Työuupumus uusiutuu huolestuttavan usein
30.1.2025 13:00:00 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote
Työelämän tutkimuskeskuksen tutkimus tuo merkittävää tietoa työuupumuksen uusiutumisesta. Tulokset ovat huolestuttavia. Tutkimuskyselyyn vastanneista yhteensä 14 prosenttia kertoi useasta uusiutumiskerrasta – korkeimmillaan kahdella prosentilla vastanneista yli kolme kertaa.

Työuupumus ja sen uusiutuminen on yleinen ilmiö, joka koskettaa merkittävää osaa työikäisistä. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 26 % vastaajista oli kokenut työuupumuksen kerran aiemmin. Lisäksi 12 % ilmoitti työuupumuksen uusiutuneen 2–3 kertaa, ja 2 % kertoi kohdanneensa sen yli kolme kertaa.
Tiedot käyvät ilmi laajassa yli 13 000 suomalaisen työntekijän kyselyaineistossa, joka toteutettiin Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen Työuupumuksen alkulähteillä -tutkimushankkeessa.
Tutkimushankkeen johtajana toiminut professori Anne Mäkikangas pitää tulosta merkittävänä.
– Tähän mennessä meillä ei ole ollut käytössä tutkimustietoa työuupumuksen uusiutumisesta. Uusiutumisen yleisyys on huolestuttavaa. Se kertoo toisaalta työelämän haasteista ja toisaalta työuupumuksen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon liittyvistä puutteista.
Työuupumuksen toistuva uusiutuminen oli tutkimuksen mukaan tyypillisintä taiteen, viihteen ja virkistyksen, tieteen ja tutkimuksen sekä kiinteistönhuollon, siivouksen ja isännöinnin aloilla.
Onko syy työssä vai tekijässä?
Tutkimuksessa selvitettiin myös työuupumuksen syitä. Tulokset osoittivat työperäisten tekijöiden olevan keskeisimpiä työuupumuksen aiheuttajia. Erityisesti kiire, jatkuvat aikapaineet sekä työn turhakkeet, joilla viitataan kohtuuttomiin tai turhiin työtehtäviin, ovat merkittäviä työuupumuksen riskitekijöitä. Myös johtamisen puutteet, kuten riittämätön tuki ja heikko kommunikaatio, korostuivat työuupumusta lisäävinä tekijöinä. Tulokset alleviivaavat työympäristön merkitystä työuupumuksen ennaltaehkäisyssä.
Haitallisten työolosuhteiden lisäksi työuupumuksen toistuvaan uusiutumiseen kytkeytyivät työntekijän persoonallisuus, toimintatapa työssä ja suhde työhön, kuten korkea hyväksynnän tarve muilta, ylisitoutuneisuus ja työholismi.
Mäkikankaan mukaan tulokset antavat selkeän viestin työuupumuksen hoitoon.
– Työn muokkaus on ensisijaista, mutta jos toistuvaa uusiutumista esiintyy, on tarpeen tarjota mahdollisuuksia työskentelytyylin ja työtoiminnan pohdintaan ja yksilöllisten voimavarojen vahvistamiseen.
Työuupumuksen ennaltaehkäisy ja hoito vaativat työpaikan toimenpiteitä
Mitä runsaammasta työuupumusoireilusta oli kyse, sitä todennäköisemmin sen taustalla olivat lukuisat työolotekijät. Tutkimus painottaa tarvetta vaikuttaa työhön laaja-alaisesti ennaltaehkäistäessä työuupumusta.
– Työuupumusta ei voida ratkaista pelkästään työterveyshuollossa tai tekemällä työssäjaksamisesta yksilösuoritus, jossa työntekijää kehotetaan huolehtimaan palautumisesta. Työuupumusta torjutaan tehokkaimmin luomalla työolosuhteet, joissa on riittävästi resursseja, työn voimavaroja ja esihenkilötyö on kunnossa, Mäkikangas korostaa.
Mäkikankaan mukaan asiassa on vielä paljon kehitettävää. Hän kuitenkin ymmärtää hyvin, että pitkään jatkunut talouden alavire sekä monien toimialojen ja organisaatioiden vaikeudet tuovat haasteita työn kehittämiselle.
Hankkeen loppuraportti on saatavilla Työelämän tutkimuskeskuksen verkkosivuilla
Päätöswebinaari katsottavissa suorana YLE Areenasta 30.1. klo 13–14 ja 30 päivää tallenteena.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätiedot:
Professori ja Työelämän tutkimuskeskuksen johtaja Anne Mäkikangas, Tampereen yliopisto
050 437 7137
anne.makikangas@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Voiko aivoverenvuodon ennustaa etukäteen? – Kehitteillä keino estää äkillisiä kuolemia11.5.2026 09:40:00 EEST | Tiedote
Kaikkia aneurysmia ei pitäisi leikata ja osa pitäisi hoitaa ajoissa. Mutta mistä tietää, kumpi ratkaisu on kussakin tilanteessa oikea? Tekoäly voi auttaa tekemään päätöksen ja välttämään turhat leikkaukset.
Henriikka Kontimon teos voitti INNATURE-hankkeen osallistavan taidekilpailun Härmälänrannassa11.5.2026 09:24:51 EEST | Tiedote
Tampereen Härmälänrannan osallistavan taidekilpailun voittajaksi on valittu kuvataiteilija Henriikka Kontimon teos ”Konsertti”. Teos toteutetaan Aaretti Niemisen puistoon perustettavan niityn yhteydessä, ja se on osa Tampereen yliopiston johtamaa ja Euroopan Unionin rahoittamaa INNATURE-hanketta. ”Konsertti” yhdistää paikkasidonnaisen taiteen, luonnon monimuotoisuuden ja yhteisöllisen tekemisen poikkeuksellisen hienovaraisella ja ajatuksia herättävällä tavalla.
Hybridityössä ratkaisee toteutustapa – ei etäpäivien määrä8.5.2026 15:01:45 EEST | Tiedote
Laajan kyselytutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että työntekijöiden hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen kannalta keskeistä ei ole etätyön määrä, vaan hybridityön käytännöt ja johtamistavat. Tulokset korostavat vuorovaikutusta tukevien käytänteiden, oikeudenmukaisiksi koettujen linjausten ja avoimen dialogin merkitystä hybridityössä.
Oppimisvaikeudet ja nuorten itsearvioima hyvinvointi kytkeytyvät yhä vahvemmin7.5.2026 12:48:39 EEST | Tiedote
Nuorten oppimisvaikeudet ja itsearvioima hyvinvointi kytkeytyvät toisiinsa aiempaa vahvemmin, vaikka niiden perinteiset riskitekijät perheissä ja kouluympäristössä ovat vähentyneet ajan kuluessa. Havainnot perustuvat Tampereen yliopistossa tehtyyn laajaan tutkimukseen, jossa analysoitiin lähes yli 600 000 suomalaisen nuoren kyselyvastauksia yli neljän vuosikymmenen ajalta.
Girlbossit ovat mediayrittäjiä, joiden työtä määrittävät somen logiikka ja sukupuolittuneet valtarakenteet5.5.2026 08:45:00 EEST | Tiedote
YTM Ida Roivainen tutki väitöskirjassaan, mitä sosiaalisessa mediassa esiintyvä ”girlbossius” on. Tutkimuksen mukaan uusliberaalissa näkyvyystaloudessa kiertävä girlbossius on usein valkoista, keskiluokkaista ja etuoikeutettua yrittäjyyttä, joka jättää feministisen voimaantumisen ja vastuun pärjäämisestä yksilön harteille. Toisaalta tutkimus osoittaa, että girlbossius on jatkumoa historiallisille ja sukupuolittuneille rakenteille, joissa naisten tekemä työ jää usein näkymättömäksi tai sitä ei arvosteta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme