Nyt vetoomuksen esittää 16 maakunnan liittoa: Hallituksen tulee luopua kuntien palvelujen järjestämistä rajoittavan lainsäädännön valmistelusta
29.1.2025 10:42:06 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Hankintalain uudistamiseen tähtäävä lakiesitys sisältää edelleen 15. tammikuussa alkaneessa lausuntovaiheessa kirjauksen, joka rajaisi kuntien omien yhtiöiden käyttöä kuntapalvelujen järjestämisessä mekaanisesti. Syksyn ja talven aikana useat tahot ovat vedonneet hallitukseen, että se luopuisi suunnitelmasta: nyt vetoomuksen esittää 16 maakunnan liittoa eri puolilta Suomea.
Kuntaliitto ja maakunnan liitot esittävät, että hallitus luopuu 10 prosentin kategorisesta vähimmäisomistusvaatimuksesta kuntien omistamista yhtiöistä. Vähintään tulee säätää mahdollisuus poiketa vähimmäisomistuksesta, maakunnan liitot esittävät.
– Jos lakimuutos etenee, se vaikeuttaisi erityisesti pienten ja keskisuurten kuntien toimintaa sekä kuntien yhteistyötä maakunnallisesti ja seudullisesti. Lakisääteisten tehtävien asianmukainen hoitaminen uhkaa vaarantua, sillä lakimuutoksella rikottaisiin toimivat palveluiden yhdessä järjestämisen rakenteet, sanoo Keski-Suomen maakuntajohtaja Pekka Hokkanen.
– Vähimmäisomistusprosentti on perusteeton ja kohtelee eri kokoisia kuntia perusteetta eriarvoisesti. Vaatimuksessa tietyn kokoisesta omistusosuudesta tulisi ottaa huomioon toimialakohtaiset, alueelliset sekä omistajakohtaiset erot ja muut painavan julkisen intressin huomioon ottavat erityispiirteet, korostaa Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen.
Kuntaliitto ja maakunnan liitot huomauttavat, että in house -yhtiöiden käytön rajaamisella on seurauksia myös varautumisen ja huoltovarmuuden näkökulmasta.
– Markkinaehtoisten palveluiden saatavuus vaihtelee alueittain ja loppukädessä kunnalla on lakisääteinen velvoite järjestää palvelut myös silloin, kun markkinaehtoista palvelua ei ole saatavilla. Kuntien omistamat yhtiöt ovat keskeisiä varautumisen näkökulmasta, koska palveluita tulee tuottaa myös tilanteissa, joissa se ei olisi yksityisen sektorin näkökulmasta kannattavaa, huomauttaa Pekka Hokkanen.
Muutos koskisi etenkin jätehuoltoa, ateria- ja ICT-palveluja, puhtaus- ja kunnossapitopalveluja sekä muiden tukipalveluja, sillä näitä palveluja tuottavat yhtiöt jouduttaisiin purkamaan ja rakentamaan uudelleen eri puolilla Suomea.
Hyödyt epäselvät, haitat ilmeiset
Sidosyksikkö eli in house -yhtiö on hankintalain mukainen, Suomessa ja Euroopassa yleinen sekä toimivaksi ja tehokkaaksi havaittu tapa järjestää kuntien tai hyvinvointialueiden palveluja. Sidosyksikköhankinnasta puhutaan silloin, kun esim. kunta ostaa palvelun yhdessä muiden kuntien kanssa omistamaltaan yhtiöltä.
Esityksen mukaisena hankintalaistamme tulisi Euroopan tiukimpia.
– In house -yhtiöitä tulee käyttää vain, kun omistajat pystyvät määräämään yhtiön suunnasta. Eli mielestämme ilmiselviin ja in house -järjestämisen väärinkäytöksiin tulee puuttua. Hyvin toimivaa, pitkäjänteistä ja satoja yhtiöitä koskevaa järjestelmää ei kuitenkaan tule kategorisesti romuttaa joidenkin yksittäisten tapausten vuoksi, sanoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mari Kuparinen.
Uudistuksen hyödyt ovat epäselvät ja epäsuhdassa palveluiden uudelleenjärjestelystä aiheutuvaan työhön ja kustannuksiin. Lain valmistelun aikana ei ole selvitetty esityksen taloudellisia vaikutuksia kuntiin tai muihinkaan toimijoihin.
Uudistuksen kertaluonteiset kustannukset, jotka syntyisivät yhtiöiden ja palveluiden purkamisesta ja uudelleen organisoitumisesta, ovat suuret. Lisäksi uudistuksella olisi jatkuvaluonteisia kustannusvaikutuksia kunnille, kun niiden neuvotteluvoima ja keskittämisestä saadut edut vähenisivät.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on arvioinut selvitykseensä perustuen, että uudistus todennäköisesti nostaisi kustannuksia julkisella sektorilla, koska siinä ei huomioida riittävästi eri toimialojen, alueiden ja erilaisten hankintayksiköiden ja sidosyksiköiden eroja.
Lisätietoja:
Etelä-Karjalan liitto
maakuntajohtaja Satu Sikanen, p. 0400 661318
Etelä-Pohjanmaan liitto
maakuntajohtaja Heli Seppelvirta, p. 040 5294638
Etelä-Savon liitto
maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, p. 050 5002584
Hämeen liitto
maakuntajohtaja Toni Laine, p. 050 4637810
Kainuun liitto
vs. hallintojohtaja Hanna Helaste, p. 044 410 0728
Keski-Pohjanmaan liitto
maakuntajohtaja Jyrki Kaiponen, p 040 1408995
Keski-Suomen liitto
maakuntajohtaja Pekka Hokkanen, p. 040 5950016
Kymenlaakson liitto
maakuntajohtaja Jaakko Mikkola, p. 040 5480311
Lapin liitto
maakuntajohtaja Hannu Takkula, p. 0400 203300
Pirkanmaan liitto
maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, p. 050 5720945
Pohjanmaan liitto
maakuntajohtaja Mats Brandt, p. 044 4934576
Pohjois-Karjalan liitto
maakuntajohtaja Markus Hirvonen, p. 050 3577739
Pohjois-Pohjanmaan liitto
maakuntajohtaja Jussi Rämet, p. 040 5863877
Pohjois-Savon liitto
maakuntajohtaja Tytti Määttä, p. 044 7142690
Päijät-Hämeen liitto
maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol, p. 044 0773010
Satakuntaliitto
maakuntajohtaja Kristiina Salonen, p. 050 5120010
Suomen Kuntaliitto
kehittämispäällikkö Mari Kuparinen, p. 044 3719450
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna Kaukopuro-KlemettiViestintäpäällikkö
Puh:+358 50 597 4918hanna.kaukopuro-klemetti@kuntaliitto.fiLiitteet
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
De sex största städerna utvecklar arbete mot rasism – enkätresultat visar praxis och utvecklingsbehov15.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande
I Finlands sex största städer, Helsingfors, Esbo, Tammerfors, Vanda, Åbo och Uleåborg, pågår mångsidigt arbete mot rasism. Det ingår i allt från strategier till tjänster i vardagen. Resultaten från en enkät visar olika praxis som städerna tillämpar för att främja likabehandling. Resultaten visar också att arbetet för att förebygga rasism och diskriminering är en långsiktig process och att det fortfarande finns mycket som behöver utvecklas. – Det var viktigt att göra en sammanställning av god praxis, eftersom motsvarande material om de sex största städerna inte har samlats in tidigare. Samtidigt kan vi lära av varandra och utveckla arbetet tillsammans, säger Fanni Tainio, nätverkssakkunnig vid Finlands Kommunförbund.
Kuutoskaupungeissa kehitetään rasisminvastaista työtä – selvitys kokosi yhteen kaupunkien hyviä käytäntöjä15.3.2026 02:00:00 EET | Tiedote
Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa, Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla, Turussa ja Oulussa, tehdään monipuolista rasisminvastaista työtä strategiatasolta arjen palveluihin. Ensimmäistä kertaa koottu selvitys nostaa esiin useita käytäntöjä, joilla yhdenvertaisuutta edistetään kaupungeissa. Samalla tulokset muistuttavat, että työ rasismin ja syrjinnän ehkäisemiseksi on pitkäjänteinen prosessi ja kehittämistarpeita on edelleen paljon. – Hyvien käytäntöjen kokoaminen on tärkeää, koska vastaavaa aineistoa kuutoskaupungeista ei ole aiemmin kerätty. Samalla voimme oppia toisiltamme ja kehittää työtä yhdessä eteenpäin, kertoo verkostoasiantuntija Fanni Tainio.
Krympande elevantal en utmaning för ordnandet av grundläggande utbildning – Kommunförbundet förespråkar samarbete och undervisning via fjärruppkoppling12.3.2026 10:19:00 EET | Pressmeddelande
Antalet grundskoleelever kommer fram till 2030-talet att minska med uppskattningsvis 96 000 elever. Samtidigt ökar andelen elever med ett främmande språk som modersmål. Förändringarna i elevantalet inverkar i hög grad på ordnandet av den grundläggande utbildningen i kommuner på olika håll i landet. För att säkerställa tillgängligheten behövs många olika åtgärder – det finns ingen enskild, enkel lösning. Kommunförbundet lyfter särskilt tre teman som framtida lösningar: ett ökat samarbete mellan utbildningsanordnare, gemensam undervisningspersonal och kompetensutveckling samt undervisning via fjärruppkoppling. – Förändringarna i elevantalet tvingar oss att se över hur den grundläggande utbildningen kan ordnas på ett nytt sätt. Samtidigt måste vi se till att undervisningen är av hög kvalitet och tillgänglig i alla delar av landet, säger Irmeli Myllymäki, direktör för utbildningsfrågor vid Kommunförbundet.
Oppilasmäärien väheneminen haastaa perusopetuksen järjestämistä – Kuntaliiton kolme ratkaisua tulevaisuuden perusopetukseen12.3.2026 10:19:00 EET | Tiedote
Peruskoululaisten määrä vähenee 2030-luvulle mennessä arviolta 96 000 oppilaalla. Oppilasmäärien muutokset vaikuttavat merkittävästi kuntien perusopetuksen järjestämiseen eri puolilla maata. Koulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja, yhtä helppoa ratkaisua ei ole. Kuntaliitto painottaa erityisesti kolmea teemaa tulevaisuuden ratkaisuiksi: opetuksen järjestäjien eli kuntien välisen yhteistyön lisääminen, opetushenkilöstön yhteiskäyttö sekä osaamisen vahvistaminen ja etäyhteyksiä hyödyntävä opetus. – Oppilasmäärien muutokset pakottavat tarkastelemaan perusopetuksen järjestämistä uudella tavalla. Samalla on varmistettava opetuksen laatu ja saavutettavuus kaikkialla Suomessa, sanoo Kuntaliiton koulutuspolitiikan johtaja Irmeli Myllymäki.
Virhe tiedotteen julkaisuajassa, pyydetään huomioimaan embargo 12.3. klo 11.30: Oppilasmäärien väheneminen haastaa perusopetuksen järjestämistä11.3.2026 22:29:52 EET | Tiedote
Tiedotteen embargo on torstaina 12.3. klo 11.30, pyydämme ystävällisesti huomioimaan tämän mahdollisuuksien mukaan. Kiitos! Peruskoululaisten määrä vähenee 2030-luvulle mennessä arviolta 96 000 oppilaalla. Oppilasmäärien muutokset vaikuttavat merkittävästi kuntien perusopetuksen järjestämiseen eri puolilla maata. Koulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja, yhtä helppoa ratkaisua ei ole. Kuntaliitto painottaa erityisesti kolmea teemaa tulevaisuuden ratkaisuiksi: opetuksen järjestäjien välisen yhteistyön lisääminen, opetushenkilöstön yhteiskäyttö ja osaamisen vahvistaminen sekä etäyhteyksien hyödyntäminen. – Oppilasmäärien muutokset pakottavat tarkastelemaan perusopetuksen järjestämistä uudella tavalla. Samalla on varmistettava opetuksen laatu ja saavutettavuus kaikkialla Suomessa, sanoo Kuntaliiton koulutuspolitiikan johtaja Irmeli Myllymäki.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme