Työuupumus uusiutuu huolestuttavan usein
Työelämän tutkimuskeskuksen tutkimus tuo merkittävää tietoa työuupumuksen uusiutumisesta. Tulokset ovat huolestuttavia. Tutkimuskyselyyn vastanneista yhteensä 14 prosenttia kertoi useasta uusiutumiskerrasta – korkeimmillaan kahdella prosentilla vastanneista yli kolme kertaa.

Työuupumus ja sen uusiutuminen on yleinen ilmiö, joka koskettaa merkittävää osaa työikäisistä. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 26 % vastaajista oli kokenut työuupumuksen kerran aiemmin. Lisäksi 12 % ilmoitti työuupumuksen uusiutuneen 2–3 kertaa, ja 2 % kertoi kohdanneensa sen yli kolme kertaa.
Tiedot käyvät ilmi laajassa yli 13 000 suomalaisen työntekijän kyselyaineistossa, joka toteutettiin Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen Työuupumuksen alkulähteillä -tutkimushankkeessa.
Tutkimushankkeen johtajana toiminut professori Anne Mäkikangas pitää tulosta merkittävänä.
– Tähän mennessä meillä ei ole ollut käytössä tutkimustietoa työuupumuksen uusiutumisesta. Uusiutumisen yleisyys on huolestuttavaa. Se kertoo toisaalta työelämän haasteista ja toisaalta työuupumuksen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon liittyvistä puutteista.
Työuupumuksen toistuva uusiutuminen oli tutkimuksen mukaan tyypillisintä taiteen, viihteen ja virkistyksen, tieteen ja tutkimuksen sekä kiinteistönhuollon, siivouksen ja isännöinnin aloilla.
Onko syy työssä vai tekijässä?
Tutkimuksessa selvitettiin myös työuupumuksen syitä. Tulokset osoittivat työperäisten tekijöiden olevan keskeisimpiä työuupumuksen aiheuttajia. Erityisesti kiire, jatkuvat aikapaineet sekä työn turhakkeet, joilla viitataan kohtuuttomiin tai turhiin työtehtäviin, ovat merkittäviä työuupumuksen riskitekijöitä. Myös johtamisen puutteet, kuten riittämätön tuki ja heikko kommunikaatio, korostuivat työuupumusta lisäävinä tekijöinä. Tulokset alleviivaavat työympäristön merkitystä työuupumuksen ennaltaehkäisyssä.
Haitallisten työolosuhteiden lisäksi työuupumuksen toistuvaan uusiutumiseen kytkeytyivät työntekijän persoonallisuus, toimintatapa työssä ja suhde työhön, kuten korkea hyväksynnän tarve muilta, ylisitoutuneisuus ja työholismi.
Mäkikankaan mukaan tulokset antavat selkeän viestin työuupumuksen hoitoon.
– Työn muokkaus on ensisijaista, mutta jos toistuvaa uusiutumista esiintyy, on tarpeen tarjota mahdollisuuksia työskentelytyylin ja työtoiminnan pohdintaan ja yksilöllisten voimavarojen vahvistamiseen.
Työuupumuksen ennaltaehkäisy ja hoito vaativat työpaikan toimenpiteitä
Mitä runsaammasta työuupumusoireilusta oli kyse, sitä todennäköisemmin sen taustalla olivat lukuisat työolotekijät. Tutkimus painottaa tarvetta vaikuttaa työhön laaja-alaisesti ennaltaehkäistäessä työuupumusta.
– Työuupumusta ei voida ratkaista pelkästään työterveyshuollossa tai tekemällä työssäjaksamisesta yksilösuoritus, jossa työntekijää kehotetaan huolehtimaan palautumisesta. Työuupumusta torjutaan tehokkaimmin luomalla työolosuhteet, joissa on riittävästi resursseja, työn voimavaroja ja esihenkilötyö on kunnossa, Mäkikangas korostaa.
Mäkikankaan mukaan asiassa on vielä paljon kehitettävää. Hän kuitenkin ymmärtää hyvin, että pitkään jatkunut talouden alavire sekä monien toimialojen ja organisaatioiden vaikeudet tuovat haasteita työn kehittämiselle.
Hankkeen loppuraportti on saatavilla Työelämän tutkimuskeskuksen verkkosivuilla
Päätöswebinaari katsottavissa suorana YLE Areenasta 30.1. klo 13–14 ja 30 päivää tallenteena.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätiedot:
Professori ja Työelämän tutkimuskeskuksen johtaja Anne Mäkikangas, Tampereen yliopisto
050 437 7137
anne.makikangas@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Silmät vaikuttavat siihen, millaiseksi koemme humanoidirobotin mielen25.11.2025 15:07:30 EET | Tiedote
Silmillä on keskeinen rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkijoita kiinnosti kysymys siitä, miten keinotekoisen olennon kuten humanoidirobotin silmät tai niiden puuttuminen vaikuttavat robotin mielen havaitsemiseen. Kokemus robotin ”mielestä” – muun muassa ihmisen sille tulkitsema toimijuus – vahvistui, kun robotilla oli silmät.
Väitös: Lämpötila vaikuttaa puumateriaalien kosteuskäyttäytymiseen enemmän kuin on luultu25.11.2025 14:06:42 EET | Tiedote
Puu on Suomessa keskeinen rakennusmateriaali, jonka kosteustekninen toimivuus on kriittistä erityisesti ulkoseinärakenteissa. Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Petteri Huttunen tutki, miten rakennusfysiikan laskentamalleja voidaan parantaa erityisesti puupohjaisten materiaalien osalta. Hän havaitsi, että lämpötilan vaikutus puumateriaalien kosteuden sitomiskykyyn on usein sivuutettu, vaikka se voi olla merkittävä etenkin kylmissä olosuhteissa.
Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja instituutiosta25.11.2025 13:25:23 EET | Tiedote
Maanantaina 8. joulukuuta Tampereen pääkirjasto Metson Lehmus-salissa järjestetään kaikille avoin tapahtuma Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja presidentti-instituutiosta Suomessa. Tilaisuudessa esitellään myös päätulokset vuoden 2024 presidentinvaalien tutkimuksesta.
Väitös: Kulttuurinen maku kertoo poliittisista kannoista – myös Suomessa20.11.2025 15:01:25 EET | Tiedote
Elämäntyylit ja kulttuuriset käytännöt, kuten kulttuurinen maku ja kulttuurin harrastaminen, kytkeytyvät vahvasti sosiaaliseen taustaan ja eriytyvät esimerkiksi sukupuolen, iän ja koulutuksen mukaan. Väitöskirjatutkimuksessaan YTM Sara Sivonen osoittaa, että kulttuurinen eriytyminen liittyy kiinteästi myös poliittiseen orientaatioon, eli poliittisiin asenteisiin ja puoluekantoihin.
Väitös: Jännitetyt sillat kestävät enemmän kuin luultiin – uutta tietoa rakenteiden vaurionsietokyvystä19.11.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Olli Asp selvitti, miten suurten jännitettyjen betonisiltojen kantavuutta voidaan arvioida tarkemmin jännepunosten korroosiovaurioiden yhteydessä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää siltojen turvallisen käytön varmistamisessa sekä korjausresurssien tehokkaammassa kohdentamisessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme