Väestökehitys ja heikko tuottavuus painavat Suomen pitkän ajan kasvua
Suomen Pankin pitkän aikavälin ennusteessa väestön ikääntyminen ja hidas tuottavuuskasvu heikentävät talouskasvua ja julkisen talouden kestävyyttä. Perusskenaariossa BKT kasvaa nopeimmillaan 2030-luvulla, jolloin kasvu on keskimäärin 1,8 % vuodessa. Talouden kasvu on yleisesti heikkoa ilman lisäpanostuksia koulutukseen, osaajien maahanmuuttoon ja uuden teknologian kiinteän pääoman investointeihin. Vähäinen syntyvyys supistaa koulutettavien lasten määrää ja heikentää vähitellen inhimillistä pääomaa.

Suomen Pankin pitkän aikavälin ennuste esittelee kolme skenaariota tulevaisuuden kasvunäkymille
Suomen Pankin pitkän aikavälin ennuste vuosille 2024–2075 koostuu kolmesta skenaariosta inhimillisen pääoman, kiinteän pääoman ja bruttokansantuotteen kehitykselle. Muuttumattoman politiikan skenaariossa inhimillisen ja kiinteän pääoman kasvu pysähtyy ja kääntyy negatiiviseksi. Tästä seuraa, että BKT ei enää kasva 2040-luvulla ja supistuu 2050-luvulta alkaen. Tämä skenaario kuvaa tilannetta, jossa talouskasvun tekijöitä ei tueta lisäpanostuksin. Nettomaahanmuuton oletetaan olevan pitkällä aikavälillä 18 000 henkeä vuodessa.
Perusskenaariossa BKT kasvaa nopeimmillaan 2030-luvulla, jolloin kasvu on keskimäärin 1,8 % vuodessa. Tämän jälkeen kasvu hidastuu vähitellen ja asettuu reiluun ½ prosenttiin 2050-luvulta alkaen. Skenaariossa oletetaan, että korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25–34-vuotiaasta väestöstä kasvaa 50 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Nettomaahanmuuton pitkän aikavälin oletus on 27 000 henkeä vuodessa. Inhimillinen pääoma kasvaa 2040-luvulle saakka, ja sen jälkeen kasvu pysähtyy. Tämän jälkeen BKT:n kasvu on kiinteän pääoman kasvun varassa.
Optimistisessa skenaariossa BKT:n keskimääräinen vuosikasvu on 2030-luvulla 2 %, se hidastuu 1½ prosenttiin 2040-luvulla ja pysyy reilussa prosentissa vuosina 2050–2075. Skenaarion oletuksena on, että 25–34-vuotiaista 70 % on suorittanut korkea-asteen tutkinnon vuodesta 2040 alkaen. Vuotuisen nettomaahanmuuton oletetaan olevan Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaisesti 40 000 henkeä. Inhimillinen pääoma kasvaa 2040-luvulla keskimäärin 1 prosentin tuntumassa. Sen kasvu hidastuu siten, että 2070-luvun alussa keskikasvu on vain hiukan positiivinen.
Euro & talous -analyysi: Työikäisen väestön supistuminen ja heikko tuottavuus painavat Suomen pitkän ajan kasvunäkymää
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Arto KokkinenVanhempi ekonomisti
Puh:+358 9 432 5847arto.kokkinen@bof.fiPirkka JalasjokiEkonomisti
Puh:+358 9 183 2541pirkka.jalasjoki@bof.fiLinkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Marja Nykänen utnämnd till medordförande i Finansiella stabilitetsrådets regionala konsultativa grupp för Europa1.7.2025 17:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utnämningen stärker Finlands aktiva roll som främjare av global finansiell stabilitet.
Marja Nykänen nimitetty kansainvälisen rahoitusvakausneuvoston Euroopan alueellisen ryhmän toiseksi puheenjohtajaksi1.7.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Nimitys vahvistaa Suomen aktiivista roolia kansainvälisen rahoitusvakauden edistäjänä.
Marja Nykänen appointed as Co-Chair of Financial Stability Board’s Regional Consultative Group for Europe1.7.2025 17:00:00 EEST | Press release
This appointment reinforces Finland’s active role in fostering international financial stability.
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme