Tutkijat löysivät uusia silmän värikalvon tulehdukselle altistavia geenejä
Oulun yliopiston ja Oulun yliopistollisen sairaalan johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa löydettiin kuusi geenialuetta, jotka liittyvät silmän värikalvon tulehduksen eli iriitin kehittymiseen. Tutkimuksessa tunnistettiin myös geneettinen yhteys iriitin ja tulehduksellisten suolistosairauksien välillä. Löydökset auttavat ymmärtämään iriitin syntymekanismeja ja yhteyttä yleisiin autoimmuunisairauksiin.
Vuosittain noin 600 suomalaista saa iriitin. Kyseessä on silmän sisäinen tulehdus, jota esiintyy kaikenikäisillä, yleisimmin 20–50-vuotiailla. Iriitin tiedetään liittyvän moniin autoimmuunisairauksiin, ja myös tietyt kudostyypit voivat altistaa sille. Taudin tarkka syntymekanismi on kuitenkin vielä pitkälti tuntematon, ja sairauden perimmäinen syy jää usein epäselväksi.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää iriitin geneettistä taustaa, josta tiedetään vasta vähän. Kansainvälisenä yhteistyönä tehty laaja tutkimus hyödynsi biopankkien aineistoja Suomesta, Virosta ja Isosta-Britanniasta. Kattavat genomitiedot mahdollistivat yli 12 000 tulehduspotilaan ja lähes miljoonan verrokin vertailun.
Geeniaineistojen avulla tutkijat paikansivat kuusi iriitin kehittymiseen liittyvää geenialuetta. Näistä kolmea ei ole aiemmin yhdistetty iriittiin.
Tutkimuksessa havaittu yhteys iriitin ja tulehduksellisten suolistosairauksien välillä oli kiinnostava löydös. Tulehduksellisia suolistosairauksia (Inflammatory Bowel Disease eli IBD) ovat haavainen paksusuolitulehdus, Crohnin tauti ja mikroskooppiset koliitit. Suomessa IBD:tä sairastavia on yli 56 000.
Merkittävä havainto oli myös se, että kaikki tutkimuksessa havaitut iriittiin liittyvät geenialueet sisältävät immuunijärjestelmän geenejä.
"Pystyimme nyt ensimmäistä kertaa osoittamaan, että tietyt geenialueet ovat yhteydessä iriitin kehittymiseen. Tutkimus auttaa meitä ymmärtämään aiempaa paremmin iriitin syntyyn vaikuttavia biologisia mekanismeja ja taudin yhteyttä autoimmuunisairauksiin. Löydökset voivat avata uusia näkökulmia myös iriitin hoitomuotojen kehitykseen", kertoo päätutkijana toiminut Fredrika Koskimäki Oulun yliopistosta.
Tutkimuksen tulokset julkaistiin korkeatasoisessa British Journal of Ophthalmology -tiedelehdessä: Koskimäki F, Ahokas O, Kajanne R, et al. Genome-wide association study of anterior uveitis. British Journal of Ophthalmology, published Online First: 27 December 2024. doi: 10.1136/bjo-2024-326037
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija, silmätautien erikoislääkäri Fredrika Koskimäki, Oulun yliopisto,
fredrika.koskimaki@gmail.com
Ylilääkäri, dosentti Ville Saarela, Silmätaudit, Oulun yliopistollinen sairaala, ville.saarela@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Meri Rova, Oulun yliopisto, 050 464 3361, meri.rova@oulu.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Uudet professorit esittäytyvät Oulun yliopistossa juhlaluennoilla ti 8.4.2025 klo 13–152.4.2025 12:16:00 EEST | Tiedote
Kuinka semanttinen viestintä määrittelee tietoliikenteen? Millainen on ohjelmistoarkkitehtuurin tulevaisuus, tai entäpä resilienssi yksilöllisesti ja alueellisesti? Kuulemme myös teräksen laatukysymyksistä, kun uudet professorimme johdattelevat kuulijoita ajankohtaisten tutkimusteemojensa äärelle kaikille avoimilla juhlaluennoilla Linnanmaan Tellus Stagella tiistaina 8.4.2024 kello 13–15. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteyksin.
Suomalainen huoltovarmuus: Viljan varastoinnista sosiaaliseen kriisinkestävyyteen2.4.2025 05:35:00 EEST | Tiedote
Suomalainen huoltovarmuus on aiempina vuosisatoina perustunut elintarvikkeiden säilöntään. 2000-luvulla kriisinkestävyys tarkoittaa myös tiedollista, kielellistä ja sosiaalista huoltovarmuutta.
Professori Mikko Hallman saa lastenlääketieteen arvostetuimman palkinnon1.4.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Rosén von Rosenstein -mitali myönnetään joka viides vuosi kolmelle tai neljälle ansioituneelle lastenlääkärille, ja sen jakaa Uppsalan yliopisto Ruotsissa. Mitalia pidetään maailman arvostetuimpana lastenlääketieteen palkintona. Se on nimetty modernin lastenlääketieteen perustajan Nils Rosén von Rosensteinin mukaan. Professori Hallman vastaanottaa palkinnon Uppsalassa 1. huhtikuuta järjestettävässä juhlatilaisuudessa.
Aistiyliherkkyys haastaa arjen – aistikuormituksella voi olla merkittäviä vaikutuksia mielenterveyteen ja sosiaaliseen toimintakykyyn27.3.2025 06:37:00 EET | Tiedote
Luokkahuoneen hälinä, kirkas valaistus, hankaava vaate tai suussa omituiselta tuntuva ruoka voivat tehdä tavallisesta arjesta raskasta aistiyliherkälle. Oulun yliopistossa tutkitaan, miten arkipäivän aistikuormitus heijastuu psyykkiseen vointiin ja sosiaaliseen toimintakykyyn lapsilla ja aikuisilla.
Oulun yliopistoon 18 606 hakijaa yhteishaussa26.3.2025 11:02:26 EET | Tiedote
Oulun yliopistoon haki kevään toisessa yhteishaussa 18 606 hakijaa. Tiistaina 25.3.2025 päättyneessä haussa Oulun yliopiston suomenkielisissä koulutusohjelmissa on tarjolla yhteensä 2455 opiskelupaikkaa. Hakijoiden määrä kasvoi hiukan viime vuodesta. Ensisijaisesti Oulun yliopistoon haki 5239 henkilöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme