Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen kasvu pysähtyi vuonna 2024
Sairauspäivärahaa saaneiden määrä pysyi suunnilleen ennallaan vuonna 2024. Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden määrän pitkäaikainen kasvu tyrehtyi. Ahdistuneisuushäiriöissä saajamäärä kasvoi, masennushäiriöissä pieneni.
Kelan maksamaa sairauspäivärahaa sai vuonna 2024 vähintään yhdeltä päivältä vajaa 306 000 henkilöä eli noin yhdeksän prosenttia Suomen ei-eläkkeellä olevasta työikäisestä väestöstä. Saajien määrä pysyi suunnilleen ennallaan. Muutosta vuoteen 2023 verrattuna oli vain noin 500 henkilöä.
Kela korvaa sairauspäivärahalla työikäisten suhteellisen pitkiä, vähintään kymmenen arkipäivää kestäviä sairauspoissaoloja.
Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen pitkäaikainen kasvu näyttää tyrehtyneen
Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa sai 100 673 henkilöä vuonna 2024. Saajien määrä pysyi siis vuoden 2023 tasolla. Tätä ennen saajien määrä kasvoi lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 2017 alkaen. Pitkäaikainen kasvu näyttää nyt toistaiseksi tyrehtyneen.
Sairauspoissaoloihin vaikuttaa hyvin moni asia yhtä aikaa. Pitkällä aikavälillä mielenterveysperusteisten poissaolojen yleistyminen on yhteydessä muun muassa työn luonteen, työmarkkinoiden ja yhteiskunnan muutoksiin. Tilastot eivät kuitenkaan itsessään paljasta syitä kehitykselle tai sen vuosittaisille muutoksille, muistuttaa Kelan tutkimusprofessori Jenni Blomgren.
– Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen kasvun tyrehtyminen saattaa kertoa muun muassa erilaisten psyykkiseen työkykyyn vaikuttavien toimien onnistumisesta. Toisaalta esimerkiksi työttömyyden kasvu voi vaikuttaa niin, että moni työkyvyn ongelmista kärsivä siirtyy työttömäksi eikä välttämättä näy sairauspoissaolotilastoissa, sanoo Blomgren.
Sairauspäivärahaa tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella saaneiden määrä puolestaan jatkoi laskuaan vuonna 2024. Saajia kertyi vuoden aikana vajaa 77 000.
Ahdistuneisuuden perusteella yli 50 000 sairauspäivärahan saajaa
Yli 50 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa ahdistuneisuushäiriöiden perusteella vuonna 2024. Edellisvuoteen verrattuna kasvu oli erityisen suurta 35–49-vuotiaiden ikäryhmässä. Masennushäiriöiden perusteella sairauspäivärahaa sai vajaa 38 000 ja unihäiriöiden perusteella vajaa 11 000 henkilöä.
Sairauspäivärahaa masennushäiriöiden perusteella saaneiden määrä väheni noin viisi prosenttia edellisvuodesta. Ahdistuneisuushäiriöihin perustuvien sairauspoissaolokausien määrä puolestaan jatkoi kasvuaan ja lisääntyi noin kolme prosenttia.
– Masennushäiriöiden perusteella myönnetyt pitkät sairauspoissaolot vähenivät enemmän kuin ahdistuneisuushäiriöiden perusteella myönnetyt poissaolot lisääntyivät. Joko mieliala- tai ahdistuneisuushäiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden vuosittainen määrä kääntyi samalla hienoiseen laskuun, sanoo Blomgren.
Sairauspäivärahapäivien määrä väheni
Kela korvasi noin 14,8 miljoonaa sairauspäivärahapäivää vuonna 2024. Korvattujen päivien määrä väheni noin kaksi prosenttia eli 263 000 päivää edellisvuodesta.
Puolet vähenemisestä johtui mielenterveyden häiriöihin perustuvien päivien vähenemisestä. Masennushäiriöihin perustuvat sairauspoissaolot ovat pidempiä kuin mielenterveysperusteiset poissaolot keskimäärin, ja masennushäiriöihin perustuvien sairauspoissaolojen väheneminen selittää osin päivien kokonaismäärän vähenemistä. Vuonna 2024 Kela korvasi mielenterveyden häiriöiden perusteella noin 5,28 miljoonaa sairauspäivärahapäivää, kun vastaava luku oli 5,41 miljoonaa vuonna 2023.
– Ilman hoitoa tai kuntoutusta pitkät mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot voivat olla työntekijälle karhunpalvelus. Siksi olisi tärkeää pyrkiä lyhentämään poissaoloja ja samalla lisäämään hoitoa ja erilaisia kuormitusta vähentäviä joustoja työpaikoilla, sanoo Kelan tutkimuksen ylilääkäri Riitta Luoto.
Lisätietoa
Jenni Blomgren
tutkimusprofessori, Kela
puh. 020 634 1893
jenni.blomgren@kela.fi
Riitta Luoto
tutkimuksen ylilääkäri, Kela
puh. 020 634 0529
riitta.luoto@kela.fi
Tilastotietokanta Kelasto: Sairauspäivärahojen saajat ja maksetut etuudet (9107RS002)
Tiedote 18.11.2024: Kela maksoi yli 1,7 miljardia euroa etuuksia mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden sekä neurokehityksellisten oireyhtymien perusteella
Tutkimusblogi 28.8.2024: Mielenterveysperusteisten pitkien sairauspoissaolojen takia menetetystä työpanoksesta aiheutuu vuosittain vähintään miljardikustannukset
Tutkimusblogi 13.5.2024: Mielenterveyden häiriöistä johtuvien sairauspoissaolojen kasvu jatkuu – kehityksen taustalla useita yhtä aikaa vaikuttavia tekijöitä
Yhteyshenkilöt
Kelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKuvat
Kansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
I oktober betalade en patient i genomsnitt 37 euro för ett läkarbesök inom valfrihetsförsöket13.11.2025 09:30:00 EET | Pressmeddelande
I oktober användes möjligheten till valfrihet mest i Mellersta Finlands välfärdsområde. Den vanligaste orsaken till läkarbesöken var sjukdomar i rörelseorganen.
Asiakas maksoi valinnanvapauskokeilun lääkärikäynnistä lokakuussa keskimäärin 37 euroa13.11.2025 09:30:00 EET | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Lokakuussa kokeilua hyödynnettiin eniten Keski-Suomen hyvinvointialueella. Yleisin syy hakeutua vastaanotolle olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.
Bostadsbidraget för pensionstagare justeras med två års mellanrum – skicka justeringsansökan i tid12.11.2025 10:09:15 EET | Pressmeddelande
De regelbundna justeringarna av bostadsbidraget för pensionstagare vid årsskiftet kan fördröja handläggningen av ansökningarna. Utbetalningen av bostadsbidraget avbryts inte om ansökan har lämnats in till FPA i tid.
Eläkkeensaajan asumistuki tarkistetaan kahden vuoden välein – lähetä tarkistushakemus ajallaan12.11.2025 10:09:15 EET | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Pressrelease in English (kela.fi). Vuoden vaihteessa tehtävät eläkkeensaajan asumistuen määräaikaistarkistukset voivat hidastaa hakemusten käsittelyä. Asumistuen maksaminen ei keskeydy, jos hakemus on toimitettu Kelaan ajoissa.
Housing allowance for pensioners reviewed every two years – file the application for review in time12.11.2025 10:09:15 EET | Press release
The periodic reviews of the housing allowance for pensioners at year-end may cause delays in the processing of applications. The payment of the housing allowance is not interrupted if the application is submitted to Kela in time.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme