Tampereen yliopisto

Väitös: Lapsuuden aivovamma lisää merkittävästi epilepsian ja ADHD:n riskiä

Jaa

Lääketieteen lisensiaatti Juho Laaksonen selvitti väitöstutkimuksessaan lapsuuden aivovamman vaikutusta myöhempään riskiin sairastua epilepsiaan, ADHD:hen, MS-tautiin tai psykoottisiin oireyhtymiin. Tutkimus on merkittävä ja uraauurtava, sillä aihetta ei ole aiemmin tutkittu Suomessa väestötasolla. Tutkimus osoitti merkittävän yhteyden aivovamman, ADHD:n ja epilepsian välillä.

Henkilö hymyilee lumisessa maisemassa hyppyrimäkien edessä.
Lääketieteen lisensiaatti Juho Laaksonen selvitti väitöstutkimuksessaan, miten lapsuuden aivovamma vaikuttaa myöhempään riskiin sairastua epilepsiaan, ADHD:hen, MS-tautiin tai psykoottisiin oireyhtymiin. Kuva: Eveliina Laaksonen

Aivovammojen tiedetään lisäävän myöhempää riskiä moninaisiin neurologisiin ja psykiatrisiin sairauksiin. Lasten aivovammoja on silti tutkittu vain vähän. Ainoastaan lapsuuden aivovamman ja epilepsian välistä yhteyttä on tutkittu laajemmin, muiden neurologisten ja psykiatristen sairauksien yhteys aivovammoihin on jäänyt muutamien pienten tutkimusten varaan. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana lisääntynyt tietoisuus aivovammojen diagnostiikasta ja niiden kliinisestä merkityksestä on kuitenkin nostanut diagnosoitujen lasten aivovammojen määrää.

Juho Laaksonen tutki väitöskirjassaan, miten lapsuuden aivovamma vaikuttaa myöhempään riskiin sairastua epilepsiaan, ADHD:hen, MS-tautiin tai psykoottisiin oireyhtymiin. Laaksonen hyödynsi tutkimuksessaan terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin ja Kelan rekisterien tietoja. Näistä rekistereistä saatiin yli 70 000 aivovammasta kärsivää lapsipotilasta ja 60 000 ranne- ja nilkkamurtumaverrokkia. Kahdenkymmenen vuoden ajalta kerätty aineisto kattaa erikoissairaanhoidon päivystyksessä hoidettuja aivovammapotilaita, joiden vammat vaihtelivat lievistä aivotärähdyksistä vakaviin kallonsisäisiin vammoihin.

– Näin laajaa ja yksityiskohtaista tutkimusaineistoa ei ole koskaan aiemmin kerätty Suomessa. Kansainvälisestikin tarkasteltuna tämä kohortti on yksi laajimmista sekä pisimpään seuratuista. Tämä tekee tästä tutkimuksesta poikkeuksellisen arvokkaan ja ainutlaatuisen tiedonlähteen lasten aivovammojen vaikutusten ymmärtämisessä, Laaksonen kertoo.

Laaksosen tutkimus osoitti merkittävän yhteyden aivovamman, ADHD:n ja epilepsian välillä. Naisten osalta myös psykoottisten oireyhtymien riski oli hieman kohonnut. Riski oli erityisen suuri potilailla, joille oli suoritettu kirurginen toimenpide aivovamman vuoksi. MS-taudin ja lapsuuden aivovamman välillä yhteyttä sen sijaan ei todettu.

– Tulosten perusteella aivovammojen ennaltaehkäisy ja niiden varhainen tunnistaminen on tärkeää neurologisten ja psykiatristen sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa, Laaksonen sanoo.

Juho Laaksonen on kotoisin Orimattilasta ja valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereelta vuonna 2023. Hän työskentelee tällä hetkellä Harjun terveydessä Lahdessa ja aloittaa ortopedian erikoistumisen Sairaala-Novassa Jyväskylässä huhtikuussa 2025.

Väitöstilaisuus perjantaina 7. maaliskuuta

Lääketieteen lisensiaatti Juho Laaksosen ortopedian alaan kuuluva väitöskirja Pediatric traumatic brain injury and later neurologic and psychiatric disorders tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 07.3.2025 klo 12.00 alkaen. Paikkana on Arvo-rakennuksen luentosali F114 (Arvo Ylpön Katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Rahul Raj Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Ville Mattila Tampereen yliopistosta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juho Laaksonen
juho.laaksonen@tuni.fi

Kuvat

Henkilö hymyilee lumisessa maisemassa hyppyrimäkien edessä.
Lääketieteen lisensiaatti Juho Laaksonen selvitti väitöstutkimuksessaan, miten lapsuuden aivovamma vaikuttaa myöhempään riskiin sairastua epilepsiaan, ADHD:hen, MS-tautiin tai psykoottisiin oireyhtymiin.
Kuva: Eveliina Laaksonen
Lataa

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Korkean tason synteesi mahdollistaa digitaalisten piirien nopeamman suunnittelun29.4.2025 09:56:05 EEST | Tiedote

Korkean tason synteesissä digitaalisia piirejä suunnitellaan yleisillä ohjelmointikielillä. Väitöskirjatutkimuksessaan diplomi-insinööri Sakari Lahti selvitti korkean tason synteesin tuottavuutta ja laatua perinteisiin suunnittelutapoihin verrattuna. Tulosten mukaan menetelmällä voidaan nopeuttaa suunnitteluprojekteja, mutta tulosten laatu saattaa kärsiä ilman korkeaa ammattitaitoa.

Väitös: Oikea-aikainen ohjaus luo turvallisuutta lennonjohtajien koulutuksessa23.4.2025 10:59:36 EEST | Tiedote

Lennonjohtajat ovat vastuullisia ammattilaisia, joiden tehtävänä on varmistaa lentoliikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Yhteiskuntatieteiden maisteri Inka Koskela tarkastelee väitöskirjassaan lennonjohtajien koulutusta ja siihen liittyvää ohjaustoimintaa vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimus osoittaa ohjauksen merkityksen koulutustilanteissa, joissa harjoitellaan monimutkaisia työtehtäviä turvallisuuskriittisissä olosuhteissa.

Väitös: Valta-asema selittää presidentin kansansuosiota Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa23.4.2025 10:18:54 EEST | Tiedote

YTM Maarika Kujanen tutki väitöskirjassaan presidentin suosiota ja julkista asemaa Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa. Kujasen tutkimustulokset osoittavat, että presidentin heikompi valta-asema selittää paitsi presidentin korkeampaa suosiota suhteessa muihin poliittisiin instituutioihin myös sitä, missä määrin presidentin suosio reagoi poliittisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Toisaalta myös puoluepoliittisella ulottuvuudella sekä presidentin ja pääministerin välisellä vuorovaikutuksella on merkitystä, eikä presidentin suosiollinen asema päivänpolitiikan ulkopuolella suojele valtaoikeuksiltaan heikompiakaan presidenttejä loputtomasti.

Väitös: Opettajat ovat keskeisessä roolissa oppilaiden opiskeluinnon tukemisessa – myös vertaisilla ja vanhemmilla on vaikutusta23.4.2025 08:15:00 EEST | Tiedote

Kasvatustieteen maisteri Pihla Rautanen tutki väitöskirjassaan alakoululaisten opiskeluunsa kokemaa sosiaalista tukea opettajalta, vertaisilta ja vanhemmilta sekä tuen yhteyksiä oppilaiden opiskeluintoon. Koulutyön kokeminen itselle tärkeäksi ja innostavaksi vahvistaa oppimista ja myönteisiä suhteita opettajiin ja vertaisiin koulussa. Sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia myös myöhempään osallisuuteen yhteiskunnassa aikuisena.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye