Uusien kulutusluottojen korot laskivat
Joulukuussa 2024 suomalaisten kotitalouksien nostamien uusien kulutusluottojen[1] keskikorko oli 6,04 %, mikä on 1,46 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuoden 2023 joulukuussa. Uusien kulutusluottojen (pl. ajoneuvolainat) keskikorko kävi huipussaan, yli 10 prosentissa, heinäkuussa 2023. Joulukuun 2024 loppuun mennessä keskikorko laski 7,44 prosenttiin. Euribor-korot laskivat vuonna 2024, mikä selittää osan kulutusluottojen korkojen laskua. Kulutusluotoista 57 % on sidottu euribor-korkoihin.
Joulukuussa 2024 suomalaiset kotitaloudet nostivat luottolaitoksista 369 milj. euron edestä uusia kulutusluottoja[2], mikä on 2,5 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Ajoneuvolainoja nostettiin 165 milj. euron ja muita kulutusluottoja 204 milj. edestä. Kasvu selittyy ajoneuvolainolla, joita nostettiin noin 15 milj. euroa enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Muita kulutusluottoja nostettiin puolestaan 2,7 % vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana.
Luottolaitosten myöntämien kulutusluottojen kannan keskikorko oli 7,61 % joulukuun lopussa 2024. Erilaisten kulutusluottojen koroissa on suuria eroja: Ajoneuvolainakannan keskikorko oli joulukuussa 4,81 %. Muut kulutusluotot ovat keskimäärin huomattavasti kalliimpia kotitalouksille. Tili- ja korttiluottojen keskikorko oli 10,40 % ja muiden kulutusluottojen 7,57 %. Vakuudelliset kulutusluotot ovat keskimäärin huomattavasti edullisempia kotitalouksille: Joulukuussa vakuudettomien tili- ja korttiluottojen kannan keskikorko oli 10,86 % ja vakuudellisten 6,19 %. Vastaavasti muissa kulutusluotoissa (pl. ajoneuvolainat) vakuudettomat kulutusluotot olivat keskimäärin 4,23 prosenttiyksikköä kalliimpia kuin vakuudelliset.
Kulutusluottokanta oli yhteensä 17,8 mrd. euroa. Kulutusluottokannasta ajoneuvolainojen osuus oli 26 %[3]. Suomessa toimivien luottolaitosten (pankit) myöntämät kulutusluotot kattavat 67 % kotitalouksien kaikista kulutusluotoista[4]. Ajoneuvolainoista 57 % oli luottolaitosten myöntämiä ja loput 43 % olivat muiden rahoituslaitosten myöntämiä.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat joulukuussa 2024 uusia asuntolainoja 1,1 mrd. euron edestä, mikä on 200 milj. euroa vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 120 milj. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko laski marraskuusta ja oli 3,17 % joulukuussa. Asuntolainakanta oli joulukuun 2024 lopussa 105,8 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu −0,8 %. Sijoitusasuntolainoja oli 8,8 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista muita lainoja oli 17,4 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja[5] joulukuussa 3,6 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 620 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski marraskuusta ja oli 4,20 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli joulukuun lopussa 106,4 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 45,1 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli joulukuun 2024 lopussa 110,2 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 1,23 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 67,2 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 15,0 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat joulukuussa 1 080 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli joulukuussa 2,79 %.
Lisätietoja antavat
- Usva Topo, puh. 09 183 2056, sähköposti: usva.topo(at)bof.fi,
- Olli Tuomikoski, puh. 09 183 2925, sähköposti: olli.tuomikoski(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 28.2.2025 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/.
[1] Pl. tili- ja korttiluotot.
[2] Pl. tili- ja korttiluotot.
[3] Suomen Pankin rahoitustilastoissa ajoneuvolaina on vakuudeton, jos ajoneuvoa käytetään lainan vakuutena.
[4] Kotitalouksien kokonaiskulutusluottokanta oli vuoden 2024 kolmannen neljänneksen lopussa 26,6 mrd. euroa
[5] Pl. tili- ja korttiluotot.
Avainsanat
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Marja Nykänen utnämnd till medordförande i Finansiella stabilitetsrådets regionala konsultativa grupp för Europa1.7.2025 17:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utnämningen stärker Finlands aktiva roll som främjare av global finansiell stabilitet.
Marja Nykänen nimitetty kansainvälisen rahoitusvakausneuvoston Euroopan alueellisen ryhmän toiseksi puheenjohtajaksi1.7.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Nimitys vahvistaa Suomen aktiivista roolia kansainvälisen rahoitusvakauden edistäjänä.
Marja Nykänen appointed as Co-Chair of Financial Stability Board’s Regional Consultative Group for Europe1.7.2025 17:00:00 EEST | Press release
This appointment reinforces Finland’s active role in fostering international financial stability.
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme