Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen kasvu pysähtyi vuonna 2024
Sairauspäivärahaa saaneiden määrä pysyi suunnilleen ennallaan vuonna 2024. Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden määrän pitkäaikainen kasvu tyrehtyi. Ahdistuneisuushäiriöissä saajamäärä kasvoi, masennushäiriöissä pieneni.
Kelan maksamaa sairauspäivärahaa sai vuonna 2024 vähintään yhdeltä päivältä vajaa 306 000 henkilöä eli noin yhdeksän prosenttia Suomen ei-eläkkeellä olevasta työikäisestä väestöstä. Saajien määrä pysyi suunnilleen ennallaan. Muutosta vuoteen 2023 verrattuna oli vain noin 500 henkilöä.
Kela korvaa sairauspäivärahalla työikäisten suhteellisen pitkiä, vähintään kymmenen arkipäivää kestäviä sairauspoissaoloja.
Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen pitkäaikainen kasvu näyttää tyrehtyneen
Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa sai 100 673 henkilöä vuonna 2024. Saajien määrä pysyi siis vuoden 2023 tasolla. Tätä ennen saajien määrä kasvoi lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 2017 alkaen. Pitkäaikainen kasvu näyttää nyt toistaiseksi tyrehtyneen.
Sairauspoissaoloihin vaikuttaa hyvin moni asia yhtä aikaa. Pitkällä aikavälillä mielenterveysperusteisten poissaolojen yleistyminen on yhteydessä muun muassa työn luonteen, työmarkkinoiden ja yhteiskunnan muutoksiin. Tilastot eivät kuitenkaan itsessään paljasta syitä kehitykselle tai sen vuosittaisille muutoksille, muistuttaa Kelan tutkimusprofessori Jenni Blomgren.
– Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen kasvun tyrehtyminen saattaa kertoa muun muassa erilaisten psyykkiseen työkykyyn vaikuttavien toimien onnistumisesta. Toisaalta esimerkiksi työttömyyden kasvu voi vaikuttaa niin, että moni työkyvyn ongelmista kärsivä siirtyy työttömäksi eikä välttämättä näy sairauspoissaolotilastoissa, sanoo Blomgren.
Sairauspäivärahaa tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella saaneiden määrä puolestaan jatkoi laskuaan vuonna 2024. Saajia kertyi vuoden aikana vajaa 77 000.
Ahdistuneisuuden perusteella yli 50 000 sairauspäivärahan saajaa
Yli 50 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa ahdistuneisuushäiriöiden perusteella vuonna 2024. Edellisvuoteen verrattuna kasvu oli erityisen suurta 35–49-vuotiaiden ikäryhmässä. Masennushäiriöiden perusteella sairauspäivärahaa sai vajaa 38 000 ja unihäiriöiden perusteella vajaa 11 000 henkilöä.
Sairauspäivärahaa masennushäiriöiden perusteella saaneiden määrä väheni noin viisi prosenttia edellisvuodesta. Ahdistuneisuushäiriöihin perustuvien sairauspoissaolokausien määrä puolestaan jatkoi kasvuaan ja lisääntyi noin kolme prosenttia.
– Masennushäiriöiden perusteella myönnetyt pitkät sairauspoissaolot vähenivät enemmän kuin ahdistuneisuushäiriöiden perusteella myönnetyt poissaolot lisääntyivät. Joko mieliala- tai ahdistuneisuushäiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden vuosittainen määrä kääntyi samalla hienoiseen laskuun, sanoo Blomgren.
Sairauspäivärahapäivien määrä väheni
Kela korvasi noin 14,8 miljoonaa sairauspäivärahapäivää vuonna 2024. Korvattujen päivien määrä väheni noin kaksi prosenttia eli 263 000 päivää edellisvuodesta.
Puolet vähenemisestä johtui mielenterveyden häiriöihin perustuvien päivien vähenemisestä. Masennushäiriöihin perustuvat sairauspoissaolot ovat pidempiä kuin mielenterveysperusteiset poissaolot keskimäärin, ja masennushäiriöihin perustuvien sairauspoissaolojen väheneminen selittää osin päivien kokonaismäärän vähenemistä. Vuonna 2024 Kela korvasi mielenterveyden häiriöiden perusteella noin 5,28 miljoonaa sairauspäivärahapäivää, kun vastaava luku oli 5,41 miljoonaa vuonna 2023.
– Ilman hoitoa tai kuntoutusta pitkät mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot voivat olla työntekijälle karhunpalvelus. Siksi olisi tärkeää pyrkiä lyhentämään poissaoloja ja samalla lisäämään hoitoa ja erilaisia kuormitusta vähentäviä joustoja työpaikoilla, sanoo Kelan tutkimuksen ylilääkäri Riitta Luoto.
Lisätietoa
Jenni Blomgren
tutkimusprofessori, Kela
puh. 020 634 1893
jenni.blomgren@kela.fi
Riitta Luoto
tutkimuksen ylilääkäri, Kela
puh. 020 634 0529
riitta.luoto@kela.fi
Tilastotietokanta Kelasto: Sairauspäivärahojen saajat ja maksetut etuudet (9107RS002)
Tiedote 18.11.2024: Kela maksoi yli 1,7 miljardia euroa etuuksia mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden sekä neurokehityksellisten oireyhtymien perusteella
Tutkimusblogi 28.8.2024: Mielenterveysperusteisten pitkien sairauspoissaolojen takia menetetystä työpanoksesta aiheutuu vuosittain vähintään miljardikustannukset
Tutkimusblogi 13.5.2024: Mielenterveyden häiriöistä johtuvien sairauspoissaolojen kasvu jatkuu – kehityksen taustalla useita yhtä aikaa vaikuttavia tekijöitä
Yhteyshenkilöt
Kelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKuvat
Kansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Kom med i valfrihetsförsöket och erbjud allmänläkartjänster för personer som fyllt 65 år30.6.2025 09:02:17 EEST | Pressmeddelande
Ett försök med valfrihet för personer som fyllt 65 år inleds 1.9.2025. Vad handlar försöket om och varför lönar det sig för privata hälsovårdsföretag att delta i försöket?
Osallistu valinnanvapauskokeiluun ja tarjoa yleislääkärin palveluja 65 vuotta täyttäneille30.6.2025 09:02:17 EEST | Tiedote
Valinnanvapauskokeilu 65 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille käynnistyy 1.9.2025. Mistä kokeilussa on kyse, ja miksi yksityisen terveydenhuollon kannattaa osallistua siihen?
FPA:s utlåtande: Den föreslagna reformen av utkomststödet ökar FPA:s arbetsmängd avsevärt men gör också verkställigheten av stödet smidigare27.6.2025 13:53:48 EEST | Pressmeddelande
Regeringen föreslår en reform av utkomststödet. Det viktigaste målet med reformen är att stärka kundens förmåga att klara sig självständigt och att spara in 74 miljoner euro på utgifterna för utkomststöd. Detta eftersträvas bland annat genom att man skärper kundernas skyldighet att söka heltidsarbete och förmåner som är primära i förhållande till utkomststödet. I sitt utlåtande om regeringens proposition betonar FPA att det krävs tillräckliga tjänster och ett nära samarbete mellan myndigheterna för att reformen ska lyckas.
Kelan lausunto: Toimeentulotukeen ehdotettu uudistus kasvattaa Kelan työmäärää merkittävästi mutta myös sujuvoittaa tuen toimeenpanoa27.6.2025 13:53:48 EEST | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Hallitus esittää uudistusta toimeentulotukeen. Uudistuksen tärkein tavoite on vahvistaa asiakkaan itsenäistä selviytymistä ja säästää 74 miljoonaa euroa toimeentulotukimenoissa. Tähän pyritään muun muassa sillä, että asiakkaita velvoitetaan entistä tiukemmin hakemaan kokoaikatyötä ja toimeentulotukeen nähden ensisijaisia tukia. Esitystä koskevassa lausunnossaan Kela korostaa, että uudistuksen onnistuminen edellyttää riittäviä palveluita ja tiivistä yhteistyötä viranomaisten välillä.
Kelan kuntoutuksen käyttämän GAS-menetelmän materiaalit löytyvät nyt myös kolmella saamen kielellä25.6.2025 11:10:49 EEST | Tiedote
Kelan kuntoutuksessa on käytössä GAS-menetelmä kuntoutuksen tavoitteiden laatimisen ja niiden toteutumisen arvioinnin välineenä. GAS-menetelmän Käsikirja ja Omat tavoitteeni -lomake löytyvät nyt myös pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja koltansaameksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme