Pekka Halosen näyttely Pariisin Petit Palais -museoon

Pekka Halonen – Un hymne à la Finlande
4.11.2025–22.2.2026
Petit Palais – Paris Museum of Fine Arts

”Onnistuneen Edelfelt-näyttelyn jälkeen Petit Palais’n uusi johtaja Annick Lemoine otti meihin yhteyttä ja ehdotti hyvän yhteistyön jatkamista. Pekka Halosen esittely kattavan retrospektiivin muodossa oli hänen ideansa. On upeaa saada Halosen näyttely yhteen Pariisin johtavista museoista, jossa vierailee yli miljoona kävijää vuodessa”, kertoo Ateneumin museonjohtaja Anna-Maria von Bonsdorff.

”Olemme iloisia saadessamme jatkaa yhteistyötä Ateneumin taidemuseon kanssa Pekka Halosen näyttelyn merkeissä. Olen varma, että näyttely kiinnostaa yleisöämme ja houkuttelee paikalle paljon väkeä. Pekka Halonen on upea suomalainen taiteilija, joka osasi kuvata pohjoismaista luontoa, ja erityisesti lunta, paremmin kuin kukaan muu”, sanoo Petit Palais’n johtaja Annick Lemoine.

”Tiedämme, että Pekka Halosen luontosuhde kiinnostaa eurooppalaisia museokävijöitä. Myös hänen elämäntapansa Tuusulanjärven taiteilijayhteisön jäsenenä ja kahdeksanlapsisen perheen isänä oli poikkeuksellista. Halonen loi uudenlaista, henkisempää tapaa elää, luoden taidetta perheensä ympäröimänä”, jatkaa Anna-Maria von Bonsdorff.

Opiskeltuaan Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa, Pekka Halonen jatkoi opintojaan Pariisissa vuosina 1890–1893 Albert Edelfeltin ja Akseli Gallen-Kallelan tavoin. Talvella 1893–1894 hän oli taidemaalari Paul Gauguinin oppilas. Halonen työskenteli myös Italiassa vuosina 1896–1897 sekä 1904. Näyttely esittelee myös Halosen taiteen yhtymäkohtia kansainväliseen taiteeseen.

Suomenkielinen Pekka Halonen oli ensimmäisiä vaatimattomista oloista Suomen taide-elämään ponnistaneita lahjakkuuksia. Halonen ei keskittynyt ainoastaan taiteelliseen uraansa, vaan hänelle merkittäviä asioita olivat myös perhe ja luonto. Taiteilija rakennutti Tuusulanjärven rannalle kokonaistaideteoksensa, Halosenniemen ateljeetalon vuosina 1899–1902. Pekka Halonen oli luonnonsuojelija ja sitä kautta myös oman aikansa radikaali. Halosenniemi oli rauhoitettua aluetta, missä luonnontilaa ei saanut häiritä.

Pariisissa nähdään taiteilijan tunnetuimpia teoksia, kuten Kanteleensoittaja (1892), Oijustie (1892), Avannolla (1900) ja Tomaatteja (1913) sekä kuuluisia lumisia talvimaisemia. Yhteensä esillä on yli 100 teosta. Kansallisgallerian lisäksi teoksia lainaavat museot ja yksityiskokoelmat pääasiassa Suomesta.

Näyttelyn kuraattoreita ovat Ateneumin museonjohtaja Anna-Maria von Bonsdorff, Petit Palais’n museonjohtaja Annick Lemoine sekä Petit Palais’n intendentti Anne-Charlotte Cathelineau.

Ateneumin taidemuseo on osa Kansallisgalleriaa, jonka yksi tehtävistä on tuoda kokoelmiensa teoksia uusien yleisöjen nähtäville. Viimeisten vuosikymmenien aikana yhteistyöhön ulkomaisten museoiden kanssa on panostettu voimakkaasti ja Ateneumin kansainvälisestä näyttelytoiminnasta on tullut yhä näkyvämpi ja vaikuttavampi osa Suomen kulttuurivientiä. Viime vuosina Ateneum on tuottanut eurooppalaisiin museoihin muun muassa Albert Edelfeltin, Helene Schjerfbeckin ja Akseli Gallen-Kallelan näyttelyitä.

Kuvat median käyttöön

press.ateneum.fi