Kuntatalouden tila heikkeni: Kuntien omat sopeutustoimet vahvistivat taloutta vuonna 2024
Kuntatalouden tila heikkeni vuonna 2024, mutta vähemmän kuin pelättiin. Näyttääkin siltä, että kunnat ovat onnistuneet sopeutustoimissaan. Tiedot käyvät ilmi kuntatalouden tilaa arvioivasta Kuntaliiton tilinpäätösanalyysista vuodelta 2024.
– Kuntien tilinpäätökset olivat vahvempia kuin mitä vuosi sitten talousarvioiden perusteella ennakoitiin. Menokasvu oli vuonna 2024 odotettua maltillisempaa. Toimintakate eli kunnan nettotoimintakulut kasvoivat 1,8 prosenttia ja peräti 130 kunnassa ne pienentyivät vuoteen 2023 verrattuna, kiteyttää Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
Kuntatalouden rahavirta jäi positiivisesta tuloksesta huolimatta alijäämäiseksi: toiminnan ja investointien rahaviralla mitattuna kuntatalous oli -470 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Kuntien investoinnit pysyivät korkealla tasolla ollen 4,8 miljardia euroa vuonna 2024. Rahavirta oli negatiivinen, koska käyttötulot eivät riittäneet kaikkien investointien rahoittamiseen. Kunnat velkaantuivat lisää 720 miljoonalla eurolla. Lainakanta kääntyi välivuosien jälkeen kasvuun.
Kuntaliiton arvioiden mukaan talouden tilan heikkenemistä selittää verotulojen aleneminen 500 miljoonalla eurolla muun muassa sote-uudistukseen liittyneiden verohäntien poistumisen takia. Kuntien tuloihin ja menoihin välittyivät myös heikko suhdannekehitys, valtionosuuksien pieneneminen 250 miljoonalla eurolla sekä kasvaneet korkokustannukset.
– Kuluja laski myös kuntien työttömyysvakuutusmaksujen aleneminen. Lisäksi kuntien menot työttömyysturvan rahoittamiseen pienenivät vielä, vaikka pitkäaikaistyöttömyys nousi vuoden lopussa jo kovaa vauhtia, pääekonomisti Minna Punakallio nostaa esille.
Kertaluonteiset myynnit paransivat tilikauden tulosta selvästi
Kuntien yhteenlaskettu tulos oli 1 100 miljoonaa euroa vuonna 2024. Tulos oli positiivinen 203 kunnassa ja negatiivinen 80 kunnassa.
– Energiayhtiöiden osuuksien myynti Mikkelissä, vesilaitoksen yhtiöittäminen Tampereella sekä Helsingin ja Espoon positiiviset tulokset kattoivat koko maan tuloksesta yli 70 prosenttia, kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen selventää.
– Ilman näitä kaupunkeja kuntien tulos jäisi 300 miljoonaan euroon, Mehtonen jatkaa.
Heikoimman tuloksen kuntajoukkoon sijoittuu useita isoja ja keskisuuria kaupunkeja. Euromääräisesti heikoimmat tulokset tehtiin Vantaalla, Haminassa ja Lahdessa. Asukaskohtaisissa tarkasteluissa heikoimpaan ääripäähän nousee sen sijaan pienempiä kuntia.
– Mittavat investointipaineet sekä kustannuskehityksen hallinta haastavat tulevinakin vuosina kuntatalouden näkymiä. Rakenteellisesta alijäämästä on vaikea päästä eroon, summaa varatoimitusjohtaja Timo Reina.
– Kuntien talous on entistä riippuvaisempi myös yleisestä talous-, työllisyys- ja verotulokehityksestä. Myös kuntakonsernien talouden merkitys korostuu ja niistä saamme tietoja vasta myöhemmin keväällä, Reina jatkaa.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Minna Karhunen, minna.karhunen@kuntaliitto.fi, 09 771 2000
Varatoimitusjohtaja Timo Reina, timo.reina@kuntaliitto.fi, 09 771 2700
Pääekonomisti Minna Punakallio, minna.punakallio@kuntaliitto.fi, 040 751 5175
Kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen, mikko.mehtonen@kuntaliitto.fi, 050 592 8986
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna Kaukopuro-KlemettiViestintäpäällikkö
Puh:+358 50 597 4918hanna.kaukopuro-klemetti@kuntaliitto.fiHanna LassilaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 473 6278hanna.lassila@kuntaliitto.fiKuntaliiton mediapalvelupuhelin
Kuntaliiton viestintätiimi palvelee median edustajia mediapalvelupuhelinnumerossa arkisin kello 9-16.
Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntaliitto ja OAJ: Koulutuksesta leikkaaminen ei pelasta Suomea – se kaventaa sen mahdollisuuksia8.8.2025 12:57:23 EEST | Tiedote
Kuntaliitto ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ muistuttavat , että koulutus ei ole valtion toissijainen meno, vaan hyvinvointivaltion perusta. Kuntaliitto ja OAJ edellyttävät pitkäkatseisuutta ja koulutusmyönteisyyttä hallituksen neuvotteluihin. Koulutuksesta leikkaaminen ei pelasta Suomea – se kaventaa sen mahdollisuuksia. Juuri koulutuksen kautta Suomi voi vastata osaajapulaan, parantaa työllisyyttä ja nostaa tuottavuutta. Koulutuksesta huolehtiminen on talouspoliittisesti järkevä ja välttämätön investointi. Sellaista byrokratiaa ei kunnissa ole, josta esitetyt leikkaukset voitaisiin tehdä. Jos peruspalveluiden valtionosuutta leikataan, osuvat ne vääjäämättä varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. On kysyttävä, mistä kunnissa voidaan enää leikata ilman, että vaikutukset kasautuvat kaikkein heikoimmassa asemassa oleville lapsille ja perheille.
Kommunförbundet bestört över Purras budgetförslag: utbildning och kultur för medborgarna är inte ”sekundära statliga utgifter”7.8.2025 14:22:44 EEST | Pressmeddelande
Finansminister Riikka Purras förslag till statsbudget för 2026, som publicerades på onsdagen, överraskade med sin politiska karaktär, nya nedskärningar i basservicen och det faktum att utbildning och kultur för medborgarna kallades ”sekundära statliga utgifter”.
Kuntaliitto tyrmistyi Purran budjettiehdotuksesta: kansalaisten sivistys ja koulutus eivät ole ”toissijaisia valtion menoja”7.8.2025 13:12:03 EEST | Tiedote
Valtiovarainministeri Riikka Purran keskiviikkona julkaistu esitys vuoden 2026 valtion budjetiksi yllätti poliittisuudellaan, peruspalveluihin kohdistuvilla uusilla leikkauksilla ja sillä, että kansalaisten sivistystä ja koulutusta kutsuttiin ”valtion toissijaisiksi menoiksi”.
Kuntamediat satsaavat kehitykseen1.8.2025 10:54:27 EEST | Tiedote
Kuntamediat eli Kuntalehti ja Kommuntorget ottavat seuraavan askeleen panostamalla kehitystyöhön. Jatkossa Kuntalehden nykyinen päätoimittaja Tommy Pohjola ottaa Kommuntorgetin päätoimittajuuden lisäksi vastuun KL-Kustannus Oy:n medioiden kehityshankkeista. Yksi hankkeista on uuden julkaisujärjestelmän käyttöönotto.
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin: lakihankkeiden lausuntoaikoja pidennettävä kesälomakaudella26.6.2025 12:10:12 EEST | Tiedote
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin, jotta lakihankkeiden lausuntokierroksia ei ajoitettaisi kesälomien ajaksi. Kunnille ei jää kesäkaudella aikaa valmistella ja jättää lausuntoja niitä koskeviin lakeihin ja asetuksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme