Väitös: Lapsuuden aivovamma lisää merkittävästi epilepsian ja ADHD:n riskiä
Lääketieteen lisensiaatti Juho Laaksonen selvitti väitöstutkimuksessaan lapsuuden aivovamman vaikutusta myöhempään riskiin sairastua epilepsiaan, ADHD:hen, MS-tautiin tai psykoottisiin oireyhtymiin. Tutkimus on merkittävä ja uraauurtava, sillä aihetta ei ole aiemmin tutkittu Suomessa väestötasolla. Tutkimus osoitti merkittävän yhteyden aivovamman, ADHD:n ja epilepsian välillä.

Aivovammojen tiedetään lisäävän myöhempää riskiä moninaisiin neurologisiin ja psykiatrisiin sairauksiin. Lasten aivovammoja on silti tutkittu vain vähän. Ainoastaan lapsuuden aivovamman ja epilepsian välistä yhteyttä on tutkittu laajemmin, muiden neurologisten ja psykiatristen sairauksien yhteys aivovammoihin on jäänyt muutamien pienten tutkimusten varaan. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana lisääntynyt tietoisuus aivovammojen diagnostiikasta ja niiden kliinisestä merkityksestä on kuitenkin nostanut diagnosoitujen lasten aivovammojen määrää.
Juho Laaksonen tutki väitöskirjassaan, miten lapsuuden aivovamma vaikuttaa myöhempään riskiin sairastua epilepsiaan, ADHD:hen, MS-tautiin tai psykoottisiin oireyhtymiin. Laaksonen hyödynsi tutkimuksessaan terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin ja Kelan rekisterien tietoja. Näistä rekistereistä saatiin yli 70 000 aivovammasta kärsivää lapsipotilasta ja 60 000 ranne- ja nilkkamurtumaverrokkia. Kahdenkymmenen vuoden ajalta kerätty aineisto kattaa erikoissairaanhoidon päivystyksessä hoidettuja aivovammapotilaita, joiden vammat vaihtelivat lievistä aivotärähdyksistä vakaviin kallonsisäisiin vammoihin.
– Näin laajaa ja yksityiskohtaista tutkimusaineistoa ei ole koskaan aiemmin kerätty Suomessa. Kansainvälisestikin tarkasteltuna tämä kohortti on yksi laajimmista sekä pisimpään seuratuista. Tämä tekee tästä tutkimuksesta poikkeuksellisen arvokkaan ja ainutlaatuisen tiedonlähteen lasten aivovammojen vaikutusten ymmärtämisessä, Laaksonen kertoo.
Laaksosen tutkimus osoitti merkittävän yhteyden aivovamman, ADHD:n ja epilepsian välillä. Naisten osalta myös psykoottisten oireyhtymien riski oli hieman kohonnut. Riski oli erityisen suuri potilailla, joille oli suoritettu kirurginen toimenpide aivovamman vuoksi. MS-taudin ja lapsuuden aivovamman välillä yhteyttä sen sijaan ei todettu.
– Tulosten perusteella aivovammojen ennaltaehkäisy ja niiden varhainen tunnistaminen on tärkeää neurologisten ja psykiatristen sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa, Laaksonen sanoo.
Juho Laaksonen on kotoisin Orimattilasta ja valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereelta vuonna 2023. Hän työskentelee tällä hetkellä Harjun terveydessä Lahdessa ja aloittaa ortopedian erikoistumisen Sairaala-Novassa Jyväskylässä huhtikuussa 2025.
Väitöstilaisuus perjantaina 7. maaliskuuta
Lääketieteen lisensiaatti Juho Laaksosen ortopedian alaan kuuluva väitöskirja Pediatric traumatic brain injury and later neurologic and psychiatric disorders tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 07.3.2025 klo 12.00 alkaen. Paikkana on Arvo-rakennuksen luentosali F114 (Arvo Ylpön Katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Rahul Raj Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Ville Mattila Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juho Laaksonen
juho.laaksonen@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme