Yksityislääkäreiden hinnat nousivat yli kaksinkertaisesti inflaatioon verrattuna alkuvuonna 2024
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi).
Alkuvuodesta 2024 yksityislääkäripalveluiden hinnat kasvoivat keskimäärin 8 prosenttia. Kuluttajahintaindeksi kasvoi samana aikana 3,3 prosenttia. Eniten hinnat kasvoivat psykiatriassa.

Yksityislääkärikäyntien hinnat nousivat alkuvuonna 2024 keskimäärin 8 prosenttia, kun samaan aikaan kuluttajahintaindeksi kasvoi vain 3,3 prosenttia. Kuluttajahintaindeksi mittaa keskimääräistä inflaatiota. Suurimmat hinnankorotukset tapahtuivat psykiatrian erikoisalalla.
Hinnat nousivat eniten psykiatriassa
Tutkijoiden laskelma osoittaa, että yksityislääkärikäyntien hinnat nousivat vaihtelevasti eri erikoisaloilla. Psykiatriassa hinnat nousivat 13 prosenttia, kun taas esimerkiksi lastenlääkärien ja silmälääkärien palveluissa hinnat kasvoivat 7 prosenttia.
– Terveysalan hintakehitykseen vaikuttavat useat tekijät, kuten kilpailutilanne, kysyntä ja lääkärien palkkakehitys. On mahdollista, että myös Kela-korvausten nosto vaikutti hintojen nousuun, toteaa Kelan tutkimusprofessori Hennamari Mikkola.
Kela-korvausten noston vaikutus hintoihin herättää kysymyksiä
Alkuvuodesta 2024 potilaiden lääkäripalveluista maksamat omavastuut vähenivät vain 10 miljoonaa euroa, vaikka Kela-korvausten kustannukset kasvoivat 32 miljoonaa euroa.
Vuoden 2024 Kela-korvausten korotus oli ensimmäinen yli 16 vuoteen. Aiempi tutkimus osoittaa, että korvauksien nostolla voi olla vaikutuksia palveluiden hinnoitteluun. Vuonna 2008 yksityisen hammashoidon korvauksien korotus valui osittain palveluiden hintoihin.
– Syy-seuraussuhteen todentaminen vaatisi hyvän vertailuasetelman tai pitemmän aikasarjan. On kuitenkin huomattava, että yksityislääkäripalveluiden hinnat nousivat jyrkästi jo edellisenä vuonna, mikä viittaa inflaation merkittävään vaikutukseen, Mikkola arvioi.
Hintojen nousun taustalla monia tekijöitä
Lääkäripalveluiden hintakehitykseen vaikuttavat Kela-korvausten lisäksi muun muassa työvoimapula, lääkäriansioiden nousu ja lisääntynyt kysyntä yksityisille palveluille julkisen terveydenhuollon haasteiden vuoksi. Henkilöstökustannukset ovat terveyspalveluiden suurin kustannuserä, ja niiden kasvu heijastuu hintoihin.
– Lääkärien ansiot ovat nousseet myös julkisella sektorilla, mikä heijastuu yksityispuolen palkkakehitykseen. Henkilöstön palkat puolestaan maksaa lopulta aina asiakas, Mikkola toteaa.
Lisätietoa
Kelan tutkijat ovat kirjoittaneet aiheesta tarkemmin Kelan tutkimusblogissa.
Yhteyshenkilöt
Hennamari MikkolatutkimusprofessoriKela
Puh:020 634 1890etunimi.sukunimi@kela.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKuvat
Kansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Karenserna för arbetslöshetsförmånerna skärps – FPA kan sänka utkomststödets grunddel7.1.2026 12:32:07 EET | Pressmeddelande
Riksdagen har godkänt lagändringar som gäller skärpning av karenserna för arbetslöshetsförmåner och reformen av utkomststödet. I fortsättningen kan arbetslösa få karens redan för en enda försummelse att söka jobb eller delta i sysselsättningsfrämjande service. Folkpensionsanstalten (FPA) kan i fortsättningen också sänka beloppet av utkomststödets grunddel för arbetslösa på grund av karens.
Työttömyystuen karenssit kiristyvät – Kela voi jatkossa alentaa toimeentulotuen perusosaa karenssin vuoksi7.1.2026 12:32:07 EET | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Pressrelease in English (kela.fi). Eduskunta on hyväksynyt lait työttömyystuen karenssien kiristyksestä ja toimeentulotuen uudistuksesta. Jatkossa työtön voi saada karenssin jo yhdestä työnhaun tai työllisyyspalveluihin osallistumisen laiminlyönnistä. Lisäksi Kela voi jatkossa alentaa työttömältä toimeentulotuen perusosan määrää karenssin vuoksi.
Stricter sanctions for unemployment benefits recipients – sanctions may lead to reduced social assistance7.1.2026 12:32:07 EET | Press release
Parliament has passed legislation introducing stricter rules concerning mandatory waiting periods (karenssi) for unemployment benefits and a reform of social assistance. Under the new legislation, employment services may impose the sanction of a mandatory waiting period on an unemployed person after just one failure to look for work or participate in employment services. Additionally, Kela may reduce the basic amount of social assistance as a consequence of a mandatory waiting period.
Forskningsfinansiering från FPA kan sökas 7.1–22.2.20267.1.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Ansökningstiden för FPA:s riktade forskningsfinansiering är 7.1–22.2.2026. I år kan man ansöka om finansiering för forskning som gäller fem olika teman. Besluten fattas i maj och offentliggörs i juni.
Kelan tutkimusrahoitusta voi hakea 7.1.–22.2.20267.1.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Kelan kohdennettua KKRL-tutkimusrahoitusta voi hakea 22.2. asti. Rahoitusta voi hakea viiden eri aiheen tutkimukseen. Päätökset tutkimusrahoituksesta tehdään toukokuussa ja julkistetaan kesäkuussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
