Vetytalous tulee sittenkin: direktiivi kannustaa investoinnit liikkeelle

Uusiutuvan energian direktiivi ja EU:n meri- ja lentoliikenneasetukset edellyttävät, että uusiutuvan polttoaineen osuutta kasvatetaan teollisuudessa ja liikenteessä. Tämä kannustaa vetyinvestointeja liikkeelle.

Tieliikenne tulee päästökaupan piiriin vuonna 2027, laivaliikenne on siellä jo. Lentoliikenteessä kestävien polttoaineiden osuus pitää kymmenkertaistaa seuraavan vuosikymmenen aikana. Asteittain tiukentuva päästöregulaatio tulee ohjaamaan kaikkea liikennettä vetypohjaisiin polttoaineisiin sähköisten ratkaisujen ohella.

Kaikesta teollisuuden vedyn käytöstä pitää olla uusiutuvaa 42 % vuoteen 2030 mennessä, ja 60 % vuonna 2035. Tähän asti vety on tehty lähes sataprosenttisesti maakaasusta. Vetymarkkinalain kirjoittaminen on alkamassa, ja se tulee luomaan lainsäädäntöpuitteet vetymarkkinalle ja -infralle.

Suomessa puhtaan vedyn tuotannon edellytykset ovat hyvät. Vetytalouden hankkeita on joko rakenteilla tai jo toiminnassa Haminassa, Harjavallassa, Joutsenossa, Kokkolassa, ja Vantaalla. Helsingissä ja Loviisassa on tehty investointipäätös, mutta rakentamista ei olla vielä aloitettu. Lisäksi kehitysvaiheessa on 55 julkistettua projektia, investointipäätöksiä on odotettavissa tämän ja seuraavan vuoden aikana.

• Suomeen voi tulla on tämän jo vuosikymmenen aikana useita gigawattiluokan elektrolyysilaitteita, joilla on keskeinen rooli koko tulevaisuuden energiajärjestelmässä, totesi Energiateollisuus ry:n kestävän kasvun johtaja Joona Turtiainen Tampereella pidetyssä kansainvälisessä Hydrogen summitissa torstaina. – Pystymme tarjoamaan riittävästi puhdasta sähköä suurten vetymäärien tuottamiseksi, ja odotamme, että vetytaloudesta tulee merkittävä tuulivoiman tasapainottaja, riippumatta siitä kuinka paljon tuulivoimaa rakennetaan, Turtiainen totesi lisäksi.

Vedyn avulla voidaan liikenteen lisäksi puhdistaa terästeollisuutta, lannoitetuotantoa ja muuta kemianteollisuutta hiilidioksidipäästöistä. Vedyn tuotanto avaa sekä investointi- että vientinäkymiä ja luo myös uuden tavan varastoida energiaa. Lisäksi vedyn tuotannon sivutuotteena syntyy suuret määrät lämpöä, joka voidaan hyödyntää kaukolämpöverkossa. Vety on sekä uusi energiankantaja että teollisuuden raaka-aine.

• Suomen energiamurroksesta saama hyöty riippuu keskeisesti onnistumisesta vetytaloudessa, joka alkaa olla energiapakettimme puuttuva rengas, Turtiainen toteaa. – Tiukentuva sääntely ei yksin riitä, tarvitaan myös laajaa toimijoiden välistä yhteistyötä siihen, että vedystä saadaan kaikki hyödyt irti.