ja niillä on tutkitusti lintujen joukosta kaikkein säkenöivimmät värit. Värien harvinaisuus on yleisestikin yksi lintujen viehättävyyttä vahvimmin ennustava tekijä, kertoo väitöskirjatutkija Anna Haukka Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Esteettisen arvon vaikutukset lintulajien kauppaan

Viehättävät linnut ovat alttiimpia joutumaan luonnonvaraisten lajien kaupan kohteeksi. Tämä koskee erityisesti elävien lintujen kauppaa, jossa esteettiset arvot voivat ennustaa tulevia kauppatrendejä.

 ─ Maailmanlaajuisesti hieman yli tuhat lintulajia on jo uhanalaisia kaupan vuoksi. Ymmärrys esteettisen arvon vaikutuksesta kaupan kohteeksi joutumiseen auttaa luomaan ennaltaehkäiseviä toimia uhanalaistumisen estämiseksi, sanoo Haukka.

Ulkonäön samankaltaisuus jo kaupattujen lajien kanssa voi auttaa ennustamaan, mitkä lajit ovat tulevaisuudessa haluttuja kaupassa. Erityisesti tämä tulos koskee eläviä, eli enimmäkseen lemmikiksi tai muista kulttuurisista syistä esillä pidettäväksi myytäviä, lintuja. Tässä tutkimuksessa asiaa selvitettiin ensimmäistä kertaa näin laajassa mittakaavassa, siten, että mukana olivat kaikki linturyhmät. Värikkäiden lintujen, kuten papukaijojen lisäksi esimerkiksi monet petolinnut, kuten usein ruskean sävyiset pöllöt ovat viehättäviä ja haluttuja eläinkaupassa.

Paikalliset suhteet lintuihin vaihtelevat maailmalla

Ihmisillä on erilaisia suhteita lintuihin eri alueilla. Esimerkiksi Suomessa kirkasväristä tikliä ihaillaan ruokintapaikoilla, kun taas eteläisellä Välimeren alueella niitä saatetaan luonnonvaraisena ihailun lisäksi pyytää häkkilinnuksi.

Haukan tutkimus korostaa, että ihmisten ja muiden lajien vuorovaikutussuhteiden ymmärtäminen on avain kestävien luonnonsuojelutoimien kehittämisessä. Niiden ymmärtäminen vähentää ihmisten mieltymysten vaikutusta luonnonsuojelun ekologisesti tehokkaiden keinojen valinnassa, ja auttaa saamaan huomiota myös niille lajeille, jotka keskimäärin eivät ole niin viehättäviä.

─ Ihmisten vaikutukset maapallon luonnonvaraisiin lajeihin ja ekosysteemeihin ovat valtaisia. Tutkimustieto ihmisten käsityksistä, arvoista ja teoista sekä niiden vaikutuksista lajeihin auttaa muuttamaan toimiamme kestävämmiksi ja torjumaan luontokatoa, summaa Haukka.

Väitös 

FM Anna Haukka väittelee 24.1.2025 kello 13 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Understanding Human-Bird Interactions - Aesthetic Values, Wildlife Trade and Bird-feeding Practices". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Tekla Hultin (F3003), 3 krs, Päärakennus, Fabianinkatu 33. Vastaväittäjänä on professori Zoe Davies, University of Kent, ja kustoksena on Johanna Mappes. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.