Maahanmuuttajien yrittäjyys kasvanut merkittävästi viime vuosina - myös palkansaajista yhä suurempi osa maahanmuuttajia
Maahanmuuttajien merkitys elinkeinoelämässä on kasvanut merkittävästi viime vuosina, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimus. Maahanmuuttajayrittäjien osuus yrittäjistä ja maahanmuuttajapalkansaajien osuus palkansaajista on kasvanut. Erityisen usein maahanmuuttajat työskentelevät ravitsemustoiminnan sekä posti- ja kuriiritoiminnan toimialoilla.
Tutkimuksessa tarkasteltiin työllisiä maahanmuuttajia palkansaajina ja yrittäjinä eri toimialoilla. Aineistona ovat Tilastokeskuksen yksilö- ja yritystason rekisteriaineistot vuosilta 2010–2022.
Tutkimuksen mukaan vuonna 2022 kaikista palkansaajista 8,6 prosenttia oli maahanmuuttajia ja kaikista yrittäjistä 10,5 prosenttia oli maahanmuuttajia.
Maahanmuuttajien osuus palkansaajista on suuri erityisesti kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminnan, maa-, metsä- ja kalatalouden, majoitus- ja ravitsemustoiminnan sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnan toimialoilla.
Maahanmuuttajapalkansaajien palkkatulot ovat keskimäärin muiden palkkatuloja matalammat, mutta joillain toimialoilla, erityisesti informaation ja viestinnän alalla, palkkatulot ovat valtaväestön tasolla. Maahanmuuttajayrittäjät puolestaan ovat merkittävä ryhmä erityisesti majoitus- ja ravitsemustoiminnan, kuljetuksen ja varastoinnin sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnan toimialoilla.
”Vaikka maahanmuuttajayrittäjien yrittäjätulot ovat keskimäärin muita matalammat, on tässä toimialakohtaisia eroja”, sanoo ekonomisti Juho Alasalmi.
Maahanmuuttajayrittäjien yrittäjätulot ovat olleet muita yrittäjiä suuremmat erityisesti majoitus- ja ravitsemustoiminnassa sekä informaatio- ja viestintäalalla, mutta myös teollisuudessa, hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa sekä ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa.
Maahanmuuttajilla yrittäjyys yleisempää kuin valtaväestöllä
Vuonna 2022 11,9 prosenttia työllisistä maahanmuuttajista oli yrittäjiä. Valtaväestön työllisistä yrittäjiä oli 9,9 prosenttia. Maahanmuuttajilla yrittäjyys on siis yleisempää kuin valtaväestöllä. Yrittäjien osuus on kasvanut maahanmuuttajilla erityisesti vuodesta 2018 lähtien, kun taas valtaväestössä osuus on pysynyt vakaana. Yrittäjyys on yleistynyt erityisesti Afrikassa, Virossa ja Venäjällä syntyneillä maahanmuuttajilla.
Vuoden 2018 paikkeilla myös maahanmuuttajayrittäjien tulorakenne on muuttunut siten, että yrittäjien joukossa on yhä enemmän henkilöitä, jotka eivät tienaa lainkaan yrittäjätuloja, mutta saavat palkkatuloja. Havaintojen taustalla lienee alustatyön ja kevytyrittäjyyden voimakas yleistyminen.
”Elinkeinonharjoittajat saavat pääasiassa yrittäjätuloa, kun taas kevytyrittäjä saa pääasiassa palkkatuloa laskutuspalveluyrityksen kautta. Tulorakenteen muutokset antavat siten viitteitä siitä, että maahanmuuttajien yrittäjyyden yleistymisen taustalla on myös kevytyrittäjyyden yleistyminen”, kertoo vanhempi ekonomisti Henna Busk.
Maahanmuuttajayrittäjien yritykset luovat uusia työpaikkoja
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös erikseen niitä maahanmuuttajayrittäjien yrityksiä, joilla on työntekijöitä vuosina 2013–2021. Yritysten määrä on ollut tarkasteluvuosina selvässä kasvussa, ja vuonna 2021 niitä oli jo noin 14 000.
Noin puolet maahanmuuttajayrittäjien yrityksistä on yksityistä elinkeinonharjoittamista ja loput osakeyhtiöitä. Suurin osa yrityksistä on nuoria ja hyvin pieniä, alle yhden kokoaikaisen työntekijän mikroyrityksiä. Maahanmuuttajayrittäjien yritysten osuus kaikista toimialan yrittäjien yrityksistä on suurin ravitsemustoiminnassa sekä posti- ja kuriiritoiminnassa, johon sisältyvät mm. ruokalähetit.
Vuonna 2021 maahanmuuttajayrittäjien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 4,3 miljardia euroa ja arvonlisä noin 1,7 miljardia euroa. Yritykset ovat samana vuonna työllistäneet noin 27 000 henkilöä. Vuosittaiset liikevaihto-, arvonlisä- ja henkilöstösummat sekä niiden osuudet kaikkien yrittäjien yritysten vastaavista ovat selvästi kasvaneet vuosien 2013–2021 aikana.
Kaikkiaan maahanmuuttajayrittäjien yritysten merkitys koko kansantalouden tasolla on vielä rajallinen. Yritykset ovat pieniä ja ne painottuvat toimialoille, jotka tyypillisesti eivät ole korkean kasvun tai tuottavuuden aloja.
”Tulokset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että maahanmuuttajayrittäjien yrityksillä voisi olla kokoaan suurempi merkitys uusien työpaikkojen luomisessa. Maahanmuuttajayrittäjien mikro- ja pienyritykset ovat luoneet enemmän uusia työpaikkoja verrattuna muiden vastaavankokoisten yrittäjien yrityksiin vuosina 2014–2019”, sanoo Henna Busk.
Koko tutkimus on julkaistu PTT:n verkkosivuilla https://www.ptt.fi/julkaisut/maahanmuuttajien-merkitys-yritys-ja-elinkeinotoiminnassa/
Tutkimuksen rahoittajat ovat Suomen Yrittäjät ry, Suomen Ekonomit ry, Tekniikan Akateemiset TEK, Työeläkevakuuttajat Tela ry ja Insinööriliitto IL ry.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
vanhempi ekonomisti Henna Busk, Pellervon taloustutkimus PTT,
henna.busk@ptt.fi, puh. 040 164 8136
ekonomisti Juho Alasalmi, Pellervon taloustutkimus PTT,
juho.alasalmi@ptt.fi
Tietoja julkaisijasta
Pellervon taloustutkimus PTT on soveltavaa taloustutkimusta ja talousennusteita tekevä riippumaton tutkimuslaitos. Perinteisiä vahvoja tutkimusalueitamme ovat kansantalous, maa- ja elintarviketalous, metsä- ja ympäristötalous sekä asuntomarkkinat. Erityisosaamistamme on talouden ilmiöiden alueellinen tarkastelu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pellervon taloustutkimus PTT
Pikakommentti: Käänne tulossa työmarkkinoilla25.6.2025 08:54:31 EEST | Tiedote
Suomen työmarkkinoiden tilanne näyttää olevan kääntymässä parempaan, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk aamun uusia tilastotietoja. Myönteisiä merkkejä oli näkyvissä jo viime kuussa, ja sama kehitys on jatkunut.
Viennin kasvattaminen ja yhteistyön lisääminen vahvistaisi kaikkia kotimaisia ruoan arvoketjuja9.6.2025 09:53:44 EEST | Tiedote
Ruoantuotannon arvoketjut ovat muutoksessa, ja ratkaisuja niiden haasteisiin on haettava toimialakohtaisesti, suosittelevat Pellervon taloustutkimus PTT:n, Luonnonvarakeskuksen ja REINU econin selvitykset. Yhteistyön lisääminen tuottajien kesken ja ruokaviennin kasvattaminen kuitenkin hyödyttäisivät kaikkia ketjuja.
KUTSU: PTT-ennusteen julkistus Kuopiossa 25.9. - Millaiset ovat maatalouden ja elintarviketeollisuuden lähivuosien näkymät?6.6.2025 09:41:13 EEST | Kutsu
Miltä vaikuttavat Suomen maa- ja elintarviketalouden lähivuosien näkymät - lähteekö ruokavienti vetämään, miten kehittyvät maatalousyrittäjien markkinatuotot, elintarviketeollisuus ja ruuan hinta? Entä miten ennusteen arviot peilautuvat Pohjois-Savoon?
Pikakommentti: Asuntomarkkinoilla piristymisen merkkejä – mutta suunta voi muuttua äkkiä28.5.2025 08:58:03 EEST | Tiedote
Asuntomarkkinoiden tilanne saattaa olla kirkastumassa, mutta kehitys on yhä hyvin haurasta, arvioi Pellervon taloustutkimuksen vanhempi ekonomisti Veera Holappa aamun tilastoja.
Kutsu webinaariin: Mikä toimii ruuan eri tarjontaketjuissa – mitkä ovat keskeiset ongelmat?26.5.2025 09:07:40 EEST | Kutsu
Pellervon taloustutkimus PTT, Luonnonvarakeskus ja REINU econ järjestävät 9.6. webinaarin, jossa tarkastellaan ruokaketjun rakenteita ja toimivuuteen vaikuttavia tekijöitä neljässä tarjontaketjussa: maito, liha, vilja sekä vihannekset ja hedelmät.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme