Suomi Euroopan merkittävin vesi- ja kahlaajalintujen pesimäalue
YK:n Kansainvälistä kosteikkopäivää vietetään sunnuntaina 2.2. Suomi on monille vesi- ja kahlaajalinnuille koko Euroopan merkittävin pesimäalue. Suomella on erityinen vastuu kosteikkojen kunnosta ja vesilintukannoista.

Sunnuntaina vietettävä YK:n Kansainvälinen Kosteikkopäivä muistuttaa vesiluonnon tärkeydestä koko luonnon hyvinvoinnille. Maailmalla kosteikot ovat elinympäristöistä kaikkein uhanalaisimpia. Myös Suomessa luonnollisten kosteikkojen määrä on vähentynyt merkittävästi ihmistoiminnan seurauksena.
Järvenlaskut historiaa, tilalla kosteikkojen kunnostustyöt
Kosteikkojen kuivatustoiminta vähensi Suomessa vuosisadan aikana voimakkaasti luonnontilaisia soita ja kausikosteikkoja. Vesistöjen pintoihin vaikuttaneet järvenlaskut ovat jääneet historiaan. Silti kuivatusten seurauksena runsaslajisia rantaluhteja puuttuu maisemasta edelleen.
Sisävesien kunnon osalta on olennaista vähentää niihin kohdistuvaa ravinne- sekä kiintoaineskuormitusta. Kosteikkojen kunnostustyöstä hyötyy niin vesiensuojelu, eliöstö kuin ihminen.
Vesistöjen osalta hyviin tuloksiin päästään kestävästi toteutetulla maankäytöllä, valuma-aluesuunnittelulla sekä vesiensuojelurakenteilla. Myönteistä kehitystä on näkyvissä, sillä Suomessa on meneillään historiallisen paljon yksittäisiä hankkeita ja laajoja ohjelmia vesiluonnon ja sen eliöstön hyväksi.
Suomi on Euroopan merkittävin pesimäalue monille vesi- ja kahlaajalinnuille
Merkittävä osa Euroopassa talvehtivista vesilinnuista pesii Suomessa. Pitkät valoisat yöt ja ravinnon määrä ovat syy myös kahlaajalintujen runsaaseen pesintään.
Elinympäristöjen väheneminen ja niiden laadun heikkeneminen vaikuttaa koko Euroopan linnustoon. Suomessa tapahtuva hyvälaatuisen vesi- ja kosteikkoluonnon kutistuminen pienentää erityisesti vesilintujen kantoja pesimätuloksen heikkenemisen myötä.
Myös vieraspedot syövät poikueita. Tämä lisää lintujen ahdinkoa, lentokykyisten lintusukupolvien huvetessa. Elinympäristökunnostusten lisäksi vesilintukantoihin voidaan vaikuttaa asentamalla poikastuotantoalueille petoturvallisia pesäputkia.
Putkipesät mahdollistavat erityisesti puolisukeltajille - kuten sinisorsalle - mahdollisuuden munia ja hautoa turvallisesti ilman ilma- tai maapetojen häirintää. Saalistusvaikutusta voidaan edelleen pienentää haitallisten vieraspetojen tehopyynnillä.
Vesilintuklinikka: oikealla tiedolla lintukantojen kasvuun
YK:n kosteikkopäivän kunniaksi Suomen Metsästäjäliitto aloittaa yhdessä BirdLife Suomen kanssa jo toista kertaa Vesilintuklinikka-webinaarisarjan Kyseessä on kaikille avoin webinaari osoitteessa metsastajaliitto.fi/vesilintuklinikka. Suositun Vesilintuklinikan toinen kausi jatkaa kosteikkoteemaa helmikuusta huhtikuuhun.
Ensimmäisenä alustajana torstaina 6.2.2025 toimii Metsähallituksen luontopalveluiden erityisasiantuntija Ismo Laakso.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Veli-Matti PekkarinenLintuvesiasiantuntijaMetsästäjäliitto
SOTKA -levähdysaluehanke
Linkit
Suomen Metsästäjäliitto on valtakunnallinen metsästäjien etujärjestö, jonka jäseninä on noin 145 000 metsästäjää ja 2 700 metsästysseuraa. Tehtävämme on edistää metsästystä, luotoelämyksiä ja luonnonvarojen kestävää käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Metsästäjäliitto ry
Suomen suurpetopolitiikka jumissa – mitä voimme oppia Ruotsista?12.2.2025 15:39:35 EET | Kutsu
Suomen Metsästäjäliitto ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) kutsuvat tiedotusvälineet, kansanedustajat ja maa- ja metsätalousministeriön edustajat infotilaisuuteen, jossa käsitellään Ruotsin suurpetopolitiikkaa, -hallintoa ja suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen järjestelmää.
Suomen Metsästäjäliitto edellyttää laillista metsästystä11.2.2025 18:20:30 EET | Uutinen
Suomea puhuttaa parhaillaan Pohjois-Savon metsästysrikosvyyhti. Oikeuslaitos arvioi tekijöiden syyllisyyden. On tärkeää muistaa, että yksittäinen rikos ei saa leimata koko metsästäjäkuntaa.
Susi raateli beaglen Parikkalassa10.2.2025 09:10:58 EET | Uutinen
Jäniksen perässä juossut beagle joutui suden raatelemaksi keskellä päivää lauantaina 8. helmikuuta Parikkalassa Etelä-Karjalassa. Tämä on 32. koiriin kohdistunut susivahinko, josta Suomen Metsästäjäliitto tiedottaa jahtikaudella 2024–2025. Uutisoinnilla Metsästäjäliitto haluaa nostaa julkisuuteen susien vähentyneen ihmis- ja koirapelon seuraukset.
Metsästäjäliiton koulutus- ja tehtävävaatimukset eivät sisältyneet päivitettyyn SRVA-sopimukseen4.2.2025 17:01:35 EET | Uutinen
Metsästäjäliitto osallistui neuvotteluihin suurriistavirka-apusopimusten (SRVA) päivittämisestä syksyn 2024 aikana. Liitto ei ole asiassa sopijaosapuoli, mutta koska vapaaehtoiset metsästäjät toteuttavat SRVA-tehtävät, liitto halusi vaikuttaa sopimuksen sisältöön.
Naisten ja lasten rauhanomainen mielenilmaus Joensuussa suurpedoille menetettyjen metsästyskoirien muistoksi30.1.2025 14:37:50 EET | Uutinen
Joensuussa järjestetään la 15.2.2025 klo 15 naisten ja lasten rauhanomainen mielenilmaus suurpetokohtaamisissa menehtyneiden metsästyskoirien muistoksi. Metsästyskoirat ovat koko perheen lemmikkejä ja tärkeitä liikuttajia myös naisille ja lapsille, vaikka he eivät itse harrastaisi metsästystä. Metsästyskoirien merkitys perheiden henkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille onkin suuri. Myös metsästyskoirat tarvitsevat rodunomaista harjoittelua, muistuttavat kulkueen järjestäjät.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme