80 prosenttia yrityksistä epäonnistuu tekoälyn käyttöönotossa – uusi tutkimus selittää miksi
23.1.2025 09:30:00 EET | Aalto-yliopisto | Tiedote
Yritysten ei pidä syyttää vain teknologiaa, vaan tutkijoiden mukaan johtajien tulisi myös ymmärtää ja käsitellä niitä tunteita, jotka johtavat tekoälyn käyttöönoton epäonnistumiseen.
Tekoäly voi tutkitusti parantaa päätöksentekoa, jouduttaa innovaatioita ja auttaa johtajia lisäämään työntekijöiden tuottavuutta. Tästä ja useimpien yritysten parhaista pyrkimyksistä huolimatta tutkimukset kuitenkin osoittavat, että vain noin viidennes yrityksistä onnistuu tekoälyteknologioiden hyödyntämisessä toivomallaan tavalla. Emmekä me oikein tiedä, miksi näin on, sanoo apulaisprofessori Natalia Vuori Aalto-yliopistosta.
Vuoren mukaan ymmärryksen puute johtuu ainakin osin siitä, että epäonnistumisia tutkitaan tyypillisesti vain joko teknologian itsensä tai käyttäjien sen toiminnasta tekemien arvioiden näkökulmasta. Näiden sijaan pitäisi tarkemmin katsoa ihmisiä.
”Havaitsimme, että kyse ei niinkään ole tekoälystä tai sen kyvyistä, vaan ihmisten tunteista ja reaktioista tekoälyä kohtaan – sekä siitä, miten johtajat osaavat näitä käsitellä”, Vuori sanoo.
Vuoren tutkimusryhmä seurasi yli vuoden ajan 600 työntekijän konsultointiyritystä, joka pyrki kehittämään ja ottamaan käyttöön uuden tekoälytyökalun. Työkalun oli tarkoitus kartoittaa työntekijöiden digitaalista jalanjälkeä, selvittää heidän taitojaan ja kykyjään, sekä lopulta rakentaa kokonaiskuva osaamisesta yrityksessä. Tulosten oli määrä auttaa yritystä valitsemaan parhaiten soveltuvat ihmiset konsultointihankkeisiin ja samalla pilotoida tekoälyohjelmaa myytäväksi omille asiakkailleen.
Vajaan kahden vuoden kuluttua yritys hautasi kokeilun – ja tuotteen. Mitä tapahtui?
Kävi ilmi, että vaikka osa työntekijöistä piti työkalua erittäin arvokkaana ja hyödyllisenä, he eivät tunteneet oloaan mukavaksi, kun tekoäly seurasi heidän kalenterimerkintöjään, sisäistä viestintäänsä ja muita päivittäisiä toimiaan. Siksi he joko lakkasivat kokonaan antamasta tietojaan tai alkoivat manipuloida järjestelmää syöttämällä sille tietoja, joiden he uskoivat hyödyttävän omaa urakehitystään. Tämän seurauksena tekoälyn tuottama tieto muuttui yhä epätarkemmaksi. Syntyi noidankehä, kun käyttäjät entisestään menettivät luottamustaan ohjelman kykyihin.
”Johtajat eivät voineet ymmärtää, miksi tekoälyn käyttö väheni. He tekivät paljon töitä edistääkseen työkalujen käyttöä ja yrittivät selittää, miten tietoja käytettiin. Käyttö väheni silti”, Vuori kertoo.
Hänen mukaansa kyseinen tapaustutkimus kuvastaa hyvin toistuvaa kaavaa tekoälyn ja yleisemminkin uuden teknologian käyttöönotossa. Parhaillaan tutkimusryhmä kerää tietoja Microsoft Copilot -tekoälyohjelmiston käytöstä, ja alustavat tulokset osoittavat samaan suuntaan.
Mitä johtajien siis pitäisi tehdä?
Tutkijat havaitsivat, että työntekijät jakautuivat neljään ryhmään suhtautumisessaan uuteen teknologiaan: täysi luottamus, täysi epäluottamus, epämukava luottamus ja sokea luottamus. Jaottelun pohjana oli jako kognitiiviseen luottamukseen, eli uskooko henkilö, että teknologia on hyödyllinen, sekä emotionaaliseen luottamukseen eli tunteisiin järjestelmää kohtaan.
Täyden luottamuksen ryhmään kuuluvilla henkilöillä oli korkea luottamus sekä kognitiivisella että emotionaalisella tasolla, kun taas toiseen ryhmään kuuluvilla henkilöillä oli alhainen luottamus molemmilla tasoilla. Epämukava luottamus merkitsi korkeaa kognitiivista luottamusta, mutta matalaa emotionaalista luottamusta, sokea luottamus taas päin vastoin.
Tutkimus paljasti, että mitä vähemmän ihmiset luottivat tekoälytyökaluun emotionaalisesti, sitä enemmän he rajoittivat, vetäytyivät tai manipuloivat digitaalista jalanjälkeään. Näin tapahtui vaikka heillä olisi ollut kognitiivista luottamusta teknologiaan. Tulokset antavatkin yrityksille mahdollisuuden laatia strategioita, joiden avulla tekoälyn käyttöönotto onnistuu tulevaisuudessa paremmin.
"Tekoälyn käyttöönotto ei ole pelkästään teknologinen haaste – se on myös johtajuuden haaste. Onnistuminen riippuu luottamuksen ymmärtämisestä ja tunteiden huomioimisesta sekä siitä, että työntekijät tuntevat innostusta tekoälyn käytöstä ja sen kokeilemisesta", sanoo Vuori.
"Ilman tätä ihmiskeskeistä lähestymistapaa ja kullekin ryhmälle räätälöityjä strategioita edes kaikkein älykkäin tekoäly ei kykene lunastamaan täyttä potentiaaliaan.”
Lue alkuperäinen tutkimusartikkeli täältä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Natalia Vuori
Apulaisprofessori, Aalto-yliopisto
natalia.vuori@aalto.fi
050 379 1013
Kuvat

Linkit
Tietoa julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Kutsu: Miten Juhani Pallasmaa on vaikuttanut kansainväliseen arkkitehtuuriin? Huippuarkkitehdit kokoontuvat Pallasmaan 90-vuotisjuhlaseminaariin 25.9.4.9.2026 11:45:00 EEST | Kutsu
Miten Juhani Pallasmaan ajattelu arkkitehtuurista, aistimisesta ja ihmisen kokemuksesta elää tämän päivän arkkitehtuurissa? Pallasmaan 90-vuotisjuhlaseminaari tuo Aalto-yliopistoon joukon kansainvälisesti tunnettuja arkkitehteja ja Pallasmaan ajattelun jatkajia.
Kolme nousevaa Aalto-yliopiston tutkijaa sai EU:n kilpaillun rahoituksen3.9.2026 13:00:00 EEST | Tiedote
Dominik Baumann, Tero Mäkinen ja Owies Wani kehittävät tutkimushankkeissaan tekoälyagenttien kouluttamista vahvistusoppimisessa. materiaalivaurioiden fysiikan malleja ja elektrolyyttirakennetta energian varastointiin.
Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä: Tekoälyn ajassa yliopistokoulutus rakentaa kykyä oppia, ajatella kriittisesti ja tehdä yhteistyötä1.9.2026 15:10:59 EEST | Tiedote
Yliopistossa yhdistyvät ne asiat, joita yhteiskunta juuri nyt eniten tarvitsee: ymmärrys ympäröivästä maailmasta ja uusimmista teknologioista sekä inhimillinen kyky kyseenalaistaa, arvioida ja innovoida, sanoo rehtori Ilkka Niemelä. Aalto-yliopiston lukuvuoden avajaisia vietettiin tiistaina 1. syyskuuta 2026.
Metallien kiertotalouden pioneeri Mari Lundström sai kansainvälisesti arvostetun Faradayn mitalin26.8.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Professori Mari Lundström on ensimmäinen sähkökemian Faradayn mitalilla palkittu suomalaistutkija. Aiempien mitalistien joukosta löytyy muun muassa Millennium-teknologiapalkinnon saaja sekä Nobel-voittajan ohjaaja.
Aalto-yliopisto tarjoaa valmiita oppituntimateriaaleja kyberturvallisuuden opettamiseen peruskoululaisille19.8.2026 13:25:00 EEST | Tiedote
Materiaalin avulla voidaan opettaa 3.–6.-luokkalaisille esimerkiksi turvallista netinkäyttöä, huijausten tunnistamista, henkilökohtaisten tietojen suojaamista sekä kriittistä ajattelua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme