80 prosenttia yrityksistä epäonnistuu tekoälyn käyttöönotossa – uusi tutkimus selittää miksi
23.1.2025 09:30:00 EET | Aalto-yliopisto | Tiedote
Yritysten ei pidä syyttää vain teknologiaa, vaan tutkijoiden mukaan johtajien tulisi myös ymmärtää ja käsitellä niitä tunteita, jotka johtavat tekoälyn käyttöönoton epäonnistumiseen.
Tekoäly voi tutkitusti parantaa päätöksentekoa, jouduttaa innovaatioita ja auttaa johtajia lisäämään työntekijöiden tuottavuutta. Tästä ja useimpien yritysten parhaista pyrkimyksistä huolimatta tutkimukset kuitenkin osoittavat, että vain noin viidennes yrityksistä onnistuu tekoälyteknologioiden hyödyntämisessä toivomallaan tavalla. Emmekä me oikein tiedä, miksi näin on, sanoo apulaisprofessori Natalia Vuori Aalto-yliopistosta.
Vuoren mukaan ymmärryksen puute johtuu ainakin osin siitä, että epäonnistumisia tutkitaan tyypillisesti vain joko teknologian itsensä tai käyttäjien sen toiminnasta tekemien arvioiden näkökulmasta. Näiden sijaan pitäisi tarkemmin katsoa ihmisiä.
”Havaitsimme, että kyse ei niinkään ole tekoälystä tai sen kyvyistä, vaan ihmisten tunteista ja reaktioista tekoälyä kohtaan – sekä siitä, miten johtajat osaavat näitä käsitellä”, Vuori sanoo.
Vuoren tutkimusryhmä seurasi yli vuoden ajan 600 työntekijän konsultointiyritystä, joka pyrki kehittämään ja ottamaan käyttöön uuden tekoälytyökalun. Työkalun oli tarkoitus kartoittaa työntekijöiden digitaalista jalanjälkeä, selvittää heidän taitojaan ja kykyjään, sekä lopulta rakentaa kokonaiskuva osaamisesta yrityksessä. Tulosten oli määrä auttaa yritystä valitsemaan parhaiten soveltuvat ihmiset konsultointihankkeisiin ja samalla pilotoida tekoälyohjelmaa myytäväksi omille asiakkailleen.
Vajaan kahden vuoden kuluttua yritys hautasi kokeilun – ja tuotteen. Mitä tapahtui?
Kävi ilmi, että vaikka osa työntekijöistä piti työkalua erittäin arvokkaana ja hyödyllisenä, he eivät tunteneet oloaan mukavaksi, kun tekoäly seurasi heidän kalenterimerkintöjään, sisäistä viestintäänsä ja muita päivittäisiä toimiaan. Siksi he joko lakkasivat kokonaan antamasta tietojaan tai alkoivat manipuloida järjestelmää syöttämällä sille tietoja, joiden he uskoivat hyödyttävän omaa urakehitystään. Tämän seurauksena tekoälyn tuottama tieto muuttui yhä epätarkemmaksi. Syntyi noidankehä, kun käyttäjät entisestään menettivät luottamustaan ohjelman kykyihin.
”Johtajat eivät voineet ymmärtää, miksi tekoälyn käyttö väheni. He tekivät paljon töitä edistääkseen työkalujen käyttöä ja yrittivät selittää, miten tietoja käytettiin. Käyttö väheni silti”, Vuori kertoo.
Hänen mukaansa kyseinen tapaustutkimus kuvastaa hyvin toistuvaa kaavaa tekoälyn ja yleisemminkin uuden teknologian käyttöönotossa. Parhaillaan tutkimusryhmä kerää tietoja Microsoft Copilot -tekoälyohjelmiston käytöstä, ja alustavat tulokset osoittavat samaan suuntaan.
Mitä johtajien siis pitäisi tehdä?
Tutkijat havaitsivat, että työntekijät jakautuivat neljään ryhmään suhtautumisessaan uuteen teknologiaan: täysi luottamus, täysi epäluottamus, epämukava luottamus ja sokea luottamus. Jaottelun pohjana oli jako kognitiiviseen luottamukseen, eli uskooko henkilö, että teknologia on hyödyllinen, sekä emotionaaliseen luottamukseen eli tunteisiin järjestelmää kohtaan.
Täyden luottamuksen ryhmään kuuluvilla henkilöillä oli korkea luottamus sekä kognitiivisella että emotionaalisella tasolla, kun taas toiseen ryhmään kuuluvilla henkilöillä oli alhainen luottamus molemmilla tasoilla. Epämukava luottamus merkitsi korkeaa kognitiivista luottamusta, mutta matalaa emotionaalista luottamusta, sokea luottamus taas päin vastoin.
Tutkimus paljasti, että mitä vähemmän ihmiset luottivat tekoälytyökaluun emotionaalisesti, sitä enemmän he rajoittivat, vetäytyivät tai manipuloivat digitaalista jalanjälkeään. Näin tapahtui vaikka heillä olisi ollut kognitiivista luottamusta teknologiaan. Tulokset antavatkin yrityksille mahdollisuuden laatia strategioita, joiden avulla tekoälyn käyttöönotto onnistuu tulevaisuudessa paremmin.
"Tekoälyn käyttöönotto ei ole pelkästään teknologinen haaste – se on myös johtajuuden haaste. Onnistuminen riippuu luottamuksen ymmärtämisestä ja tunteiden huomioimisesta sekä siitä, että työntekijät tuntevat innostusta tekoälyn käytöstä ja sen kokeilemisesta", sanoo Vuori.
"Ilman tätä ihmiskeskeistä lähestymistapaa ja kullekin ryhmälle räätälöityjä strategioita edes kaikkein älykkäin tekoäly ei kykene lunastamaan täyttä potentiaaliaan.”
Lue alkuperäinen tutkimusartikkeli täältä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Natalia Vuori
Apulaisprofessori, Aalto-yliopisto
natalia.vuori@aalto.fi
050 379 1013
Kuvat

Linkit
Tietoa julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Pohjoisen pallonpuoliskon suot muuttuvat: Satelliittitutkimus paljastaa selviä alueellisia eroja21.10.2026 08:45:00 EEST | Tiedote
Yli 20 vuoden satelliittiseuranta osoittaa, että kasvillisuus on vihertynyt 77 prosentilla pohjoisen pallonpuoliskon suoalueista. Monilla alueilla vihertyminen on kuitenkin kääntynyt sittemmin laskuun. Muutoksia selittävät etenkin kosteusolot, puusto ja pitkän aikavälin ilmastovaihtelu.
Ennakkoluulot ovat monimutkaisempia kuin stereotypiat antavat ymmärtää9.10.2026 08:56:24 EEST | Tiedote
Uusi aivotutkimus osoittaa, että ensi kertaa tavatun ihmisen herättämät tunteet riippuvat paitsi siitä, koetaanko hänet omaan vai toiseen ryhmään kuuluvaksi, myös hänen tunnetilastaan ja etäisyydestään katsojaan. Ryhmien väliset erot tunteissa tulevat esiin erityisesti, kun toiseen ryhmään kuuluva ihminen tulee lähelle katsojaa.
Tutkimus selvitti pk-yritysten kansainvälistymisen sudenkuoppia – näin vältetään ulkoisen rahoituksen ”kultainen häkki”7.10.2026 09:55:00 EEST | Tiedote
Valtiollinen tuki voi vauhdittaa pk-yrityksen kansainvälistymistä, mutta se voi myös hidastaa prosessia tai aiheuttaa merkittävää vahinkoa. Uuden tutkimuksen mukaan ratkaisevaa on, kuinka paljon päätösvaltaa yrityksen johdolle jää ja kuinka hyvin tarjottu tuki vastaa yrityksen tarpeisiin. Hyvä uutinen on, että johtajat voivat omilla toimillaan merkittävästi vaikuttaa lopputulokseen.
Energiatehokkuus vaikuttaa jo asuntolainaasi – seuraavaksi katse kääntyy ilmastoriskeihin30.9.2026 07:55:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan kiinteistön energialuokalla on jo nyt vaikutusta asuntolainapäätökseen. Hyvä energialuokka voi oikeuttaa vihreään lainaan tai muihin etuihin, kun taas heikko energialuokka voi tehdä kohteesta pankin silmissä rahoituskelvottoman. Tulevaisuudessa lainapäätökseen voivat vaikuttaa myös esimerkiksi tulva- ja muut ilmastoriskit.
Pitsinnypläyksellä voidaan valmistaa muotoaan muuttavia tekstiilirakenteita28.9.2026 13:30:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat kehittäneet pitsinnypläykseen perustuvia tekstiilirakenteita, jotka voivat muuttaa muotoaan ympäristön muutosten seurauksena. Tutkimuksessa yhdistyvät perinteinen käsityötekniikka, aktiiviset materiaalit ja tietokonemallinnus.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme