Uusien kulutusluottojen korot laskivat
Joulukuussa 2024 suomalaisten kotitalouksien nostamien uusien kulutusluottojen[1] keskikorko oli 6,04 %, mikä on 1,46 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuoden 2023 joulukuussa. Uusien kulutusluottojen (pl. ajoneuvolainat) keskikorko kävi huipussaan, yli 10 prosentissa, heinäkuussa 2023. Joulukuun 2024 loppuun mennessä keskikorko laski 7,44 prosenttiin. Euribor-korot laskivat vuonna 2024, mikä selittää osan kulutusluottojen korkojen laskua. Kulutusluotoista 57 % on sidottu euribor-korkoihin.

Joulukuussa 2024 suomalaiset kotitaloudet nostivat luottolaitoksista 369 milj. euron edestä uusia kulutusluottoja[2], mikä on 2,5 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Ajoneuvolainoja nostettiin 165 milj. euron ja muita kulutusluottoja 204 milj. edestä. Kasvu selittyy ajoneuvolainolla, joita nostettiin noin 15 milj. euroa enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Muita kulutusluottoja nostettiin puolestaan 2,7 % vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana.
Luottolaitosten myöntämien kulutusluottojen kannan keskikorko oli 7,61 % joulukuun lopussa 2024. Erilaisten kulutusluottojen koroissa on suuria eroja: Ajoneuvolainakannan keskikorko oli joulukuussa 4,81 %. Muut kulutusluotot ovat keskimäärin huomattavasti kalliimpia kotitalouksille. Tili- ja korttiluottojen keskikorko oli 10,40 % ja muiden kulutusluottojen 7,57 %. Vakuudelliset kulutusluotot ovat keskimäärin huomattavasti edullisempia kotitalouksille: Joulukuussa vakuudettomien tili- ja korttiluottojen kannan keskikorko oli 10,86 % ja vakuudellisten 6,19 %. Vastaavasti muissa kulutusluotoissa (pl. ajoneuvolainat) vakuudettomat kulutusluotot olivat keskimäärin 4,23 prosenttiyksikköä kalliimpia kuin vakuudelliset.
Kulutusluottokanta oli yhteensä 17,8 mrd. euroa. Kulutusluottokannasta ajoneuvolainojen osuus oli 26 %[3]. Suomessa toimivien luottolaitosten (pankit) myöntämät kulutusluotot kattavat 67 % kotitalouksien kaikista kulutusluotoista[4]. Ajoneuvolainoista 57 % oli luottolaitosten myöntämiä ja loput 43 % olivat muiden rahoituslaitosten myöntämiä.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat joulukuussa 2024 uusia asuntolainoja 1,1 mrd. euron edestä, mikä on 200 milj. euroa vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 120 milj. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko laski marraskuusta ja oli 3,17 % joulukuussa. Asuntolainakanta oli joulukuun 2024 lopussa 105,8 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu −0,8 %. Sijoitusasuntolainoja oli 8,8 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista muita lainoja oli 17,4 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja[5] joulukuussa 3,6 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 620 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski marraskuusta ja oli 4,20 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli joulukuun lopussa 106,4 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 45,1 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli joulukuun 2024 lopussa 110,2 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 1,23 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 67,2 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 15,0 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat joulukuussa 1 080 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli joulukuussa 2,79 %.
Lisätietoja antavat
- Usva Topo, puh. 09 183 2056, sähköposti: usva.topo(at)bof.fi,
- Olli Tuomikoski, puh. 09 183 2925, sähköposti: olli.tuomikoski(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 28.2.2025 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/.
[1] Pl. tili- ja korttiluotot.
[2] Pl. tili- ja korttiluotot.
[3] Suomen Pankin rahoitustilastoissa ajoneuvolaina on vakuudeton, jos ajoneuvoa käytetään lainan vakuutena.
[4] Kotitalouksien kokonaiskulutusluottokanta oli vuoden 2024 kolmannen neljänneksen lopussa 26,6 mrd. euroa
[5] Pl. tili- ja korttiluotot.
Avainsanat
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Räntan på centralbanksinlåningen tyngde Finlands Banks verksamhetsresultat i likhet med året innan28.3.2025 11:00:00 EET | Pressmeddelande
Bankfullmäktige har i dag fastställt Finlands Banks bokslut på framställning av Finlands Banks direktion.
Keskuspankkitalletuksille maksetut korot rasittivat edellisvuoden tapaan Suomen Pankin toiminnallista tulosta28.3.2025 11:00:00 EET | Tiedote
Pankkivaltuusto on tänään vahvistanut Suomen Pankin tilinpäätöksen Suomen Pankin johtokunnan esityksestä.
Interest paid on central bank deposits weakened Bank of Finland’s operating profit as in previous year28.3.2025 11:00:00 EET | Press release
The Parliamentary Supervisory Council has today, upon proposal by the Bank of Finland Board, confirmed the Bank of Finland’s financial statements.
Lånen för idkande av näring har minskat28.3.2025 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Vid utgången av februari 2025 hade de finländska näringsidkarna[1] lån som tecknats för affärsverksamhet från finländska banker till ett värde av 3,5 miljarder euro. Utlåningen har minskat utan avbrott sedan slutet av 2016 och minskade också i februari med 5,4 % på årsbasis. Som störst har utlåningen varit 5,2 miljarder euro i september 2014. Minskningen i det utestående beloppet beror delvis på att utbetalningarna av nya lån har minskat. Utbetalningarna per månad började minska kort före coronapandemin och har de senaste ca två åren stabiliserats så att de nu ligger under den nivå som föregick coronatiden. I februari 2025 lyfte näringsidkarna nya lån för affärsverksamhet till ett värde av 39 miljoner euro, vilket är mindre än hälften av den genomsnittliga utlåningen för februari som statistikförts före coronatiden. Enligt Statistikcentralen registreras nya företag som är fysiska personer fortfarande i samma utsträckning som tidigare. Till minskningen i lånebeloppen kan emellertid bidr
Elinkeinon harjoittamiseen myönnettyjen lainojen määrä pienentynyt28.3.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisilla elinkeinonharjoittajilla[1] oli liiketoimintaa varten otettuja lainoja suomalaisista pankeista 3,5 mrd. euroa helmikuun 2025 lopussa. Lainakanta on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 2016 lopulta asti ja supistui myös helmikuussa 5,4 prosentin vuositahtia. Suurimmillaan lainakanta on ollut 5,2 mrd. eurossa syyskuussa 2014. Lainakannan supistumiseen vaikuttavat osaltaan vähentyneet uusien lainojen nostot. Kuukausittaiset nostomäärät alkoivat vähentyä hieman ennen koronapandemian alkua ja ovat noin kahden viime vuoden aikana vakiintuneet korona-aikaa edeltäviä määriä pienemmiksi. Helmikuussa 2025 elinkeinonharjoittajat nostivat uusia, liiketoimintaan tarkoitettuja lainoja 39 milj. euron edestä, mikä on alle puolet korona-aikaa edeltävien tilastoitujen helmikuisten nostojen keskiarvosta. Tilastokeskuksen mukaan uusia luonnollisten henkilöiden yrityksiä rekisteröidään yhä aiempaan tapaan. Lainamäärien pienentymiseen voivat kuitenkin vaikuttaa erilaiset syyt lainojen kysynnäss
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme