Nyt vetoomuksen esittää 16 maakunnan liittoa: Hallituksen tulee luopua kuntien palvelujen järjestämistä rajoittavan lainsäädännön valmistelusta
29.1.2025 10:42:06 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Hankintalain uudistamiseen tähtäävä lakiesitys sisältää edelleen 15. tammikuussa alkaneessa lausuntovaiheessa kirjauksen, joka rajaisi kuntien omien yhtiöiden käyttöä kuntapalvelujen järjestämisessä mekaanisesti. Syksyn ja talven aikana useat tahot ovat vedonneet hallitukseen, että se luopuisi suunnitelmasta: nyt vetoomuksen esittää 16 maakunnan liittoa eri puolilta Suomea.

Kuntaliitto ja maakunnan liitot esittävät, että hallitus luopuu 10 prosentin kategorisesta vähimmäisomistusvaatimuksesta kuntien omistamista yhtiöistä. Vähintään tulee säätää mahdollisuus poiketa vähimmäisomistuksesta, maakunnan liitot esittävät.
– Jos lakimuutos etenee, se vaikeuttaisi erityisesti pienten ja keskisuurten kuntien toimintaa sekä kuntien yhteistyötä maakunnallisesti ja seudullisesti. Lakisääteisten tehtävien asianmukainen hoitaminen uhkaa vaarantua, sillä lakimuutoksella rikottaisiin toimivat palveluiden yhdessä järjestämisen rakenteet, sanoo Keski-Suomen maakuntajohtaja Pekka Hokkanen.
– Vähimmäisomistusprosentti on perusteeton ja kohtelee eri kokoisia kuntia perusteetta eriarvoisesti. Vaatimuksessa tietyn kokoisesta omistusosuudesta tulisi ottaa huomioon toimialakohtaiset, alueelliset sekä omistajakohtaiset erot ja muut painavan julkisen intressin huomioon ottavat erityispiirteet, korostaa Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen.
Kuntaliitto ja maakunnan liitot huomauttavat, että in house -yhtiöiden käytön rajaamisella on seurauksia myös varautumisen ja huoltovarmuuden näkökulmasta.
– Markkinaehtoisten palveluiden saatavuus vaihtelee alueittain ja loppukädessä kunnalla on lakisääteinen velvoite järjestää palvelut myös silloin, kun markkinaehtoista palvelua ei ole saatavilla. Kuntien omistamat yhtiöt ovat keskeisiä varautumisen näkökulmasta, koska palveluita tulee tuottaa myös tilanteissa, joissa se ei olisi yksityisen sektorin näkökulmasta kannattavaa, huomauttaa Pekka Hokkanen.
Muutos koskisi etenkin jätehuoltoa, ateria- ja ICT-palveluja, puhtaus- ja kunnossapitopalveluja sekä muiden tukipalveluja, sillä näitä palveluja tuottavat yhtiöt jouduttaisiin purkamaan ja rakentamaan uudelleen eri puolilla Suomea.
Hyödyt epäselvät, haitat ilmeiset
Sidosyksikkö eli in house -yhtiö on hankintalain mukainen, Suomessa ja Euroopassa yleinen sekä toimivaksi ja tehokkaaksi havaittu tapa järjestää kuntien tai hyvinvointialueiden palveluja. Sidosyksikköhankinnasta puhutaan silloin, kun esim. kunta ostaa palvelun yhdessä muiden kuntien kanssa omistamaltaan yhtiöltä.
Esityksen mukaisena hankintalaistamme tulisi Euroopan tiukimpia.
– In house -yhtiöitä tulee käyttää vain, kun omistajat pystyvät määräämään yhtiön suunnasta. Eli mielestämme ilmiselviin ja in house -järjestämisen väärinkäytöksiin tulee puuttua. Hyvin toimivaa, pitkäjänteistä ja satoja yhtiöitä koskevaa järjestelmää ei kuitenkaan tule kategorisesti romuttaa joidenkin yksittäisten tapausten vuoksi, sanoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mari Kuparinen.
Uudistuksen hyödyt ovat epäselvät ja epäsuhdassa palveluiden uudelleenjärjestelystä aiheutuvaan työhön ja kustannuksiin. Lain valmistelun aikana ei ole selvitetty esityksen taloudellisia vaikutuksia kuntiin tai muihinkaan toimijoihin.
Uudistuksen kertaluonteiset kustannukset, jotka syntyisivät yhtiöiden ja palveluiden purkamisesta ja uudelleen organisoitumisesta, ovat suuret. Lisäksi uudistuksella olisi jatkuvaluonteisia kustannusvaikutuksia kunnille, kun niiden neuvotteluvoima ja keskittämisestä saadut edut vähenisivät.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on arvioinut selvitykseensä perustuen, että uudistus todennäköisesti nostaisi kustannuksia julkisella sektorilla, koska siinä ei huomioida riittävästi eri toimialojen, alueiden ja erilaisten hankintayksiköiden ja sidosyksiköiden eroja.
Lisätietoja:
Etelä-Karjalan liitto
maakuntajohtaja Satu Sikanen, p. 0400 661318
Etelä-Pohjanmaan liitto
maakuntajohtaja Heli Seppelvirta, p. 040 5294638
Etelä-Savon liitto
maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, p. 050 5002584
Hämeen liitto
maakuntajohtaja Toni Laine, p. 050 4637810
Kainuun liitto
vs. hallintojohtaja Hanna Helaste, p. 044 410 0728
Keski-Pohjanmaan liitto
maakuntajohtaja Jyrki Kaiponen, p 040 1408995
Keski-Suomen liitto
maakuntajohtaja Pekka Hokkanen, p. 040 5950016
Kymenlaakson liitto
maakuntajohtaja Jaakko Mikkola, p. 040 5480311
Lapin liitto
maakuntajohtaja Hannu Takkula, p. 0400 203300
Pirkanmaan liitto
maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, p. 050 5720945
Pohjanmaan liitto
maakuntajohtaja Mats Brandt, p. 044 4934576
Pohjois-Karjalan liitto
maakuntajohtaja Markus Hirvonen, p. 050 3577739
Pohjois-Pohjanmaan liitto
maakuntajohtaja Jussi Rämet, p. 040 5863877
Pohjois-Savon liitto
maakuntajohtaja Tytti Määttä, p. 044 7142690
Päijät-Hämeen liitto
maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol, p. 044 0773010
Satakuntaliitto
maakuntajohtaja Kristiina Salonen, p. 050 5120010
Suomen Kuntaliitto
kehittämispäällikkö Mari Kuparinen, p. 044 3719450
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna Kaukopuro-KlemettiViestintäpäällikkö
Puh:+358 50 597 4918hanna.kaukopuro-klemetti@kuntaliitto.fiLiitteet
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunernas skuldsättning hotar öka – förbättrad produktivitet en del av anpassningen30.3.2026 02:00:00 EEST | Pressmeddelande
Publiceras måndagen den 30 mars kl. 02.00 Kommunernas ekonomiska läge ser för närvarande ganska ljust ut. Om 12 månader uppskattas läget dock bli sämre. Också kommunernas skuldsättning hotar att öka. De flesta kommuner anser att kommunens ekonomi behöver anpassas betydligt eller åtminstone måttligt. På längre sikt är kommunerna beredda att vidta anpassningsåtgärder genom att förbättra sin produktivitet. Uppgifterna framgår av Kommunförbundets ekonomibarometer våren 2026.
Kuntien velkaantuminen uhkaa kiihtyä – tuottavuuden parantaminen osaksi kuntien omia sopeutustoimia30.3.2026 02:00:00 EEST | Tiedote
Kuntaliiton kevään 2026 Talousbarometri, julkaisuvapaa ma 30.3.2026 klo 02.00. Kuntien talouden tila näyttäytyy tällä hetkellä melko valoisana. Näkymät kuitenkin heikkenevät arvioitaessa talouden tilaa 12 kuukauden kuluttua. Myös kuntien velkaantuminen uhkaa nousta. Valtaosa kunnista tunnistaakin taloudessaan huomattavan tai kohtalaisen sopeutustarpeen. Pidemmällä aikavälillä kuntakenttä on valmis toteuttamaan sopeutustoimia tuottavuuttaan parantamalla. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton kevään 2026 Talousbarometristä.
Joensuu stad utsedd till Bästa infrastrukturbeställare 202527.3.2026 13:00:00 EET | Pressmeddelande
Kommunförbundet och INFRA rf har beviljat Joensuu stad utmärkelsen Bästa infrastrukturbeställare 2025. Joensuu är en öppen och utvecklingsvänlig beställare av infrastruktur, som har ett nära samarbete med regionens företag och utbildningsorganisationer. Staden använder sig av en regelbunden marknadsdialog samt främjar digitalisering och utsläppssnåla metoder för genomförande.
Joensuun kaupunki on vuoden 2025 paras infratilaaja27.3.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Kuntaliitto ja INFRA ry ovat myöntäneet Joensuun kaupungille vuoden 2025 Paras infratilaaja -tunnustuksen. Joensuu on avoin ja kehitysmyönteinen infratilaaja, joka tekee tiivistä yhteistyötä alueen yritysten ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Kaupunki hyödyntää säännöllistä markkinavuoropuhelua, edistää digitalisaatiota ja edistää vähäpäästöisiä toteutusmenetelmiä.
Skolskjutsar kostar kommunerna nästan 249 miljoner euro – i små kommuner skjutsas nästan hälften av eleverna19.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande
År 2024 använde kommunerna närmare 249 miljoner euro på skolskjutsar inom förskoleundervisningen och den grundläggande utbildningen. Omkring 105 000 elever får skolskjuts. Antalet elever som får skolskjuts har minskat med cirka 10 000 på tio år. Kommunförbundets enkät om skolskjutsar besvarades av 221 kommuner, så resultaten ger en utförlig bild av läget i fråga om skolskjutsar i Finland. ”Skolskjutsar är i många kommuner nödvändiga för att göra skoldagen möjlig. Skolskjutsarna säkerställer att eleverna kan komma till skolan på ett tryggt sätt oberoende av boningsort”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid Kommunförbundet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme