Maaseudun ankkuri-instituutioiden merkitys huoltovarmuudelle ja turvallisuudelle pitää tunnistaa
Ankkuri-instituutioiden merkityksen ymmärtäminen on välttämätöntä maaseudun elinvoiman vahvistamiseksi, suosittaa Pellervon taloustutkimus PTT:n puheenvuoro-julkaisu. Tällaisten toimijoiden rooli korostuu kriisiaikoina, kun muun muassa turvallisuuden ja huoltovarmuuden kysymykset nousevat tärkeiksi. Ankkuri-instituutioiden pärjääminen tulisi huomioida myös julkisen sektorin sopeutustoimissa.
Ankkuri-instituutioilla viitataan toimijoihin, jotka ovat sitoutuneita paikalliseen kehittämiseen ja joilla on merkittävä rooli talouden elinvoiman, hyvinvoinnin ja turvallisuuden rakentamisessa. Ne voivat olla yrityksiä tai julkisen tai kolmannen sektorin toimijoita.
”Maaseudun ankkuri-instituutioiden merkityksen ja vaikutusten syvempi ymmärtäminen on tärkeää, jotta niiden toimintaa voidaan tukea ja kehittää pitkäjänteisesti”, sanoo tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg,
Jotta yritys voi olla alueen ankkuri-instituutio, sen pitää olla merkittävä työllistäjä ja hyödyntää paikallisia tuotteita ja palveluita. Olennaista on yritysten sitoutuminen sekä pysyvyys ja vuorovaikutus paikallisen yhteisön kanssa.
”Tällaisen yrityksen synnylle on ratkaisevan tärkeää omistajarakenne. Kasvolliset omistajat, esimerkiksi omistajasuvut, tunnistavat alueensa voimavarat ja mahdollisuudet. Lisäksi osuuskuntien liiketoimintastrategia synnyttää alueellisia ankkuri-instituutioita”, sanoo toimitusjohtaja Markus Lahtinen.
Parhaimmillaan ankkuriyrityksen ympärille syntyy ekosysteemi. Tätä kehityskulkua voi vahvistaa oppilaitos, joka turvaa työvoiman saatavuuden ja tukee yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Oppilaitos itsekin voi olla ankkuri-instituutio, ja yhdessä yritykset ja oppilaitokset voivat houkutella alueelle kansainvälistä pääomaa ja osaamista.
Julkisen sektorin toimijoilla, kuten terveyskeskuksilla, on myös tärkeä rooli ankkuri-instituutioina. Maaseudun elinvoimalle olennaisten toimijoiden tunnistaminen on tärkeätä, kun julkisia menoja leikataan. Ankkuri-instituutioita rapauttavat päätökset esimerkiksi sote-puolella voivat tuoda välittömiä säästöjä mutta heikentävät pitkällä aikavälillä julkisen talouden kestävyyttä.
Kolmannen sektorin yhdistys-, järjestö- ja muilla toimijoilla on niin ikään keskeinen rooli paikallisen yhteisöllisyyden vahvistamisessa.
Ankkuritoimijoiden merkitys voi korostua kriiseissä
Ankkuri-instituutioita on aiemmin tarkasteltu melko vähän kansallisen huoltovarmuuden kannalta. Näiden toimijoiden merkitys voi korostua kriisiaikoina, jolloin niiden rooli peruspalvelujen ja infrastruktuurin tarjoajana on keskeinen yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden takaamiseksi. Huoltovarmuuden kannalta ankkuri-instituutioiden tulee olla vakaita toimijoita myös kriisi- ja poikkeusolosuhteissa.
”Elinvoimainen ja aktiivinen maaseutu on turvallisuustekijä, jonka merkitys Suomelle on kiistaton. Maaseudun elinvoima liittyy siis kiinteästi myös huoltovarmuuteen ja turvallisuuspolitiikkaan”, sanoo Sari Forsman-Hugg.
Alueellisena esimerkkinä elinvoiman ja turvallisuuspolitiikan kohtalonyhteydestä on Itä-Suomi. Väestö ja talouden aktiviteetti vähenevät, vaikka alueen strateginen merkitys kasvaa niin turvallisuuspolitiikan, huoltovarmuuden kuin energiantuotannonkin näkökulmasta. Siksi Itä-Suomen keskeisten ankkuri-instituutioiden tunnistamiseen ja vahvistamiseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota.
”Jatkossa tulisi tutkia enemmän ankkuri-instituutioiden merkitystä maaseudun paikallistaloudelle ja alueelliselle huoltovarmuudelle. Lisäksi olisi välttämätöntä pohtia, miten vakautta ja resilienssiä voidaan parantaa seutukaupungeissa, jotka ovat kriittinen osa maakuntien ja koko maan elinvoimaa”, sanoo Markus Lahtinen.
PTT:n puheenvuoro -julkaisu on saatavilla verkkosivuiltamme osoitteessa https://www.ptt.fi/julkaisut/ankkuri-instituutioiden-merkitys-maaseudun-elinvoimalle-ja-suomen-huoltovarmuudelle/
Työtä on rahoittanut Keskitien säätiö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markus LahtinentoimitusjohtajaPellervon taloustutkimus PTT ry
Puh:050 491 3842markus.lahtinen@ptt.fiSari Forsman-HuggtutkimusjohtajaPellervon taloustutkimus PTT ry
Puh:0400 639 450sari.forsman-hugg@ptt.fiTietoja julkaisijasta
Pellervon taloustutkimus PTT on soveltavaa taloustutkimusta ja talousennusteita tekevä riippumaton tutkimuslaitos. Perinteisiä vahvoja tutkimusalueitamme ovat kansantalous, maa- ja elintarviketalous, metsä- ja ympäristötalous sekä asuntomarkkinat. Erityisosaamistamme on talouden ilmiöiden alueellinen tarkastelu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pellervon taloustutkimus PTT
EU:n metsäkatoasetuksesta suurimmat kustannukset puuta käyttäville yrityksille ja suurille kaupan alan toimijoille30.4.2025 09:02:02 EEST | Tiedote
EU:n metsäkatoasetus voi aiheuttaa jopa satojen miljoonien eurojen kustannukset suomalaisille yrityksille, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n selvitys. Suurimmat kustannukset koituisivat puuta käyttäville yrityksille ja suurille kaupan alan yrityksille. Yritykset kaipaavat asetuksen toimeenpanoon käytännönläheistä koulutusta ja neuvontapalveluja sekä vastuullisuusvelvoitteiden tehokasta koordinointia.
KUTSU: Millaisessa muutoksessa on maatalouden rahoitus – miten varmistetaan investointien rahoitus? Loppuseminaari 20.5. klo 13.0025.4.2025 11:54:42 EEST | Kutsu
Niin pankkien kuin maatalouden toimintaympäristö on muutoksessa ja samaan aikaan sääntely lisääntyy. Millaisia vaikutuksia tällä on maatalouden rahoitusasemaan erityisesti pankkirahoituksen näkökulmasta nyt ja tulevaisuudessa?
Kuolinpesien aktiivisuutta metsissään voisi lisätä huomioimalla erilaiset omistajat ja tarjoamalla tukea ristiriitatilanteisiin25.4.2025 09:39:24 EEST | Tiedote
Metsiä omistavien kuolinpesien päätöksentekoa ja pesien purkamista tulisi edistää, esittää Pellervon taloustutkimus PTT:n keskustelunavaus. Keinoina voisivat toimia muun muassa omistajien erilaiset tavoitteet huomioivat palvelut sekä ristiriitatilanteiden käsittelyn tukeminen.
Markus Lahtisen kommentti kehysriihestä: Suomi tarvitsisi vastuullista ja vakaata finanssipolitiikkaa – nyt päätöksenteko on liian poukkoilevaa24.4.2025 11:01:01 EEST | Tiedote
Hallitus julkisti myöhään keskiviikkoiltana puoliväliriihen keskeiset toimenpiteet. Tiedotustilaisuuden otsikko oli lupaava ”Suomi saadaan kasvuun vain työllä ja yrittämisellä -hallitus tukee kasvupaketilla”. Kasvun nostaminen talouspolitiikan keskiöön on perusteltua sekä ihmisten taloudellisen hyvinvoinnin ja sitä tukevan hyvinvointiyhteiskunnan riittävän rahoituksen kannalta. Vaikka julkisen talouden sopeutustoimet ovat välttämättömiä, julkisen talouden kestävyyttä on mahdotonta turvata ilman riittävän nopeaa talouskasvua. Riihipäätösten keskiössä ovat työnteon kannustavuuden parantaminen ja yritysten verotuksen keventäminen. Tätä hallituksen linjausta voi pitää pääosin onnistuneena. Valitut toimenpiteet muodostavat kuitenkin kokonaisuuden, joka antaa aihetta kritiikkiin sekä talouskasvun että ennen kaikkea vastuullisen finanssipolitiikan näkökulmasta.
Pikakommentti: Työttömyys jatkaa nopeassa kasvussa24.4.2025 08:54:25 EEST | Tiedote
Työmarkkinoilla työllisyyden lasku taittui maaliskuussa, mutta työttömyys jatkaa yhä nopeaa kasvua. Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk arvioi, että kehitykseen vaikuttaa julkisen sektorin ja erityisesti sote-alan työllisyyden heikkeneminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme