Tutkijat löysivät uusia silmän värikalvon tulehdukselle altistavia geenejä
Oulun yliopiston ja Oulun yliopistollisen sairaalan johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa löydettiin kuusi geenialuetta, jotka liittyvät silmän värikalvon tulehduksen eli iriitin kehittymiseen. Tutkimuksessa tunnistettiin myös geneettinen yhteys iriitin ja tulehduksellisten suolistosairauksien välillä. Löydökset auttavat ymmärtämään iriitin syntymekanismeja ja yhteyttä yleisiin autoimmuunisairauksiin.
Vuosittain noin 600 suomalaista saa iriitin. Kyseessä on silmän sisäinen tulehdus, jota esiintyy kaikenikäisillä, yleisimmin 20–50-vuotiailla. Iriitin tiedetään liittyvän moniin autoimmuunisairauksiin, ja myös tietyt kudostyypit voivat altistaa sille. Taudin tarkka syntymekanismi on kuitenkin vielä pitkälti tuntematon, ja sairauden perimmäinen syy jää usein epäselväksi.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää iriitin geneettistä taustaa, josta tiedetään vasta vähän. Kansainvälisenä yhteistyönä tehty laaja tutkimus hyödynsi biopankkien aineistoja Suomesta, Virosta ja Isosta-Britanniasta. Kattavat genomitiedot mahdollistivat yli 12 000 tulehduspotilaan ja lähes miljoonan verrokin vertailun.
Geeniaineistojen avulla tutkijat paikansivat kuusi iriitin kehittymiseen liittyvää geenialuetta. Näistä kolmea ei ole aiemmin yhdistetty iriittiin.
Tutkimuksessa havaittu yhteys iriitin ja tulehduksellisten suolistosairauksien välillä oli kiinnostava löydös. Tulehduksellisia suolistosairauksia (Inflammatory Bowel Disease eli IBD) ovat haavainen paksusuolitulehdus, Crohnin tauti ja mikroskooppiset koliitit. Suomessa IBD:tä sairastavia on yli 56 000.
Merkittävä havainto oli myös se, että kaikki tutkimuksessa havaitut iriittiin liittyvät geenialueet sisältävät immuunijärjestelmän geenejä.
"Pystyimme nyt ensimmäistä kertaa osoittamaan, että tietyt geenialueet ovat yhteydessä iriitin kehittymiseen. Tutkimus auttaa meitä ymmärtämään aiempaa paremmin iriitin syntyyn vaikuttavia biologisia mekanismeja ja taudin yhteyttä autoimmuunisairauksiin. Löydökset voivat avata uusia näkökulmia myös iriitin hoitomuotojen kehitykseen", kertoo päätutkijana toiminut Fredrika Koskimäki Oulun yliopistosta.
Tutkimuksen tulokset julkaistiin korkeatasoisessa British Journal of Ophthalmology -tiedelehdessä: Koskimäki F, Ahokas O, Kajanne R, et al. Genome-wide association study of anterior uveitis. British Journal of Ophthalmology, published Online First: 27 December 2024. doi: 10.1136/bjo-2024-326037
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija, silmätautien erikoislääkäri Fredrika Koskimäki, Oulun yliopisto,
fredrika.koskimaki@gmail.com
Ylilääkäri, dosentti Ville Saarela, Silmätaudit, Oulun yliopistollinen sairaala, ville.saarela@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Meri Rova, Oulun yliopisto, 050 464 3361, meri.rova@oulu.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopiston opiskelijavalinta on valmistunut1.7.2025 05:51:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston opiskelijavalinnan tulokset on julkaistu. Syksyllä 2025 yliopiston suomenkielisissä kandidaatti- ja maisteriohjelmissa aloittaa yli 2700 uutta opiskelijaa.
Kemiallinen vakoilija, ksenon, paljastaa esimerkiksi syöpäsolujen jälkiä – Oulussa kehitettiin uusia työkaluja NMR-signaalin tulkintaan30.6.2025 05:02:00 EEST | Tiedote
Ksenonatomi toimii kuin vakoilija, jonka NMR-signaalissa erottuvat ympäristön pienimmätkin muutokset. Oulun yliopiston NMR-tutkimusyksikössä on kehitetty laskennallisteoreettisia työkaluja, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia käyttää ksenonkaasua biosensorina.
Susien pääkallot paljastavat susikannan vaihtuneen Fennoskandiassa25.6.2025 05:04:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijoiden johtama uusi tutkimus on paljastanut silmiinpistäviä muutoksia Suomen, Norjan ja Ruotsin susien kallon muodossa, mikä heijastaa merkittävää susipopulaation vaihtumista 1900-luvulla.
Euroopan suurin magneettisen resonanssin konferenssi kokoaa lähes 700 tutkijaa Ouluun24.6.2025 07:03:00 EEST | Tiedote
Magneettista resonanssia eri aloilla kemiasta lääketieteeseen soveltavia kansainvälisiä asiantuntijoita kokoontuu Ouluun 6.–10.7.2025 EUROMAR-konferenssiin. Lähes 700 osallistujallaan se on yksi suurimmista Oulussa järjestetyistä kansainvälisistä tieteellisistä kokouksista.
Tutkijat kehittävät älykkäitä bioteknologisia ratkaisuja pohjoisista luonnonvaroista24.6.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston johtama uusi tutkimushanke WaVes – Smart Innovative Biotechnology from Arctic Plant-Derived Waxes and NanoBiomaterials keskittyy hyödyntämään arktisista kasveista, kuten pohjoisista marjoista ja kuusen neulasista, saatavia vaha- ja nanobiomateriaaleja korkeaa lisäarvoa tuottavien bioteknologisten sovellusten kehittämisessä. Tavoitteena on edistää kestävää biotaloutta ja luonnonvarojen vastuullista hyödyntämistä erityisesti pohjoisilla alueilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme