Nyt vetoomuksen esittää 16 maakunnan liittoa: Hallituksen tulee luopua kuntien palvelujen järjestämistä rajoittavan lainsäädännön valmistelusta
Hankintalain uudistamiseen tähtäävä lakiesitys sisältää edelleen 15. tammikuussa alkaneessa lausuntovaiheessa kirjauksen, joka rajaisi kuntien omien yhtiöiden käyttöä kuntapalvelujen järjestämisessä mekaanisesti. Syksyn ja talven aikana useat tahot ovat vedonneet hallitukseen, että se luopuisi suunnitelmasta: nyt vetoomuksen esittää 16 maakunnan liittoa eri puolilta Suomea.

Kuntaliitto ja maakunnan liitot esittävät, että hallitus luopuu 10 prosentin kategorisesta vähimmäisomistusvaatimuksesta kuntien omistamista yhtiöistä. Vähintään tulee säätää mahdollisuus poiketa vähimmäisomistuksesta, maakunnan liitot esittävät.
– Jos lakimuutos etenee, se vaikeuttaisi erityisesti pienten ja keskisuurten kuntien toimintaa sekä kuntien yhteistyötä maakunnallisesti ja seudullisesti. Lakisääteisten tehtävien asianmukainen hoitaminen uhkaa vaarantua, sillä lakimuutoksella rikottaisiin toimivat palveluiden yhdessä järjestämisen rakenteet, sanoo Keski-Suomen maakuntajohtaja Pekka Hokkanen.
– Vähimmäisomistusprosentti on perusteeton ja kohtelee eri kokoisia kuntia perusteetta eriarvoisesti. Vaatimuksessa tietyn kokoisesta omistusosuudesta tulisi ottaa huomioon toimialakohtaiset, alueelliset sekä omistajakohtaiset erot ja muut painavan julkisen intressin huomioon ottavat erityispiirteet, korostaa Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen.
Kuntaliitto ja maakunnan liitot huomauttavat, että in house -yhtiöiden käytön rajaamisella on seurauksia myös varautumisen ja huoltovarmuuden näkökulmasta.
– Markkinaehtoisten palveluiden saatavuus vaihtelee alueittain ja loppukädessä kunnalla on lakisääteinen velvoite järjestää palvelut myös silloin, kun markkinaehtoista palvelua ei ole saatavilla. Kuntien omistamat yhtiöt ovat keskeisiä varautumisen näkökulmasta, koska palveluita tulee tuottaa myös tilanteissa, joissa se ei olisi yksityisen sektorin näkökulmasta kannattavaa, huomauttaa Pekka Hokkanen.
Muutos koskisi etenkin jätehuoltoa, ateria- ja ICT-palveluja, puhtaus- ja kunnossapitopalveluja sekä muiden tukipalveluja, sillä näitä palveluja tuottavat yhtiöt jouduttaisiin purkamaan ja rakentamaan uudelleen eri puolilla Suomea.
Hyödyt epäselvät, haitat ilmeiset
Sidosyksikkö eli in house -yhtiö on hankintalain mukainen, Suomessa ja Euroopassa yleinen sekä toimivaksi ja tehokkaaksi havaittu tapa järjestää kuntien tai hyvinvointialueiden palveluja. Sidosyksikköhankinnasta puhutaan silloin, kun esim. kunta ostaa palvelun yhdessä muiden kuntien kanssa omistamaltaan yhtiöltä.
Esityksen mukaisena hankintalaistamme tulisi Euroopan tiukimpia.
– In house -yhtiöitä tulee käyttää vain, kun omistajat pystyvät määräämään yhtiön suunnasta. Eli mielestämme ilmiselviin ja in house -järjestämisen väärinkäytöksiin tulee puuttua. Hyvin toimivaa, pitkäjänteistä ja satoja yhtiöitä koskevaa järjestelmää ei kuitenkaan tule kategorisesti romuttaa joidenkin yksittäisten tapausten vuoksi, sanoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mari Kuparinen.
Uudistuksen hyödyt ovat epäselvät ja epäsuhdassa palveluiden uudelleenjärjestelystä aiheutuvaan työhön ja kustannuksiin. Lain valmistelun aikana ei ole selvitetty esityksen taloudellisia vaikutuksia kuntiin tai muihinkaan toimijoihin.
Uudistuksen kertaluonteiset kustannukset, jotka syntyisivät yhtiöiden ja palveluiden purkamisesta ja uudelleen organisoitumisesta, ovat suuret. Lisäksi uudistuksella olisi jatkuvaluonteisia kustannusvaikutuksia kunnille, kun niiden neuvotteluvoima ja keskittämisestä saadut edut vähenisivät.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on arvioinut selvitykseensä perustuen, että uudistus todennäköisesti nostaisi kustannuksia julkisella sektorilla, koska siinä ei huomioida riittävästi eri toimialojen, alueiden ja erilaisten hankintayksiköiden ja sidosyksiköiden eroja.
Lisätietoja:
Etelä-Karjalan liitto
maakuntajohtaja Satu Sikanen, p. 0400 661318
Etelä-Pohjanmaan liitto
maakuntajohtaja Heli Seppelvirta, p. 040 5294638
Etelä-Savon liitto
maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, p. 050 5002584
Hämeen liitto
maakuntajohtaja Toni Laine, p. 050 4637810
Kainuun liitto
vs. hallintojohtaja Hanna Helaste, p. 044 410 0728
Keski-Pohjanmaan liitto
maakuntajohtaja Jyrki Kaiponen, p 040 1408995
Keski-Suomen liitto
maakuntajohtaja Pekka Hokkanen, p. 040 5950016
Kymenlaakson liitto
maakuntajohtaja Jaakko Mikkola, p. 040 5480311
Lapin liitto
maakuntajohtaja Hannu Takkula, p. 0400 203300
Pirkanmaan liitto
maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, p. 050 5720945
Pohjanmaan liitto
maakuntajohtaja Mats Brandt, p. 044 4934576
Pohjois-Karjalan liitto
maakuntajohtaja Markus Hirvonen, p. 050 3577739
Pohjois-Pohjanmaan liitto
maakuntajohtaja Jussi Rämet, p. 040 5863877
Pohjois-Savon liitto
maakuntajohtaja Tytti Määttä, p. 044 7142690
Päijät-Hämeen liitto
maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol, p. 044 0773010
Satakuntaliitto
maakuntajohtaja Kristiina Salonen, p. 050 5120010
Suomen Kuntaliitto
kehittämispäällikkö Mari Kuparinen, p. 044 3719450
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna Kaukopuro-KlemettiViestintäpäällikkö
Puh:+358 50 597 4918hanna.kaukopuro-klemetti@kuntaliitto.fiLiitteet
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin: lakihankkeiden lausuntoaikoja pidennettävä kesälomakaudella26.6.2025 12:10:12 EEST | Tiedote
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin, jotta lakihankkeiden lausuntokierroksia ei ajoitettaisi kesälomien ajaksi. Kunnille ei jää kesäkaudella aikaa valmistella ja jättää lausuntoja niitä koskeviin lakeihin ja asetuksiin.
Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S
Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote
Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.
Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote
Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.
Vasa är Årets klimatkommun 202522.5.2025 14:40:00 EEST | Pressmeddelande
Kommunförbundet premierade Vasa stad med titeln Årets klimatkommun vid Kommunernas klimatkonferens i Åbo 22.5.2025. Kommunförbundet delar ut priset vartannat år. Urvalskriterierna baserar sig på resultaten av kommunernas arbete för att uppnå koldioxidneutralitet. Den premierade kommunen ska kommunicera på ett effektfullt och ansvarsfullt sätt, vara engagerad i förändringen och få konkreta resultat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme