Väestökehitys ja heikko tuottavuus painavat Suomen pitkän ajan kasvua

Suomen Pankin pitkän aikavälin ennuste esittelee kolme skenaariota tulevaisuuden kasvunäkymille

Suomen Pankin pitkän aikavälin ennuste vuosille 2024–2075 koostuu kolmesta skenaariosta inhimillisen pääoman, kiinteän pääoman ja bruttokansantuotteen kehitykselle. Muuttumattoman politiikan skenaariossa inhimillisen ja kiinteän pääoman kasvu pysähtyy ja kääntyy negatiiviseksi. Tästä seuraa, että BKT ei enää kasva 2040-luvulla ja supistuu 2050-luvulta alkaen. Tämä skenaario kuvaa tilannetta, jossa talouskasvun tekijöitä ei tueta lisäpanostuksin. Nettomaahanmuuton oletetaan olevan pitkällä aikavälillä 18 000 henkeä vuodessa.

Perusskenaariossa BKT kasvaa nopeimmillaan 2030-luvulla, jolloin kasvu on keskimäärin 1,8 % vuodessa. Tämän jälkeen kasvu hidastuu vähitellen ja asettuu reiluun ½ prosenttiin 2050-luvulta alkaen. Skenaariossa oletetaan, että korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25–34-vuotiaasta väestöstä kasvaa 50 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Nettomaahanmuuton pitkän aikavälin oletus on 27 000 henkeä vuodessa. Inhimillinen pääoma kasvaa 2040-luvulle saakka, ja sen jälkeen kasvu pysähtyy. Tämän jälkeen BKT:n kasvu on kiinteän pääoman kasvun varassa.

Optimistisessa skenaariossa BKT:n keskimääräinen vuosikasvu on 2030-luvulla 2 %, se hidastuu 1½ prosenttiin 2040-luvulla ja pysyy reilussa prosentissa vuosina 2050–2075. Skenaarion oletuksena on, että 25–34-vuotiaista 70 % on suorittanut korkea-asteen tutkinnon vuodesta 2040 alkaen. Vuotuisen nettomaahanmuuton oletetaan olevan Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaisesti 40 000 henkeä. Inhimillinen pääoma kasvaa 2040-luvulla keskimäärin 1 prosentin tuntumassa. Sen kasvu hidastuu siten, että 2070-luvun alussa keskikasvu on vain hiukan positiivinen.

Euro & talous -analyysi: Työikäisen väestön supistuminen ja heikko tuottavuus painavat Suomen pitkän ajan kasvunäkymää