Toimeentulotuen saajien joukko on kirjava - tuen uudistaminen ja kulujen leikkaaminen vaativat aikaa ja useita erilaisia toimia

Reilut 260 000 kotitaloutta sai Suomessa toimeentulotukea vuonna 2023 ja tuen menot olivat lähes 800 miljoonaa euroa. Toimeentulotukea saavat yleisimmin yksinasuvat, erityisesti yksinasuvat miehet.  Nuoret aikuiset eli 18–24-vuotiaat ovat yliedustettuna tuen saajissa.

Toimeentulotuen tarvetta lisää pitkittynyt työttömyys, ja tuen saajille kasautuu usein monenlaisia hyvinvoinnin puutteita, kuten terveysongelmia. Alueellisia eroja toimeentulotuen saamisessa aiheuttavat muiden muassa asukkaiden ikärakenne, asumisen hinta ja maahanmuuttaneiden määrä. Vaikutusta on myös ensisijaisten sosiaaliturvaetuuksien tasolla.

”Raporttimme osoittaa, että toimeentulotuen uudistamiselle on vaihtoehtoja, ja tukea on mahdollista uudistaa niin, että syntyy myös säästöjä. Tämä vaatii kuitenkin aikaa ja useita erilaisia toimia”, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Paula Saikkonen.

”Tuen saajien velvoitteiden kiristäminen ei asiaa yksin ratkaise etenkään, kun hallitus samalla leikkaa ensisijaisista etuuksista, kuten työttömyysturvasta ja asumistuesta.”

Petteri Orpon hallituksen tavoitteena on tehdä toimeentulotuen kokonaisuudistus. Tukea saavien määrä halutaan puolittaa ja tuen velvoittavuutta lisätä. Lisäksi hallitus tavoittelee mittavia, kymmenien miljoonien eurojen säästöjä toimeentulotuesta.

Tuen uudistamista pohtinut sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä sai työnsä valmiiksi tammikuun alussa. Se ehdottaa muiden muassa, että toimeentulotukea leikattaisiin nykyistä voimakkaammin, jos tuen saaja laiminlyö velvoitteitaan, kuten työnhaun.

Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Toimeentulotuki on Suomen sosiaaliturvajärjestelmässä viimesijainen tuki, eli sitä voi saada, jos tulot ja varat eivät riitä muutoin elantoon. Viimesijaisen tuen tarpeen arviointi perustuu aina yksilökohtaiseen tarveharkintaan.

Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi, ja suuri osa esimerkiksi nuorista saa tukea lyhytaikaisesti eli enintään kolme kuukautta.

Moni päätyy toimeentulotuelle kuitenkin pitkäksi aikaa. Tukea haetaan kuukausittain, mikä tekee elannosta ennakoimattoman. 

”Erityisesti pitkäaikaista toimeentulotukea pitäisi saada vähennettyä, sillä tuki ei juuri kannusta tilapäisten töiden tekemiseen ja tekee säästämisestä mahdotonta. Ihminen ei välttämättä uskalla tehdä mitään muutoksia omaan tilanteeseensa, jos hän pelkää, että toimeentulotuki katkeaa seuraavassa kuussa”, sanoo THL:n asiantuntija Susanna Mukkila.

Useissa Suomen vertailumaissa, kuten Ruotsissa, Tanskassa ja Alankomaissa, vähimmäisturvaetuuden saajia on suhteessa huomattavasti vähemmän kuin Suomessa.

Perustuslaki takaa viimesijaisen turvan

THL:n toimittama Toimeentulotuki 2020-luvulla: tavoitteena parempi viimesijainen turva - raportti tarjoaa kattavan tietopaketin toimeentulotuesta, sen tarpeesta, saajista ja roolista osana Suomen sosiaaliturvajärjestelmää. Raporttia on ollut kirjoittamassa suuri joukko asiantuntijoita eri organisaatioista.

Raportti tarjoaa myös useita ehdotuksia viimesijaisen turvan uudistamiseen seuraavien vuosien aikana. Ehdotukset parantaisivat toteutuessaan toimeentulotuen saajien asemaa, vähentäisivät tukea saavien määrää ja keventäisivät byrokratiaa.

”Toimeentulotuen saajien määrä vähenee, jos löydämme keinoja siihen, että yhä harvempi joutuisi ylipäänsä turvautumaan toimeentulotukeen ja joutuessaan tarvitsisi sitä vain vähän aikaa”, Saikkonen sanoo.

Ehdotuksia viimesijaisen turvan uudistamiseksi:

1. Asumistukitäydennyksen käyttöönotto

Asumistukitäydennys olisi Kelan myöntämä tuloharkintainen tuki, joka tulisi asumistuen päälle. Lisä maksettaisiin varattomalle kotitaloudelle kohtuullisiin asumiskustannuksiin.

”Asumistukitäydennys toisi selvästi esiin asumiskustannusten merkityksen. Ehdotus lisäisi asumistuen kustannuksia, mutta vähentäisi toimeentulotuen saajien määrää selvästi. Pitkällä aikavälillä se voisi vaikuttaa asuntopolitiikkaan”, Saikkonen toteaa.

2. Terveydenhuollon maksukaton automaattinen seuranta

Viranomaisen tulisi hoitaa maksukaton täyttymisen seuranta automaattisesti ja digitaalisesti. Maksukatto tarkoittaa terveydenhuollon asiakasmaksuista kertynyttä summaa, jonka jälkeen palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia.

Tarvittaessa pienituloiselle kotitaloudelle voitaisiin korvata terveydenhuollon kustannukset perustoimeentulotuesta automaattisesti vuoden alussa siihen saakka, että maksukatto tulee täyteen. Nykyisin maksukaton seuranta on asiakkaan vastuulla.

”Maksukattojen tehokas koordinointi ei välttämättä vähennä muuta kuin toimeentulotuen lyhytaikaista käyttöä, mutta se keventäisi byrokratiaa ja turvaisi tarpeellisen terveydenhuollon saannin pienituloisille kotitalouksille”, Mukkila sanoo.

Myös maailman terveysjärjestö (WHO) on suositellut terveydenhuollon maksukaton automatisointia.

3. Keskusteluvelvoite nuorille aikuisille, kun tuen saanti jatkuu yli 4 kuukautta

Nuoren aikuisen, jota koskee velvoite hakea koulutukseen, olisi otettava yhteyttä Kelaan tai nimettyyn nuorten palveluun, kun hän on saanut toimeentulotukea yhtäjaksoisesti neljä kuukautta eikä ole palveluissa tai koulutuksessa.

Yhteydenotto tapahtuisi kasvokkain, etäyhteydellä tai puhelimitse. Perustoimeentulotuen sähköinen hakulomake ”lukittaisiin” siihen saakka, kunnes nuori on ottanut yhteyttä.

”Nuorten tavoittaminen on vaikeaa etenkin, kun toimeentulotuen saanti pitkittyy. Yhteydenottopakko antaisi mahdollisuuden selvittää syitä, miksi nuori saa toimeentulotukea. Hänet voitaisiin tällöin myös ohjata helpommin oikeiden palveluiden piiriin”, sanoo Kelan tutkija Tuija Korpela.

Lisätiedot:

Raportti: Toimeentulotuki 2020-luvulla - Tavoitteena parempi viimesijainen turva

Järjestämme raportin avoimen julkistuswebinaarin ti 4.2. klo 13-14.30. Ohjelma ja linkki tilaisuuteen ovat täällä.

Paula Saikkonen
tutkimuspäällikkö
THL
p. 029 524 8133
etunimi.sukunimi@thl.fi

Susanna Mukkila
asiantuntija
THL
p. 029 524 7326
etunimi.sukunimi@thl.fi

Tuija Korpela
tutkija
Kela
p. 020 634 1945
etunimi.sukunimi@kela.fi