Ulkomaan merikuljetukset vähenivät vuonna 2024 – erityisesti vienti hiipui
Ulkomaan merikuljetusten määrä väheni viime vuonna 1,5 % vuoteen 2023 verrattuna. Koko vuonna meriliikenteessä kuljetettiin yhteensä 86 miljoonaa tonnia tavaraa.
Luvut perustuvat Tilastokeskuksen ulkomaan meriliikenne -tilaston ennakkotietoihin.
”Merikuljetusten määrässä on ollut merkittävää kasvua viimeksi vuonna 2018”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Henna Ylimaa sanoo.
Kyseisenä vuonna Suomen satamien kautta kuljetettiin lähes 104 miljoonaa tonnia tavaraa, mikä on tilastointihistorian suurin määrä. Vuoteen 2018 verrattuna merikuljetusten määrä on vähentynyt noin 17 %.
”Viime vuonna tavaroiden tuonti pysyi suurin piirtein edellisen vuoden tasolla, mutta vienti laski lähes 4 %. Vuoteen 2018 verrattuna vienti on laskenut miltei neljänneksellä ja tuonti noin kymmenyksellä”, Ylimaa kertoo.
Viime vuonna vientiin meni eniten kappaletavaraa ja toiseksi eniten öljytuotteita. Kappaletavara sisältää kaiken kuljetusvälineissä, kuten konteissa tai kuorma-autoissa, kuljetettavan tavaran, jota ei ole voitu eritellä tavaralajeihin. Viedyn kappaletavaran määrä kasvoi 4 %, kun taas vietyjen öljytuotteiden määrä laski 14 %.
”Myös esimerkiksi lannoitteiden, sahatavaran ja sellun vienti väheni. Paperia sen sijaan päätyi vientiin hieman edellisvuotista enemmän”, Ylimaa sanoo.
Tuonnissa ykkösenä oli raakaöljy, jota tuotiin viime vuonna Suomeen noin 8,4 miljoonaa tonnia. Tuodun raakaöljyn määrä laski noin 18 % vuoteen 2023 verrattuna.
”Norjan osuus raakaöljyn tuonnissa on noussut merkittävästi viime vuosina. Siinä missä vuonna 2021 Norjasta tuli vain 16 % Suomeen tuodusta raakaöljystä, vuonna 2024 osuus kasvoi jo 74 prosenttiin.”
Samalla aikavälillä Venäjän osuus on painunut 81 prosentista nollaan.
Venäjän-tuonti oli viime vuonna kokonaisuudessaan 0,1 miljoonaa tonnia. Maasta tuotiin kemikaaleja, kappaletavaraa ja öljytuotteita. Venäjälle vietiin etenkin malmeja ja rikasteita, joiden osuus koko Venäjän-viennistä oli noin 80 %.
Saksaan eniten vientiä, Norja suurin tuoja
Kaikki tavaralajit huomioiden Suomen tärkein vientikumppani oli viime vuonna Saksa, johon päätyi noin 20 % Suomen satamien kautta kulkeneesta tavarasta. Muita merkittäviä vientimaita olivat Ruotsi (12 %) ja Viro (11 %).
”Saksaan vietiin etenkin paperia ja Ruotsiin ja Viroon kappaletavaraa.”
Tuonnissa Norja on puolestaan noussut ykköseksi öljytuontinsa ansiosta. Norjan osuus Suomen kokonaistuonnista oli viime vuonna 20 %. Toisena oli Ruotsi noin 18 %:n osuudella.
”Ruotsista Suomeen tuodaan erityisesti malmeja ja rikasteita sekä öljytuotteita”, Ylimaa kertoo.
Suomen satamista vilkkainta oli Kilpilahdessa (Porvoo), jonka kautta kulki yli 19 miljoonaa tonnia tavaraa. Toiseksi eniten tavaraa meni Helsingin sataman (14 milj.) kautta ja kolmanneksi eniten Hamina-Kotkan sataman (13 milj.) kautta.
”Näistä kolmesta satamasta vain Helsingissä merikuljetusten määrä kasvoi edellisvuodesta.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Henna YlimaaYliaktuaariTilastokeskus
Liikenne ja matkailu
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Terveys- ja sosiaalialan yritysten määrä ja liikevaihto vahvassa kasvussa 202419.12.2025 08:03:55 EET | Tiedote
Terveys- ja sosiaalialan yritysten määrä kasvoi jopa 29 % viime vuoden aikana. Ala kasvoi tämän myötä myös liikevaihdolla ja henkilöstön määrällä mitattuna.
Konkurssihakemusten määrä 2000-luvun ennätykseen19.12.2025 08:02:07 EET | Tiedote
Konkurssihakemusten määrä jatkaa kasvuaan. Marraskuussa pantiin vireille 321 konkurssia, mikä on 33 enemmän kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten. Henkilötyövuosien määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli 999, eli 74 henkilötyövuotta suurempi kuin viime vuoden marraskuussa.
Julkinen velka pieneni kolmannella neljänneksellä18.12.2025 08:02:02 EET | Tiedote
Julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka laski vuoden kolmannella neljänneksellä. Myös velan suhde bruttokansantuotteeseen pieneni.
Pienituloisten osuus kasvoi viime vuonna – pienituloisimman kymmenyksen reaalitulot laskivat16.12.2025 08:02:27 EET | Tiedote
Väestön pienituloisimman kymmenesosan reaalitulojen keskiarvo aleni reaalisesti 0,6 % ja suurituloisimman kymmenesosan kasvoi 3,5 % vuonna 2024. Niinpä tuloerot kasvoivat. Samaan aikaan pienituloisiksi luokiteltavien määrä ja osuus kasvoivat.
Yhä useampi uusi ylioppilas jäi jatkokoulutuksen ulkopuolelle – myös hakematta jättäneiden osuus kasvoi12.12.2025 08:01:35 EET | Tiedote
Kevään 2024 ylioppilaista 67 % jäi jatkokoulutuksen ulkopuolelle. Ilman opiskelupaikkaa jääneiden osuus kasvoi jälleen yhden prosenttiyksikön edeltävästä vuodesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme