STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja: Esitykset opintotuen uudistamiseksi tärkeitä, mutta epämääräisiä
3.2.2025 07:00:00 EET | STTK ry. | Tiedote
STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Lauri Kujala korostaa opintotuen uudistamisesitysten tärkeyttä, mutta kokee ne epämääräisiksi. Työryhmä ehdottaa muun muassa opintorahan indeksikorotusta ja opintotukikuukausien lisäämistä. Kujala toivoo, että uudistus turvaa aidosti opiskelijoiden toimeentulon kustannusneutraalilla tavalla.
Opintotuen uudistamiseen nimetty työryhmä on luovuttanut muistionsa ministeri Sandra Bergqvistille. Yksi välttämättömistä toimenpiteistä on esitys opintotuen opintorahaan tehtävästä indeksikorotuksesta.
- Tämä ei ole mikään yllätys, opiskelijoiden hätähuuto indeksiin sitomisesta on kuulunut jo kauan. On silti hyvä, että työryhmä nostaa tämän esiin - josko heitä kuunneltaisiin paremmin kuin opiskelijoita, STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Lauri Kujala toteaa.
Kujalan mielestä opintorahan suhteen mikään näpertely ei riitä, vaan opintorahan tulisi olla tasoltaan sellainen, että se aidosti turvaa opiskelijan toimeentuloa.
Työryhmän tehtävänannossa opintotuen kokonaisuudistus olisi toteutettava kustannusneutraalisti, mutta se ei määrittele aikataulua.
- On ongelmallista, jos ei ole yhteistä käsitystä siitä, missä ajassa uudistus on kustannusneutraali - tai mitä kustannusneutraalisuus ylipäätään tarkoittaa. Yksistään muistiossa sille on annettu kolme eri määritelmää, Kujala pohtii.
Työryhmä ehdottaa muun muassa opintotukikuukausien lisäämistä, opintorahan tasokorotusta sekä vanhempien tulorajojen korottamista ja indeksiin sitomista.
- Muistiossa on hyviä ehdotuksia, mutta järjestelmän kehittäminen tarvitsee rahaa, jotta uudistuksesta ei tulekin leikkaus. Nykyisellä hallituksella onkin nyt erinomainen tilaisuus näyttää opiskelijoille muutakin kuin keskisormea, Kujala sanoo.
Lisätietoja: STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Lauri Kujala, puhelin 040 656 9959.
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja yli 400 000 jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK: Palkansaaja ansaitsee toimitusjohtajan päiväpalkan 42 työpäivässä3.3.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ja palkansaajien palkkakehitys kulkee eri tahtiin. STTK:n tuore laskelma kertoo, että palkansaajalta kuluu keskimäärin 42 työpäivää ansaitakseen saman verran kuin toimitusjohtaja ansaitsee yhdessä päivässä.
STTK: YT-asiamiehen toimiston lakkauttaminen ei tuo säästöjä2.3.2026 13:49:24 EET | Tiedote
Yhteistoiminta-asiamiehen toimiston lakkauttamista koskeva mietintö lähtee tänään lausunnolle. Lakiesitys liittyy hallituksen puoliväliriihessä päättämiin valtionhallinnon 130 miljoonan euron lisäsäästöihin. Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK jättivät lakiesityksestä yhteisen eriävän mielipiteen. ─ Toimiston lakkauttamisella ei oikeasti saavuteta säästöjä, koska yhteistoimintaan liittyvät valvontatehtävät todennäköisesti siirtyvät vain toisiin virastoihin: yhteistoiminta-asiat Lupa- ja valvontavirastolle ja henkilöstörahastoasiat Patentti- ja rekisterihallitukselle, STTK:n johtaja Minna Ahtiainen sanoo. ─ Kustannusarvioissa on epävarmuutta erityisesti siirtymävaiheeseen liittyvien kustannusten osalta, kuten henkilöstön määrän, perehdytykseen ja tietojärjestelmiin liittyen. Lisäksi henkilöstörahastojen valvonnan osalta lisääntyvät kustannukset siirretään työntekijöiden henkilöstörahastojen maksettavaksi. Yhteistoiminta-asiamies on työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimi
STTK julkaisi kärkitavoitteensa vuoden 2027 eduskuntavaaleihin: Sopimusyhteiskunta on palautettava, työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta parannettava2.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
STTK on julkaissut kevään 2027 eduskuntavaaleihin liittyvät kärkitavoitteensa. ─ Haluamme palauttaa sopimusyhteiskunnan toimintaedellytykset, joita kuluvalla hallituskaudella on horjutettu. Tulevassa hallitusohjelmassa on sitouduttava aitoon kolmikantaiseen valmistelutyöhön työelämän ja sosiaaliturvan kehittämisessä. Se tarkoittaa, että kolmikantaisen valmistelun on perustuttava neuvotteluun ja valmistelulle on varattava riittävästi aikaa ja resursseja, puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi sanoo. STTK:n mielestä seuraavan hallituksen on lisättävä konkreettisesti työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Käytännössä se merkitsee osan tämän hallituksen tekemien lainsäädäntömuutosten perumista tai muuttamista. ─ Naisvaltaisten alojen ja nuorten työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla on häikäilemättömästi heikennetty useilla lainsäädäntömuutoksilla. Näiden ryhmien oikeuksia ja suojaa on seuraavan hallituksen parannettava. Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevaa esitystä määräaikaisten työ
STTK: Velkajarruun liittyvä sopeutustarve heikentää entisestään Suomen taloutta25.2.2026 09:48:07 EET | Tiedote
Finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä on julkaissut väliraportin, jonka perusteella julkisen talouden lähivuosien sopeutustarve on noin 8–11 miljardia euroa. Valtava sopeutustarve haastaa talouden kehitystä ja korostaa tarvetta valita sääntelyn puitteissa pienin mahdollinen sopeutus.
STTK: Hankintalakiin esitetyt muutokset lisäävät pienten kuntien hallinnollista taakkaa ja vaarantavat palvelujen laadun5.2.2026 14:36:05 EET | Tiedote
Oikeuskansleri keskeytti hiljattain hallituksen valmisteleman hankintalain uudistamisen etenemisen. Hän arvioi, että hallituksen esityksessä ei riittävästi perusteltu lain vaikutuksia kuntien itsehallintoon. Tänään (5.2. 2026) hankintalaki on jälleen hallituksen yleisistunnon käsittelyssä. Hallitusohjelman perusteella lakiuudistuksen tavoite on lisätä tehokkuutta julkisissa hankinnoissa ja yritysten edellytyksiä osallistua julkisen sektorin tarjouskilpailuihin. Erityisesti halutaan kiristää sidosyksiköitä koskevaa säätelyä (ns. in-house-yhtiöt) ja rajoittaa niiden käyttöä. Nykyisen lain myötä kunta tai hyvinvointialue voi hankkia sidosyksiköltä ilman kilpailutusta esimerkiksi it- ja sote-palveluita ja jätehuollon. STTK:n mielestä sidosyksiköiden käyttöä rajoittamalla hankaloitetaan merkittävästi etenkin pienten kuntien mahdollisuutta järjestää palveluita ja rikotaan toimivia palvelurakenteita. – Suomi on suuri maa ja asuinpaikkakuntien välillä isoja vaihteluita. Siksi palveluiden järje
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme