Geotaloudellisista riskeistä tulossa uusi peruste elinkeinopolitiikalle – maiden välisessä yritystukikilpailussa on kuitenkin riskinsä

Aiemmin Suomessa on harjoitettu elinkeinopolitiikkaa pääosin paikkaamaan markkinoiden puutteita. Kun geopoliittiset jännitteet ovat kasvaneet, on rinnalle tullut uusi peruste: geotaloudellisten riskien vähentäminen. Näin analysoi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen valtioneuvostolle laatima tuore selvitysGeotalous muuttaa elinkeinopolitiikkaa (VN TEAS Policy Brief 2025:1). Muistion ovat laatineet Etlan tutkimusjohtajat Jyrki Ali-Yrkkö ja Tero Kuusi.

- Geotalouden aika on voimistanut valtioiden välistä yritystukikilpailua. Tässä kilpailussa on syytä muistaa, että lupaavimmatkin kasvualat sisältävät myös useita riskejä. Esimerkkinä tästä toimii akkuvalmistaja Northvolt, jonka tulevaisuus on erittäin epävarma huolimatta joidenkin maiden (mm. Saksa) sille antamista miljardiluokan valtiontuista, varoittaa Jyrki Ali-Yrkkö.

Geopoliittiset jännitteet ovat nousseet keskusteluun etenkin viime vuosina, vaikka maailmantalouden pitkä yhdentymiskehitys muuttui eriytymiseksi jo heti finanssikriisin jälkeen (ks. kuvio). Eriytymiskehitykseen liittyvät esimerkiksi kaupan esteet, pakotteet ja pääomaliikkeiden rajoitukset.

Ali-Yrkkö ja Kuusi nostavat uusiksi, politiikkatoimien kannalta tärkeimmiksi kohteiksi sellaiset, joilla markkinapuutteet ja geopolitiikka yhdistyvät. Esimerkkinä on siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin, jolloin teknologista siirtymää on syytä tukea samalla, kun vähennetään energiariippuvuutta. Tällöin voi tosin syntyä myös uusia riskejä. Fossiilisia energialähteitä on aiemmin tuotettu geotaloudellisen riskin maista, nyt uusiutuva energian tuotanto puolestaan lisää raaka-aine- ja teknologiariippuvaisuutta Kiinasta.

EU kohdistamassa nopeita politiikkatoimia uusiutuvaan energiaan

Ajattelun muuttumisesta kertoo myös Mario Draghin viimesyksyinen raportti, joka etsii keinoja EU:n kilpailukyvyn ja innovaatioiden lisäämiseksi. Etla muistuttaa, että raportissa keskeisiksi tavoitteiksi on nostettu myös turvallisuuden parantaminen ja tuontiriippuvuuksien vähentäminen.

Etlan tutkimusjohtajat arvioivat, että EU tulee kohdistamaan erityisen suuria ja nopeita politiikkatoimia uusiutuvaan energiaan.

- Energiayhtiöiden investointeja uusiutuvaan energiaan on EU-alueella tuettu voimakkaasti aiemminkin, mutta sen tuotannossa tarvittavaa teknologiaa valmistavia tehtaita on tuettu huomattavasti vähemmän. EU kohdistaakin jatkossa nopeita, arvoketjun kaikkiin osiin vaikuttavia politiikkatoimia nimenomaan uusiutuvaan energiaan, arvioi Tero Kuusi.

Kansallisiin elinkeinopolitiikan toimiin kuuluvat tutkimus- ja kehitystoiminnan tukeminen sekä koordinointipuutteiden korjaaminen. Puutteet korostuvat hankkeissa, jotka tarvitsevat yhtäaikaisia investointeja arvoketjun eri osiin. Jos osia hallitsevat eri yritykset, niiden investoinnit voivat jäädä toteutumatta tai muuttua kannattamattomiksi tiedonpuutteen tai muiden yritysten toimien takia.

Perusteltuja ovat Etlan mukaan myös julkishyödykkeiden tuottamista koskevat toimet, kuten infrastruktuurin parantaminen ja sääntelyn parantaminen. Lisäksi politiikkatoimilla voi ainakin yrittää korjata varhaisen vaiheen ideoita koskevia rahoitusmarkkinoiden puutteita.

Muistio huomauttaa, että vaikka markkinapuutteet ja geotaloudelliset riskit tunnistettaisiin oikein, politiikkatoimet voivat myös epäonnistua. On riski, että tuettavat alat tai yritykset valitaan väärin, eturyhmien lobbaus voi vääristää toimia tai tukien mittakaava nousee liian anteliaaksi.

Geopolitiikka muuttaa toimintaympäristöä - Mitä tekee Suomi? -tutkimushanke toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2025 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.