Työuupumus uusiutuu huolestuttavan usein
Työelämän tutkimuskeskuksen tutkimus tuo merkittävää tietoa työuupumuksen uusiutumisesta. Tulokset ovat huolestuttavia. Tutkimuskyselyyn vastanneista yhteensä 14 prosenttia kertoi useasta uusiutumiskerrasta – korkeimmillaan kahdella prosentilla vastanneista yli kolme kertaa.

Työuupumus ja sen uusiutuminen on yleinen ilmiö, joka koskettaa merkittävää osaa työikäisistä. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 26 % vastaajista oli kokenut työuupumuksen kerran aiemmin. Lisäksi 12 % ilmoitti työuupumuksen uusiutuneen 2–3 kertaa, ja 2 % kertoi kohdanneensa sen yli kolme kertaa.
Tiedot käyvät ilmi laajassa yli 13 000 suomalaisen työntekijän kyselyaineistossa, joka toteutettiin Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen Työuupumuksen alkulähteillä -tutkimushankkeessa.
Tutkimushankkeen johtajana toiminut professori Anne Mäkikangas pitää tulosta merkittävänä.
– Tähän mennessä meillä ei ole ollut käytössä tutkimustietoa työuupumuksen uusiutumisesta. Uusiutumisen yleisyys on huolestuttavaa. Se kertoo toisaalta työelämän haasteista ja toisaalta työuupumuksen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon liittyvistä puutteista.
Työuupumuksen toistuva uusiutuminen oli tutkimuksen mukaan tyypillisintä taiteen, viihteen ja virkistyksen, tieteen ja tutkimuksen sekä kiinteistönhuollon, siivouksen ja isännöinnin aloilla.
Onko syy työssä vai tekijässä?
Tutkimuksessa selvitettiin myös työuupumuksen syitä. Tulokset osoittivat työperäisten tekijöiden olevan keskeisimpiä työuupumuksen aiheuttajia. Erityisesti kiire, jatkuvat aikapaineet sekä työn turhakkeet, joilla viitataan kohtuuttomiin tai turhiin työtehtäviin, ovat merkittäviä työuupumuksen riskitekijöitä. Myös johtamisen puutteet, kuten riittämätön tuki ja heikko kommunikaatio, korostuivat työuupumusta lisäävinä tekijöinä. Tulokset alleviivaavat työympäristön merkitystä työuupumuksen ennaltaehkäisyssä.
Haitallisten työolosuhteiden lisäksi työuupumuksen toistuvaan uusiutumiseen kytkeytyivät työntekijän persoonallisuus, toimintatapa työssä ja suhde työhön, kuten korkea hyväksynnän tarve muilta, ylisitoutuneisuus ja työholismi.
Mäkikankaan mukaan tulokset antavat selkeän viestin työuupumuksen hoitoon.
– Työn muokkaus on ensisijaista, mutta jos toistuvaa uusiutumista esiintyy, on tarpeen tarjota mahdollisuuksia työskentelytyylin ja työtoiminnan pohdintaan ja yksilöllisten voimavarojen vahvistamiseen.
Työuupumuksen ennaltaehkäisy ja hoito vaativat työpaikan toimenpiteitä
Mitä runsaammasta työuupumusoireilusta oli kyse, sitä todennäköisemmin sen taustalla olivat lukuisat työolotekijät. Tutkimus painottaa tarvetta vaikuttaa työhön laaja-alaisesti ennaltaehkäistäessä työuupumusta.
– Työuupumusta ei voida ratkaista pelkästään työterveyshuollossa tai tekemällä työssäjaksamisesta yksilösuoritus, jossa työntekijää kehotetaan huolehtimaan palautumisesta. Työuupumusta torjutaan tehokkaimmin luomalla työolosuhteet, joissa on riittävästi resursseja, työn voimavaroja ja esihenkilötyö on kunnossa, Mäkikangas korostaa.
Mäkikankaan mukaan asiassa on vielä paljon kehitettävää. Hän kuitenkin ymmärtää hyvin, että pitkään jatkunut talouden alavire sekä monien toimialojen ja organisaatioiden vaikeudet tuovat haasteita työn kehittämiselle.
Hankkeen loppuraportti on saatavilla Työelämän tutkimuskeskuksen verkkosivuilla
Päätöswebinaari katsottavissa suorana YLE Areenasta 30.1. klo 13–14 ja 30 päivää tallenteena.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätiedot:
Professori ja Työelämän tutkimuskeskuksen johtaja Anne Mäkikangas, Tampereen yliopisto
050 437 7137
anne.makikangas@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
MoniCardi yhteistyöhön maailman johtavan uuden sukupolven siruvalmistajan kanssa12.11.2025 14:43:29 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston tuore spinoff-yritys MoniCardi ja yhdysvaltalainen Ambiq ovat julkaisseet yhdessä teknisen selvityksen, joka osoittaa MoniCardin sydänanalytiikan toimivuuden Ambiqin edistyneillä mikrosiruilla. Yhteistyön ansiosta esimerkiksi hyvinvointia ja sydänsairauksia voidaan seurata yhä moninaisimmilla laitteilla entistä helpommin ja tehokkaammin.
Yhteenkuuluvuuden johtaminen voi olla avain työpaikan kasvuun10.11.2025 13:31:30 EET | Tiedote
Keskustelu suomalaisen johtamisen haasteista saa tuoreen näkökulman Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen uudesta tutkimuksesta. Tulosten mukaan työpaikan yhteenkuuluvuuden – eli työyhteisön identiteetin – johtaminen voi olla ratkaiseva tekijä kasvun ja innovaatioiden synnyttämisessä. Vielä vaikuttavampia tuloksia saavutetaan, kun yhteenkuuluvuutta johdetaan yhdessä.
Väitös: Yhteisöllisyys ja yksilölliset voimavarat tukevat opiskelijoiden hyvinvointia poikkeusaikoina10.11.2025 11:10:45 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Tiia Toivonen tarkasteli suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Tutkimus osoittaa, että opiskeluhyvinvoinnin tukeminen edellyttää sekä yhteisöllisten että yksilöllisten voimavarojen vahvistamista – myös poikkeusaikojen jälkeen.
Väitös: Sarveiskalvon limbus-alueen mallinnus auttaa kehittämään sokeuden kantasoluhoitoja5.11.2025 08:50:00 EET | Tiedote
Diplomi-insinööri Maija Kauppila hyödynsi väitöstutkimuksessaan ihmisen monikykyisistä kantasoluista erilaistettuja limbaalisia kantasoluja ja kehitti 3D-biotulostamalla laboratoriomallin ihmisen sarveiskalvon limbuksesta. Tulokset voivat tulevaisuudessa parantaa hoitomahdollisuuksia potilaille, jotka kärsivät vaikeasta sarveiskalvoperäisestä sokeudesta.
Väitös: Renessanssiteatterin tutkimus toi uutta tietoa Shakespearesta4.11.2025 09:30:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan FM Niko Suominen tutkii Englannin renessanssiteatteria puhujalavana ja sillä esitettyjä näytelmiä useiden vuosikymmenten halki käytyinä väittelyketjujen sarjoina. Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa niin Shakespearen kuin hänen aikalaistensa toimijuudesta sekä julkisista näkökannoista ja haastaa siten totunnaiset nykyluennat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme