Suomi Euroopan merkittävin vesi- ja kahlaajalintujen pesimäalue
YK:n Kansainvälistä kosteikkopäivää vietetään sunnuntaina 2.2. Suomi on monille vesi- ja kahlaajalinnuille koko Euroopan merkittävin pesimäalue. Suomella on erityinen vastuu kosteikkojen kunnosta ja vesilintukannoista.
Sunnuntaina vietettävä YK:n Kansainvälinen Kosteikkopäivä muistuttaa vesiluonnon tärkeydestä koko luonnon hyvinvoinnille. Maailmalla kosteikot ovat elinympäristöistä kaikkein uhanalaisimpia. Myös Suomessa luonnollisten kosteikkojen määrä on vähentynyt merkittävästi ihmistoiminnan seurauksena.
Järvenlaskut historiaa, tilalla kosteikkojen kunnostustyöt
Kosteikkojen kuivatustoiminta vähensi Suomessa vuosisadan aikana voimakkaasti luonnontilaisia soita ja kausikosteikkoja. Vesistöjen pintoihin vaikuttaneet järvenlaskut ovat jääneet historiaan. Silti kuivatusten seurauksena runsaslajisia rantaluhteja puuttuu maisemasta edelleen.
Sisävesien kunnon osalta on olennaista vähentää niihin kohdistuvaa ravinne- sekä kiintoaineskuormitusta. Kosteikkojen kunnostustyöstä hyötyy niin vesiensuojelu, eliöstö kuin ihminen.
Vesistöjen osalta hyviin tuloksiin päästään kestävästi toteutetulla maankäytöllä, valuma-aluesuunnittelulla sekä vesiensuojelurakenteilla. Myönteistä kehitystä on näkyvissä, sillä Suomessa on meneillään historiallisen paljon yksittäisiä hankkeita ja laajoja ohjelmia vesiluonnon ja sen eliöstön hyväksi.
Suomi on Euroopan merkittävin pesimäalue monille vesi- ja kahlaajalinnuille
Merkittävä osa Euroopassa talvehtivista vesilinnuista pesii Suomessa. Pitkät valoisat yöt ja ravinnon määrä ovat syy myös kahlaajalintujen runsaaseen pesintään.
Elinympäristöjen väheneminen ja niiden laadun heikkeneminen vaikuttaa koko Euroopan linnustoon. Suomessa tapahtuva hyvälaatuisen vesi- ja kosteikkoluonnon kutistuminen pienentää erityisesti vesilintujen kantoja pesimätuloksen heikkenemisen myötä.
Myös vieraspedot syövät poikueita. Tämä lisää lintujen ahdinkoa, lentokykyisten lintusukupolvien huvetessa. Elinympäristökunnostusten lisäksi vesilintukantoihin voidaan vaikuttaa asentamalla poikastuotantoalueille petoturvallisia pesäputkia.
Putkipesät mahdollistavat erityisesti puolisukeltajille - kuten sinisorsalle - mahdollisuuden munia ja hautoa turvallisesti ilman ilma- tai maapetojen häirintää. Saalistusvaikutusta voidaan edelleen pienentää haitallisten vieraspetojen tehopyynnillä.
Vesilintuklinikka: oikealla tiedolla lintukantojen kasvuun
YK:n kosteikkopäivän kunniaksi Suomen Metsästäjäliitto aloittaa yhdessä BirdLife Suomen kanssa jo toista kertaa Vesilintuklinikka-webinaarisarjan Kyseessä on kaikille avoin webinaari osoitteessa metsastajaliitto.fi/vesilintuklinikka. Suositun Vesilintuklinikan toinen kausi jatkaa kosteikkoteemaa helmikuusta huhtikuuhun.
Ensimmäisenä alustajana torstaina 6.2.2025 toimii Metsähallituksen luontopalveluiden erityisasiantuntija Ismo Laakso.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Veli-Matti PekkarinenLintuvesiasiantuntijaMetsästäjäliitto
SOTKA -levähdysaluehanke
Linkit
Suomen Metsästäjäliitto on valtakunnallinen metsästäjien etujärjestö, jonka jäseninä on noin 145 000 metsästäjää ja 2 700 metsästysseuraa. Tehtävämme on edistää metsästystä, luotoelämyksiä ja luonnonvarojen kestävää käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Metsästäjäliitto ry
Metsästäjillä ei luottoa valtioon eikä viranomaisiin suurpetoasioissa29.4.2025 07:00:00 EEST | Uutinen
Metsästäjäliiton pääsiäisenä toteuttamasta jäsenkyselystä käy ilmi, että metsästäjien luottamus valtion ja viranomaisten suurpetotoimintaan on heikkoa. Suomen riistakeskuksen ja sen aluetoimistojen toimintaan luottaa vastanneista 38 prosenttia, maa- ja metsätalousministeriöön 21 prosenttia ja Luonnonvarakeskuksen suurpetotutkimukseen 10 prosenttia vastaajista.
Metsästäjäliiton kysely: 87 prosenttia metsästäjistä arvioi nykyisen susitilanteen haittaavan omaa metsästysharrastustaan28.4.2025 14:29:43 EEST | Uutinen
Metsästäjäliiton pääsiäisenä toteuttamaan suurpetoja koskevaan jäsenkyselyyn vastasi noin 4400 jäsentä. Lähes kaikki vastaajat katsovat, että suden kannanhoidollinen metsästys on saatava käyntiin. Mikäli tilanne ei parane, puolet metsästyskoiran omistajista joutuu rajoittamaan koiran käyttöä ja lähes neljäsosa on luopumassa koiran pidosta. Myös karhujen ja ilveksen kannanhoidollinen metsästys tulisi aloittaa.
Päntäneen Metsästysseura Metsästäjäliiton vuoden metsästysseuraksi26.4.2025 13:50:41 EEST | Uutinen
Vuoden metsästysseura -tunnustuksella halutaan nostaa esiin hyviä metsästysseurojen käytäntöjä ja toimintatapoja. Vuoden 2025 metsästysseuraksi valittiin tänään Metsästäjäliiton kevätliittokokouksen yhteydessä Päntäneen Metsästysseura ry Kauhajoelta, Etelä-Pohjanmaalta.
Onko lihansyönti väärin ja metsästys syntiä?18.4.2025 14:29:16 EEST | Artikkeli
Vaikuttaako lihansyönti ja siitä luopuminen ihmisen hyvyyteen? Onko metsästys jotenkin moraalisesti väärin? Jahtimedia kysyi asiaa pääsiäisenä 2025 Turun ja Suomen arkkipiispa Tapio Luomalta ja Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkoselta.
Onko lihansyönti väärin ja metsästys syntiä?18.4.2025 14:27:42 EEST | Artikkeli
Vaikuttaako lihansyönti ja siitä luopuminen ihmisen hyvyyteen? Onko metsästys jotenkin moraalisesti väärin? Jahtimedia kysyi asiaa pääsiäisenä 2025 Turun ja Suomen arkkipiispa Tapio Luomalta ja Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkoselta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme